Pohojammaa edelleen zero points.

Moninpaikoin Pohjois-Satakunnassa sama tilanne...

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 11.06.18 - klo:20:43

Eikö muuten satovahinkovakuutus ois ollu just tällasel vuodel passeli

Eipä korvaa satovahinkovakuutus kuivuudesta aiheutuvia satomenetyksiä. Ainoastaan kuivuudesta aiheutuneet uudelleenkylvökustannukset.
Huomioiden Suomen ilmasto ja lyhyt kesä kuivuudesta aiheutuva uudelleenkylvö lienee melkoisen harvinainen tapahtuma. Eipä kannata rahojaan haaskata moisiin vakuutuksiin.

Puhut asiaa. On todella jokseenkin käsittämätöntä keskustelua ollut viime aikoina tämän satovahinkovakuutuksen tiimoilta. Haetaan mm. keinoja poistaa vakuutusvero / yritetään saada myytyä maajuseille tuota muulla keinolla ja tehdä vakuutusyhtiöille rahaa. Samalla saadaan luotua suurelle yleisölle kuva, että kyllä maajusseilla on tapoja varautua sääriskeihin. Samoissa uutispläjäyksissä ihmetellään vielä ääneen, että miksi satovahinkovakuutuksia ei oteta, vaikka niitä on olemassa.

No miksi maajussit ei noita osta (jos asiasta jotain tajuaa): mitä teen vakuutuksilla, joka ei korvaa yleisimpiä satoon vaikuttavia ongelmia, kuivuutta tai märkyyttä. Suurien sademäärien aiheuttamat ongelmat korvataan, mutta kun ei se määrä ratkaise aina. Viimeisen viiden vuoden aikana syksyn pitkäaikaiset sateet (ei määrällisesti suuret) ovat aiheuttaneen tappiota kolmena vuonna. Tänä vuonna pellot orastuu osin huonosti (uudelleen kylvö ei ratkaise mitään, rutikuivaan maahan tähän aikaan vuodesta on turha kylvää mitään). Ei senttiäkään korvausta menetetylle sadolle.

Lainaus käyttäjältä: handsaw - 09.04.18 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: 1960 - 09.04.18 - klo:14:17

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Lajike nyt ainakin vaihtoon.

Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.

Tärkeistä tärkein ja halvin DON-esto on se että pienet jyvät helvettihin.

Ensin puimurista säästömoodi pois ja sama kuivurilla. Jos vieläkin epäilyttää niin lajittelijan läpi. Noin pääsee vähintään rehuhintaselle maksutaulukolle.

Joo ja en peittaa enkä ruiski röyhylle, neljän vuodenkin perättäisviljelyä Kauralla, kevyesti kuokittuun ja perinteiseen kyntöön.

Pitää paikkansa, tuota säätöfilosofiaa en huomannut mainita. Teen itse samalla tavalla. Jos elintarvikkeeksi viljelee kauraa, niin ne pienet jyvät ei oikeastaan aiheuta muuta kuin tappiota, jos ei muuten niin suurena seulonta prosenttina.

Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?

Lajike nyt ainakin vaihtoon.

Mä olen vuosia viljellut kauraa, eri lajikkeita, DON ongelmia on ollut oikeastaan vain Rockyn kanssa (joka muuten olisi mainio lajike). Mulla tosin ylitys on ollut pientä ja sato on kelvannut rehukäyttöön. Tuntuu, että tuo on maantasolla myös aluekohtaista, että missä noita pitoisuuksia esiintyy noinkin suurina kun sinulla on ollut. Kokemuspohjaisesti voi sanoa, että ruiskuttamalla on melko turha yritää vaikuttaa DONien määrään, on tuuripeliä. Säälle ei voi myöskään mitään. Peittauskaan ei pysty estämään toksiinin muodostumista. Taudinaiheuttajista eroonpääseminen ja sadon nopea kuivaus kai on ainakin asiota, johon voi (periaatteessa) itse vaikuttaa.
Suorakylvettäessä mahdollisesti taudinaiheuttajia sisältävää kasvinjätettä jää oraiden kanssa kosketuksiin enemmän, joka voi edistää sitten myöhemmin toksiinin muodostumista.

Ainakin Rocky -kauran kannalta tuo taulukko antaa oikeata suuntaa. Pohjois-Satakunnassa kahtena viime vuonna, jolloin mulla on tuota ollut viljelyksessä,  DONit joko yli rajan tai hiponeet sitä.
Vaihtui Matty-lajikkeeseen.

Mä en ihan ymmärrä tuota paniikkia siitä, että porukka joukkopakenee noista satoisista myöhäisistä lajikkeista yhden vuoden epäonnistumisten perusteella. Enemmänkin niin, että ei pitäis laittaa kaikki munia samaan koriin, vaan pyrkiä siihen että kaikki ei valmistu samaan aikaan. Mä on olen joutunut ongelmiin parina syksynä viimevuosien aikana aikaisten kaurojen kanssa, kun sateet on alkaneet juuri silloin kun aikaiset lajikkeen on olleet puinti valmiita. Ainakin osa aikaisista kaura-lajikkeista tuntuu olevan tosi herkkiä itämään pellolla, kun siellä sateessa nojailevat toisiinsa. No, ehkä minäkään en ihan noita kaikkein myöhäisimpiä lajikkeita täällä Pohjois-Satakunnassa ole valmis viljelemään, mutta osalle pinta-alasta tuota Mattyä nyt ainakin on varattuna.

Ei ole huono paikka tuokaan kysellä aiheesta:
http://www.harmanpelto.fi/

Missä on tänään ollut hyvä puintipäivä?

Eilen Satakunnassa (ja varsinkin Pohjois-Satakunnassa) oli puimureita pelloilla kuin normaalisti elokuussa konsanaan. Viljakuormia kuljetettiin kuivuriin, viimeisiä vielä silloin kun iltasella alkoi pikkuhiljaa satelemaan lunta.

voin sanoa 100% varmuudella,että et saa otnan kopeekkaakaan vakuutuksista ,jos yhessäkään vakuutus laskussa lukee lähiTAPIOLA.

tai sitten on maailman kirijat sekasi..

Ehkä ne kirjat on sitte sekasin...
Mulle kun korvasivat moisen roottorin konerikkovakuutuksesta, valitusta omavastuusta tietty riippuu paljonko joutuu maksamaan.

Mun kokemukseen Kverne on markkinoiden helpoin aura säädettäväksi:

- Jos kyseessä on käytetty aura, tarkista ainakin eka että mahdolliset leikkurit on kaikissa siivissä molemmin puolin samoin asemoitu. Tarkista myös, että tukipyörä on molemmin puolin samassa syvyydessä.
- Aura perään ja sitten tsekaamaan, että se kulkee keskellä traktoria (vetovarret/sivurajoittimet). Tämä on edellytys, että molemmin puolin tulee samanlaista jälkeä.
- Tarkista, että kaikki siivet kulkevat kyntösyvyydessä samaassa tasossa pituus suuntaan nähden (tai että ainakin työntövarsi on säädetty niin, että pitkässä reiässä ollessaan auralla on mahdollisuus nostolaitesäädön mukaan kulkea suorassa).
- Säädä auran kallistuskulma kohdalleen. Auran iästä riippuen, säätö voi olla kääntösylinterissä (auran edessä) tai sitten molemmille puoleille on olemassa kahvalliset säätimet vetokartun yläpuolella. Aura siis vaakatasoon molemmin puolin poikittaissuuntaan nähden (siten ettei eka eikä vika siipi mene toistaan syvemmällä). Joskus näkee, että tätä syntiä korjataan noistolaitteella, jolla saadaan kyllä pituussuuntainen kyntösyvyys oikeaksi, mutta maapuolien kulma maahan nähden ei ole 90 astetta.
- Sitten vain ekan viilun leveys kohdalleen. Parasta on jos on hydraulinen säätö, tällöin voi säätää hiukan maalajinkin mukaan kynnön aikana. Auroissa, jossa on säädettävä viilunlevelys, mekaaninen ekan viilunleveyden säätö on jonkinlainen kompromissi. Mutta siitä nyt on huolehdittava, että eka viilu täyttää vaon. Säädöllä voi hiukan kompensoida myös leveän renkaan aiheuttamaa tallausta, jota tapahtuu etenkin vanhemman tyyppisillä siipiprofiileilla. 
- Mulla kvernet on aina kulkeneen suoraan traktorin perässä, joten tähän säätöön en osaa ottaa kantaa. Jos ne ei suoraan tule, niin joku paikka on kierossa (Överumin sukuisissa auroissa on tähän jokin samperin vanttiruuvi, jota sinällään ei saa ikänään kunnon säätöön). 

Sitten vain kyntämään.

Mitä mieltä olette?
Ekoja vehnän kylvöjä pääsis loppuviikosta aloittamaan.
Mitähän ne kylvökset mahtaa tykätä jos tulee luvattu muutaman päivän kylmäjakso perään, päivällä näytti reilua +5 ja yöllä hieman alle nollan (tän hetken ennuste).

Laita maahan vaan, kyllä ne sieltä nousee, joskin saattaa hiukan kauemman kestää.

Muutama vuosi sitten kylvettiin venhää ja kauraa aika tavalla samanlaisiin sääolosuhteisiin, koska maat oli hyvässä kylvökunnossa. Öisin oli pakkasta pahimmillaan 7 astetta ja aamulla suojaisissa metsänreunoissa pellon pinta kohmeessa. Joka tapauksessa kylvettiin kuitenkin, kylmää kesti kylvöjen päälle reilun viikon ja oraalle tulo otti kolmisen viikkoa. Muuta ongelmaa tuosta ei ollutkaan, kuin tuo hidas orastuminen.

Puinti-ilmat paranee, mutta ensiviikon lämpötilat (edes päivällä) ei ole parhaimmat kuivausta ajatellen.

Akseli -kaurasta tällä on porukka kysellyt kokemuksia:

Ehdottomasti viimeiset Akselit kylvin omille pelloilleni tänä vuonna, olen pitänyt tuota jonkin verran kylvössä aikaisena kaura lajikkeena. Maalajista ja vuodesta riippumatta lajike tekee pientä jyvää. Menin vahingossa myymään kuorman vientiin tänä syksynä kun näytti että jyvät olisi kookkaita. Toisin kävi, hirveet miinukset tiliin.

Pienijyväisyyden lisäksi ainoa vilja laji/lajike minulla tänä vuonna, joka teki hirveästi jälkiversoa. Viime vuonna mokoma iti pellolla sateessa ollessaan pienessä nojossa, muut lajikkeet eivät itäneet samoissa sateissa edes liimalaossa.

Positiivista on hyvä hehtolitrapaino ja hyvä itävyys siemenenä.