Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 4

Viestit - limusiini

Miten eroon huutomerkistä: Peruslohkolla on ehdollisuuden nurmikasvivaatimus.?

Vipuneuvoja herjaa tätä:
- laskeutusaltaille
- ympäristösopimusaloille (puustoinen tai muu ala)
- entisille ympäristösopimusaloille, joilla kuitenkin edelleen laidunnetaan.
- muu luomuvalvonnan ala (ei maatalousmaata)

Ymmärrän, että tätä vaaditaan raivioille sun muille maatalouskäyttöön otetuille peltoaloille.
Miten pitäisi valita peruslohkon maankäyttölaji, kasvulohkon kasvi jne, että pääsisi eteenpäin?

"Pikahuutoperjantai"Massiivinen iso TACH Työkaluvaunu työkaluilla 8 laatikkoa, 3v takuu! Ammattilaisen työkalukärry, iso rosterinen työtaso (542), Tuusula
--------------------------------------------------

Onko joku keksinyt käyttöä välimallin karakoolle hylsysarjoissa?

Kauppiaan tiedän tarvitsevan niitä, että voi myydä oikein moniosaista sarjaa.
Tekisivät niinkuin IKH aikoinaan, kun 1000-osaiseseen oli laskettu nippusiteet
ja abikoliittimet mukaan.



Moppe vaihtui kolme vuotta sitten 2-paikkaiseen Polaris Rangeriin.

+ Turvallinen, kopin putkikehikko tukevampi kuin lasikuitukuuppa
+ Kestävämpi. Moppessa maksettiin kaskoa tonni vuodessa ja joka vuosi
   säästettiin korjauksissa. Maski osui auran jäljiltä jääkokkareeseen->palasiksi
+ Neliveto
+ Lava, vinssi ja koukku
+ Vakuutus edullisempi
- Kulutus
- Hankintahinta, mutta
+ Jälleenmyyntiarvo
- Meluisampi. Fyllien lisäämisen jälkeen siedettävämpi.
+ Muutakin käyttöä
Perjantain Hesarissa mielenkiintoinen mielipidekirjoitus Itämeren
sinilevätilanteesta. Hiljaista on ollut kommentointi.

Tiivistelmä:
ravinnetila 80- luvulla ja nyt sama
myrkyt vähentyneet
-> merikotka-, hylje- ja sinileväkannat elpyneet



**************************
Sinileväkukinnotkin osoittavat Itämeren tilan parantuneen 1980-lukuun verrattuna
Neljäkymmentä vuotta sitten Itämeri oli vielä iso jäteallas.

28.8. 2:00
SINILEVÄKUKINNOT ovat Itämeren jokakesäinen ongelma. Niiden syystä ollaan yksimielisiä: mitä rehevämpää vesi on, sitä enemmän on sinileväkukintoja. Erityisesti veden fosfaattipitoisuuden nousu aiheuttaa sinileväkukintoja, sinilevät kun pystyvät ottamaan tarvitsemansa typen ilmasta.

Kun puhutaan rehevöitymisen aiheuttamista sinileväkukinnoista, jätetään tavallisesti mainitsematta, että Itämeren veden ravinnepitoisuus ei ole juurikaan noussut 1980-luvun jälkeen, vaikka silloin ei esiintynyt sinileväkukintoja. Syy tähän on helppo löytää: Itämeren ympäristömyrkkypitoisuudet ovat laskeneet noista ajoista jopa kymmenesosaan. Tätä ei juurikaan uutisoida – paitsi mainittaessa, että viime vuosina lohen ja silakan dioksiinipitoisuudet ovat vain harvoin ylittäneet EU:n elintarvikkeille asettaman raja-arvon.

Itämeren veden myrkkyjen määrä oli 1980-luvulla niin suuri, että niin sinilevien, rakkohaurun (joka myös on viime vuosina lisääntynyt, vaikka se sietää rehevöitymistä äärimmäisen huonosti), hylkeiden kuin merikotkankin lisääntyminen häiriintyi. Kaikkien näiden kannat ovat kasvaneet samaan aikaan, kun Itämeren veden myrkkypitoisuus on laskenut.

Vaikka sinileväkukinnot ovatkin epämiellyttävä rehevöitymisen aiheuttama ilmiö, jo niiden esiintyminen osoittaa, että Itämeren tila on parantunut paljon pahimmasta vaiheesta 1980-luvulla. Tuolloin Itämeri ei enää ollut muuta kuin jättimäinen jäteallas, jossa vesi pysyi nykyistä kirkkaampana, kun kaikkien eliöiden lisääntyminen oli vaikeutunut vähentäen niiden määrää.

Mikko Nikinmaa

professori emeritus, Aquatic Toxicology -lehden päätoimittaja 2005–2019
**************************

Upataanpa tämä ketju neljän vuoden paussin perästä.

Onko kertynyt kokemuksia kivenhautaajista? Tarkoitan vastahankaan pyöriviä
jyrsimiä, jotka seulovat kivet käsitellyn kerroksen pohjalle.

Forigoa tuo BT Agro, Alpegoa Pirttinen ja Massanoa Avagro.
Oliko tiedossa muita varteenotettavia?

Pohdinnassa on, josko pääsisi kyntöä vähentämään. Jollei kokonaan, niin
ehkä puolittamaan puoleen-yhteen kertaan per viljelykierto. Ihannetapauksessa
uusittaisiin nurmesta suojavilja+nurmeen kerta-ajolla.

Maat ovat hietamoreenia, joten tuota haudattavaa riittäisi. KiviPekkaa on
parinkymmenen vuoden kuluessa käytetty jo pari-kolme kertaa joka
lohkolla. Kivasti on saatu tienpohjia kerättyä.


> Mitäs jos rakentaisit eristetyn koirankopin ja pitäisit pesurin siellä.
> 200w pakkasvahdissa riittää varmaan tehot pitämään pesuri sulana..

Tuo varmaan tulee tehtäväksi, ellei jossakin ole tuota haaveilemaani
tyhjennysfiitsöriä.

Sanokaas tietäjät, löytyykö kuuma- tai kylmävesipesuria,
jota voi säilyttää pakkasessa. Tarvitsisi siis olla joku konsti
tyhjätä vedet koneesta.

Tähän asti hinattu kylmävesipainepesuri pannuhuoneeseen
pakkasen ajaksi. Nyt huvittaisi laittaa kuumapesuri, mutta ovat
suuria siirrettäväksi.
Metsätalous / Pystykarsintaa
: 17.11.19 - klo:15:54
https://www.youtube.com/watch?v=atrXPArsjns

Onkos havaintoa tämmöisestä käytännössä?

Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...

TP-stokerissa oli samaa oiretta.
Savukaasulämpö matalalla ja jos sääti ilmaa isommalle, puski savua ja paloa hakeruuviin -> itsesammutus runsaalla vedellä.

Tutkin jo savukaasuimureita, mutta syyksi paljastui piipun ja kattilan liitoksen seuduille kertynyt tuhka. Liekö jäänyt nokikolarin ja kattilan putsaajan vastuualueiden rajamaille? Imurointi kattilan ja piipun koko väliltä ja joka kulmasta ja mutkasta, mihin imurin letkun pystyi taittamaan auttoi.

Voisiko olla syynä?

Ennen isompia (omankäden-) oikeusprosesseja on hyvä katsoa muutakin kuin Karttapaikkaa.

Esimerkiksi kiinteistörekisterikarttaa. Maanmittauslaitos auttaa.



Taarupin niittomurskassa ei ole käyttöohjeen mukaan hihnapyöriä lainkaan, vain rihmarattaita.

Missä ja kenellä lie käännätetty?
(arvaus https://et.wikipedia.org/wiki/Rihmaratas)
Paikallinen emoisäntä kun kyllästyi rottiin, niin pyysi metsästysnuorison loukuttamaan muutaman minkin ja tuomaan tontille.

Tarina lienee tosi, koska kertoja elää.


Onko niittokonetietäjillä tietoa?

Kysymys koskee varaosakirjan
https://www.agroparts.com/ip40_kverneland/#/partlist?location=FAH%2FFAH005%2FFAH005KT003%2FFAH005KT0030001%2FFAH005KT0030001_15
osaa 11, eli terälapun pidike, johon terä tulee kiinni pikakiinnityksellä.

Pidike pultataan lautaseen, ja lappua vaihdettaessa pidikettä taivutetaan, jolloin terän saa paikalleen pidikkeen keskellä
olevan tapin ja lautasen välistä.

Osaa myydään kokonaisena. Onkohan pidikkeessä olevaa tappia saatavissa jostain erikseen? Useammassa lautasessa
juuri tuo tappi on antanut periksi. Pidikerungot itsessään ovat ok.

Kasvintuotanto / Vs: fosvoripula
: 11.08.16 - klo:08:39
> Eli tässä nyt punnitaan se, onko tärkeämpää kuolla komeasti maitolasi kädessä kuin se,
> että katselee maailman menoa ilman sitä maitolasia.

Ekofilosofisesta näkökulmasta korjaisin tuon maitolasin pihviksi tai jauhelihakeitoksi.
Maitolehmien maavara ei oikein riitä ruovikossa kahlailuun.

Kasvintuotanto / Vs: fosvoripula
: 10.08.16 - klo:23:28
> Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön
> kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.

Vihje: Nauta syö eväänsä rantapuskista ja -niityltä. Ei lisäruokaa. Paskoo myös kuivalle maalle makuualueilla.
Pysyy hengissä ja kasvattaa vasikkaansa kilon päivässä. Jos ei söisi, kasvusto lahoaisi niille sijoilleen.

Ravinnetasekaavio yksinkertaistettuna:
järviekosysteemi -> nauta

Sivuja: [1] 2 3 4