Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - mlauril2

Miten urealaitteet traktoreissa ovat pelanneet kovilla pakkasilla?

Itselläni N3 ja neljäs talvi tulossa ilman ongelmia. Aluksi ajattelin että ei tule kestämään mutta mitään vikaa ei ole ollut. Tosin eipä se urea järjestelmä ole tietyn pakkaslukeman jälkeen enää käytössä. Nyt kun menen kehumaan voi noutaja tulla tänä talvena ;D
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2018
: 28.07.18 - klo:20:01
Mitenkä riskialtista on kylvää syysrypsiä näin gammayökkös "hyökkäyksen" alla? Tietenkin myös sadetta pitäisi tulla jotta jokin itäisi.

Eiköhän tuo hyökkäys ole jo tuossa vaiheessa ohi. Ja saahan "kirppoja" ruiskuttaa syksylläkin. Enemmän haittaa kuiva ja kivikova maaperä. Mitäpä tuossa itämään saa.

-SS-

Vettä tosiaan tarvitsisi muuten ei paljon kannata kylvää. Kuinkahan kauan syysrypsiä kanssa joutaa odotella? Rypsin siemenet varattuna eikä taida kevään takia paljon olla rahkeita ruveta puljaamaan rukiin tai vehnän kanssa
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2018
: 27.07.18 - klo:19:27
Mitenkä riskialtista on kylvää syysrypsiä näin gammayökkös "hyökkäyksen" alla? Tietenkin myös sadetta pitäisi tulla jotta jokin itäisi.
Itselläni tuli viime vuonna WoodMizerin lx100 ja varsin hyvin on pelittänyt. Monenlaista tavaraa on tullut sahattua järeistä pihlajista pieniin visakoivuihin. Pienierä lankkuja sahailin ja eihän tuo nopeudessaan kenttäsirkelille pärjää mutta jättää paremman jäljen vuorilautoihin.
 
Mitenkä onko tuo hakkeen koostumus muuten samanlaista kuin aikaisemmin ( koko, mujun määrä jne.)? Pari vuotta sitten siirryttäessä laikkahakkurilla tehdystä hakkeesta rumpuun piti hakesysteemin säädöt päivittää kun pieni jae paloi "läpi". Muistaakseni ilmanmäärää rassatessa sai toimimaan mutta eipä siitä tehoja juuri saanut irti.
Kasvintuotanto / Vs: Luomun kannattavuus?
: 30.05.17 - klo:11:34
Jatketaas jauhantaa. Miten olette noita nurmia luomussa hoitaneet. Tästä on ollut vanhoissa aiheissa juttua, mutta otetaas päivitetty tilanne. Jos oikein olen ymmärtänyt niin mikäli rikkat haluaa pitää aisoissa niin pari kolme niittoa kesässä vähintään? Ja ilmeisestikkin juuri niittoa ei murskausta? Minkälaisella kalustolla näitä hoidetaan? Itseltä ei löydy kuin tuo kimppakoneena jo ehtoo puolella oleva caben piennarmurskain ja sillä jos kuvittelisi alkavan ajamaan tuota noin parin sadan hehtaarin niittoja niin johan siinä menisi aikaa viikkoja. Eli jotain tehokasta laitetta tähän tulisi löytää.

Itse olen niittänyt sekä murskannut. Koneen edessä murska (vaakataso) ja takana niittokone. En ole huomannut juurikaan eroa murskatun tai niitetyn vaikutuksesta rikkojen määrään. Tietenkin nurmen lopetuksen yhteydessä murskaus on hieman mukavampi jotta seuraava vaihe menee helpommin. Jatkossa voi olla että panostan parempaan niittokoneeseen jotta saa tuottavuutta lisätty. Kolme/neljä niitto varmaan tarvii, tosin hyvillä lohkoilla joissa rikkapaine ei ole kovin suuri kahdellakin voi pärjätä.
On noi vanhat koneet kyllä tehty hieman paremmin kuin nykyiset. Nykyaikainen valtra alle 2000h mittarissa ja vuosia reilut 4 takana niin jo aletaan vesipumppua vaihtamaan. Onko laakerien kesto tullut huonommaksi vai tehdäänkö nykykoneet niin että pääsee remppaa tekeen joka tuhannes tunti  ::)
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Direct
: 27.10.16 - klo:20:55
IAinoa miinus tulee lapsellisesta kylmyyden kestosta kun alle 20 pakkasella täytyy konetta käynnistyksen jälkeen pitää käynnissä reilu tunti ennen kuin öljyt rupee meneen suodattimista läpi. Luulis että suomen oloihin tehtäis rakkine jolla pääsee heti hommiin jos ei omista lämmintä tallia...
Joo, saman huomannut, että noilla pakkasluvuilla tuntuu kone olevan aika lailla oppositiossa. Kolme talvea on nyt ollut, ensimmäinen oli pahin, kun piti olla kevyelläkin pakkasella 3-4 tuntia roikan päässä. Nämä kaksi seuraavaa on ollut niin lauhoja, että ongelmia ei ole ollut. Katotaan mikä on tilanne nyt, kun koneessa on reilu 1500h ajettu, josko alkaisi vertyä näille keleille. Myyjä väitti, että on käynnistellyt näitä 20 asteen pakkasista ilman lämmitystä. Vaikea uskoa. Huoltomiehen mukaan johtuu huonossa paikassa olevasta moottorilämmittimestä. Ei ole oikein mitään tehtävissä. Tota vaihteistonlämmitystä hiukan ihmettelen, että pitäisikö sielläkin olla joku vastus, jotta lämpeneminen olisi sujuvaa. 6800/805 ei ikinä mitään ongelmia, pari tuntia roikassa ja aina taisteluvalmis.

Viime talvena reilussa -22C noin kolme tuntia roikan päässä riitti. Tosin tämän jälkeen että koneella pystyi lähteä ajamaan piti odoittaa yli tunti. En kyllä ilmän roikan päässä oloa edes viitsisi alle 12C pakkasilla edes koittaa pyörittää on sen verran laiskaa. Huollosta kun asiaa kyselin niin sanoivat että pitää ottaa rauhassa ja antaa vaan "käydä" itsensä lämpimäksi. Sanoivat myös että tuota massaa on liikaa ettei sitä kannata lämmittää, hieman ihmettelen koska voisihan tuolla öljyn seassa olla vastus joka lämmitäisi öljyn ja luulisi että reilut 2kW vastus saisi kolmessa tunnissa maataman satakiloa rautaa edes hieman lämpimäksi ;)
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Direct
: 27.10.16 - klo:20:28
Itselläni ollut valtran N143 direct kohta pari vuotta ilman mitään ongelmia. Tuli taloon reilun vuoden ikäisenä ja kohta on 2000h mittarissa. Itsekin alussa luulin että koko hökötys ei tule kestämään ja jatkuvasti lykkää vikakoodia muttei näin ole ainakaan vielä käynyt. Koneella on tullut perus maataloustöiden lisäksi rahdattua maata/soraa pellolla ja maantiellä kiitettävä määrä. Ainoa miinus tulee lapsellisesta kylmyyden kestosta kun alle 20 pakkasella täytyy konetta käynnistyksen jälkeen pitää käynnissä reilu tunti ennen kuin öljyt rupee meneen suodattimista läpi. Luulis että suomen oloihin tehtäis rakkine jolla pääsee heti hommiin jos ei omista lämmintä tallia...
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2016
: 26.08.16 - klo:19:48
Toinen kysymys asiantuntijoille:
Elokuun alussa kylvetty syysrypsi on paikoin etanoiden vahingoittama. Sateiden takia ei ole torjunnasta juuri hyötyä ollut. Kannattaako enää muokata ja laittaa rypsiä uudestaan vai keväällä aloittaa alusta?

Viljaa vaan.

 Mihin sitä tarvitaan????  100 euro/tonni ihmettelen vaan

Juu näin ajattelinkin että ei enää kannata rypsin siementä peltoon lisää kannella. Keväällä jotain muuta tilalle muttei sentään peruskauraa😉
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2016
: 25.08.16 - klo:20:09
Toinen kysymys asiantuntijoille:
Elokuun alussa kylvetty syysrypsi on paikoin etanoiden vahingoittama. Sateiden takia ei ole torjunnasta juuri hyötyä ollut. Kannattaako enää muokata ja laittaa rypsiä uudestaan vai keväällä aloittaa alusta?
Taas kunnostautuu suomalainen duunari. Valitus alkaa jos hiukankin hänen alueelleen tullaan vaikka vaan hajulla.

 Tanskaan kun menee kevätkylvöjen aikaan niin koko valtio haisee sian paskalta
.
Onkohan kyseinen välittäjä paljonkin haistellut ruumiita. Oman kokemuksen mukaan 2vk kuolleena ollut vanhapoika ei haise hyvältä ja kompostilanta ei haise samalta.

Kyllä näin on. On siinä varmaan paljon lehmänlannan hajuakin mukana, mutta possun kakka taitaa peittää sen alleen ja aivan sama juttu on Saksan puolellakin.  ;D

Tanskassa tuo haju tulee aina Kööpenhaminan keskustaan asti eikä haittaa paikallisia. Haju myös toistuu syksyllä melkein pahempana mutta jälleen ilman rutinoita paikallisilta. Nousisivatkohan Helsingin kantakaupunkilaiset barrikaadeille jos sinne asti hajuja kantautuisi😉
Itse juuri Froelingin 90kW hakekattilaa noin 3kk käyttäneenä voin todeta että kaikki on tähän asti toiminut ilman mitään ongelmia. Froelingin hakekattilassa ei klapienpoltto onnistu, mutta erillisen klapikattilan rinnalle laittoi ei juurikaan ole ongelmaa.

Kaikki nuo mainitsemasi kattilat varmasti hoitavat hommat hienosti ja suuria eroja ei niiden välillä juurikaan ole. Tosin Heizomatin jätin väliin vaakakonvektioiden johdosta. Myös Gillesin sekä Heizomatin hinnoittelu on hieman Froelingia korkeampi koska näitä myyvät tahot ovat maatiloille mahdollisesti saatavan investointituen laittaneet suoraan hintoihinsa. Mitä tulee suomalaisiin kattiloihin en niitä oikein edes vertaisi keski-euroopan vehkeiisiin koska ne ovat niin paljon kehityksessä jäljessä. Lisäksi keski-euroopassa on tajuttu jo pitkään että poltettavasta materiaalista pitää saada mahdollisimman paljon tehoa ulos ja tämän johdosta lambdat sun muut anturit ovat aina vakioina, oli ne sitten hake tai klapikattiloita.

Mikäli sinua kiinnostaa Froelingin kattilat pistä viestiä niin voin kertoa lisää....

--toi hintakommentti ei kyllä pidä paikkaansa.Ainakaan noista toisen osalta.

voi olla että olen väärässä tosin hieman minua jäi ihmetyttämään seuraava asia kun tarjouksia kyselin. Mikäli asioin ulkolaisen myyjän kanssa maassa jossa ei maatiloilla investointitukia tunnettu tarjoukset olivat todella paljon Suomesta saatavia hintoja alemmat. Sanottakoon tähän yhteyteen että tuolloin asuin ulkomailla ja vielä pohjaismaassa. Kun näitä eri tarjouksia vertaili näki suoraan että Suomessa jostain syystä tarjoushinnoissa oli aina 10-20% lisää (ottaen huomioon myyjien paikalliset provisiotasot). Tietenkin maatilat saavat investointituen osan takaisin jos haluat lähteä papereita pyörittämään. Myös eräs suomalainen myyjä oli varsin avulias minua auttamaan kuinka investointitukea haetaan.

Vielä asian mielenkiintoa lisää se että kun seuraa eri toimittajien kattiloiden hintoja vuosien takaa niin jostain syystä osalla hinnat ovat nousseet sinä vuonna kun maatalouden lämpölaitoksen ovat tulleet investointitukien piiriin. Voisikohan tässä olla samaa mitä oli aikanaan Hankkijan myymissä kuivureissa joista oli ennen saanut alennuksen kysymällä, mutta investointitukien jälkeen hintoja hieman nostettiin eikä ylimääräisiä alennuksia enää herunut.... Samalla tosin kuivureista meni kaupaksi todella paljon koska investoinititukea saatiin.

Itse juuri Froelingin 90kW hakekattilaa noin 3kk käyttäneenä voin todeta että kaikki on tähän asti toiminut ilman mitään ongelmia. Froelingin hakekattilassa ei klapienpoltto onnistu, mutta erillisen klapikattilan rinnalle laittoi ei juurikaan ole ongelmaa.

Kaikki nuo mainitsemasi kattilat varmasti hoitavat hommat hienosti ja suuria eroja ei niiden välillä juurikaan ole. Tosin Heizomatin jätin väliin vaakakonvektioiden johdosta. Myös Gillesin sekä Heizomatin hinnoittelu on hieman Froelingia korkeampi koska näitä myyvät tahot ovat maatiloille mahdollisesti saatavan investointituen laittaneet suoraan hintoihinsa. Mitä tulee suomalaisiin kattiloihin en niitä oikein edes vertaisi keski-euroopan vehkeiisiin koska ne ovat niin paljon kehityksessä jäljessä. Lisäksi keski-euroopassa on tajuttu jo pitkään että poltettavasta materiaalista pitää saada mahdollisimman paljon tehoa ulos ja tämän johdosta lambdat sun muut anturit ovat aina vakioina, oli ne sitten hake tai klapikattiloita.

Mikäli sinua kiinnostaa Froelingin kattilat pistä viestiä niin voin kertoa lisää....
Sivuja: [1]