Yritystukia vastustava kansalaisaloite käynnistää nimienkeräyksen kevään aikana. Mikäli saamme 50 000 allekirjoitusta, menee aloite eduskunnan käsittelyyn. Hankkeen facebook-sivu löytyy osoitteesta: http://www.facebook.com/yritystuet.pois

Kommentit tervetulleita.

--

Aloitteen nimi: Kansalaisaloite yritystukien lopettamiseksi

Aloitteen teksti:
Ehdotamme, että verovaroilla harjoitettu yritysten tukeminen lopetetaan Suomessa. Lopettamisen seurauksena yrityksille jaettavat tuet, ja yhteiskunnan ylläpitämät yritystukia jakavat virastot lakkautetaan siirtymäajalla. Yritysten tukeminen tulee myös kieltää lainsäädännöllä, ja kiellon tulee koskea sekä suoria että epäsuoria yritystukia.

Aloitteen perustelut:
Yritysten tukeminen on tulonsiirtoa kaikilta kansalaisilta tuettujen yritysten osakkeenomistajille, eli käytännössä köyhiltä rikkaille. Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä on huolehtia yhteiskunnan perustoiminnoista, eikä jakaa kansalaisten rahoja heitä miellyttäville yrityksille.

Suorien ja epäsuorien yritystukien kieltäminen käytännössä estäisi mm. Tekesin yritystukien ja Suomen kansallisten maataloustukien jakamisen, sekä euroalueen kriisivaltioille myönnetyt tukipaketit, mikäli näiden tukipakettien katsotaan hyödyttävän välillisesti kriisivaltioita lainoittaneita rahoituslaitoksia. Lakkautettaviksi yritystuiksi laskettaisiin myös vain osaa yrityksistä hyödyttävät kilpailunrajoitukset ja verohelpotukset, sekä kilpailua vääristävät työllistämistuet, joiden avulla jotkut yritykset saavat ilmaista tai halpaa työvoimaa.

Helsingin Sanomissa 17.2.2013 julkaistun laskelman mukaan Suomessa jaetaan suoria yritystukia n. miljardi euroa, ja verotukien suuruus on 3,7 miljardia. Mikäli nämä yritystuet poistettaisiin, voitaisiin syntyneillä säästöillä laskea yritysten maksama yhteisövero lähes nollaan. HS:n laskelma ei sisällä kansallisia maataloustukia, joiden suuruus on laskentatavasta riippuen n. 3 miljardia euroa. Yhteisöveron laskeminen olisi yritystukia parempi tapa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä allamainituista syistä:

Yritystuet korruptoivat. Yritystukia jakavissa virastoissa työskentelevien ensisijainen tavoite on oman työpaikan säilyttäminen. Koska poliitikoilla on valta leikata virastojen rahoitusta, ja näin vähentää niiden työpaikkoja, kannattaa yritystukia myöntää poliitikkojen kavereille ja sukulaisille, jotta poliitikot pysyvät tyytyväisinä. Yritystukia saavat helpoiten vaikutusvaltaiset, ja tukia myöntäviä virkamiehiä ja poliitikkoja tuntevat yrittäjät.

Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta. Yritysten tulee ansaita tulonsa palvelemalla asiakkaita, ja laskuttamalla näistä palveluksista. Tehokkaasti palveluja tuottavat yritykset tekevät enemmän voittoa, ja voivat kasvattaa toimintaansa. Tehokkaasti toimivien yritysten kasvaessa myös yhteiskunnan kokonaistehokkuus kasvaa. Yritystukien seurauksena tämä luonnollinen tehostumisprosessi häiriintyy, sillä yritykset voivat kasvattaa toimintaansa myös tukien avulla. Kannattavat hankkeet toteutetaan ilmankin yritystukia, joten yritystuet käytännössä kannustavat kannattamattomaan toimintaan.

Yritystuet tuottavat byrokratiaa. Yritysten kannattaa hakea vastikkeettomia yritystukia niin kauan kuin saatu tuki on suurempi kuin hakemiseen käytetyn ajan ja vaivan arvo. Koska tuet vääristävät kilpailua, ja kilpailun vääristäminen johtaa vääristymisestä kärsineiden yrittäjien suuttumiseen, kannattaa yritystukia myöntävien virastojen kasvattaa tukien hakemiseen käytettyä byrokratiaa, kunnes hakemiseen käytetyn vaivan arvo on lähellä tuista saatua hyötyä. Tällöin tuet vääristävät kilpailua mahdollisimman vähän, jolloin tukiasaamattomat yrittäjät eivät suutu eivätkä valita, ja virasto voi jatkaa toimintaansa.

Yritystuet vaikeuttavat yritystoiminnan suunnittelua. Yritysten kilpailukyky on korkeimmillaan silloin kun yritykset käyttävät rahaa tuotekehitykseen, markkinointiin, tuotannon kehittämiseen ja muihin asioihin sopivissa suhteissa. Verovarojen kierrättäminen yritystukia myöntävän viraston kautta vaikeuttaa yrityksen budjetointia.

Yritystuet laskevat yrittäjien motivaatiota. Yrittäminen on verrattavissa kilpaurheiluun, ja mikäli esim. kilpajuoksijoilla olisi mahdollisuus saada hakemusten perusteella etumatkaa juoksukilpailussa, lopettaisi moni kilpailija kisoissa käymisen. Reilu kilpailu motivoi niin urheilijoita kuin yrittäjiäkin.

Yritystuet ovat tehoton keino ohjata taloutta. Mikäli yritys tuottaa haittaa ympäristölleen esim. saastuttamalla, tulee saastuttamisesta periä haittaa vastaava maksu, sen sijaan että haitan vähentämistä aletaan tukemaan ympäristötukien avulla. Mikäli taas halutaan ylläpitää elintarvikkeiden huoltovarmuutta kriisitilanteen varalta, on järkevämpää ostaa juuri huoltovarmuuden ylläpitoa, sen sijaan että tuetaan jotain yritystoimintaa huoltovarmuuden nimissä, vaikkei kyseinen toiminta välttämättä ole kustannustehokkain tapa kohottaa huoltovarmuutta. Pienten yritysten tukeminen johtaa yritysten jakautumiseen, kasvavien yritysten tukeminen johtaa liikevaihdon kasvattamiseen esim. myymällä samaa omaisuuserää edestakaisin, ja sijaintiin sidotut maataloustuet johtavat maataloustuotannon tehottomaan sijoittumiseen.

Yritystuet luovat valheiden ja pelon ilmapiiriä. Yritystukia saavilla ei ole intressejä arvostella järjestelmää, sillä arvostelun seurauksena yritystukia myöntävät virastot voivat lopettaa tukien maksamisen. Yritystukia kritisoiva voi siis menettää sekä tuet että työpaikkansa. Valitettavasti monet suomalaiset yritystukien hyötyjä mittaavat tutkimukset perustuvat tukeasaaneiden tai -hakeneiden yritysten antamiin palautteisiin, vaikka nämä palautteet antavatkin tukien vaikutuksista liian myönteisen kuvan.

Arvon agronettiläiset,

Teillä kun on asiantuntemusta maan hinnanmuodostuksesta ja maanomistuksen problematiikasta, niin pyytäisin kommentteja seuraavaan maanomistuksen verotusmalliin.

Osoitteesta: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125060-maanomistusta-tulisi-verottaa-huutokauppapohjaisesti

--

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.


On perusteltua että (esim. talonsa allaolevan) maa-alueen voi varata itselleen, mutta koska varaaminen estää muita ihmisiä hyödyntämästä samaa aluetta, tulisi tätä yksinoikeutta tietyn alueen hyödyntämiseen verottaa kyseisen alueen arvon mukaan.


Arvon määrittäminen kullekin maa-alueelle on ongelmallista, mutta se voitaisiin jättää omistajan tehtäväksi seuraavan mallin mukaisesti:

1. Tietyin aikavälein (esim. vuoden tai useamman vuoden välein) kunkin maa-alueen nykyinen omistaja ilmoittaa alueelle itsemäärittämänsä arvon. Valtio perii tästä ilmoitetusta arvosta tietyn veron (esim. 1% ) kyseiseltä ajanjaksolta.


2. Maa-alueille ilmoitetut arvot ovat julkisia. Mikäli joku ulkopuolinen katsoo että alue on arvokkaampi kuin mitä omistaja ilmoitti, voi hän jättää alueesta ostotarjouksen.


3. Alkuperäinen omistaja voi tämän jälkeen korottaa alueelle määrittämäänsä arvoa. Tällöin omistaja joutuu myös varautumaan korkeampaan veroon, sillä alueen arvo nousee.


4. Mikäli alkuperäinen omistaja ei korota tarjoustaan, ja korkeamman tarjouksen tehnyt maksaa tarjoamansa summan + summaa vastaavan veron valtion tilille, siirtyy alue korkeamman tarjouksen tehneen tahon omistukseen verotuskauden päättyessä, ja entinen omistaja saa korotetun kauppasumman korvaukseksi alueestaan.


5. Maa-alueella sijaitsevan omaisuuden myymisestä voivat alueen myyjä ja ostaja sopia keskenään. Mikäli omaisuuden hinnasta ei päästä sopimukseen, on myyjällä oikeus purkaa alueella olevat rakennukset, ja kuljettaa ne sekä muu irtain omaisuus pois.
 

Esitetty malli ratkaisee monia nykyisen maanomistuksen ongelmia:

- Maa-alueiden käyttö tehostuu, sillä arvokasta maata ei kannata pitää vajaakäytössä. Alueet päätyvät helpommin sellaisille omistajille, jotka keksivät niille tuottavinta käyttöä.

- Yhteiskunnan maanostojen korruptioriski alenee. ja pakkolunastuksista voidaan monissa tapauksissa luopua.

- Yhteiskunta saa kohonneen veron muodossa takaisin osan maan ansiottomasta (eli yhteiskunnan kaavoitus- ja liikennepolitiikan seurauksena tapahtuneesta) arvonnoususta.


Maan arvon verottaminen on parempi verotusmuoto kuin tuloverotus, sillä tulojen verottaminen laskee motivaatiota tehdä työtä. Hong Kongissa maan arvon verotus muodostaakin jopa 35% verotuloista.

Laitetaanpa tiedote tännekin:

Asevelvollisuuskriittinen kertausharjoitus järjestetään Helsingissä Presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivänä torstaina 6.12.2012 klo 13-15. Tapahtumailmoittautuminen: http://www.facebook.com/events/464463233598844/

Kertausharjoituksen tarkoitus on kritisoida Suomen yleistä asevelvollisuutta, joka on Euroopassa käytössä enää vain Suomessa, Kreikassa ja Kyproksella. Vain miehiä koskeva pakkotyövelvoite on syrjintää sukupuolen perusteella.

USA:n asevelvollisuudesta luopumiseen ratkaisevasti vaikuttaneen Nobel-palkitun Milton Friedmanin mukaan asevelvollisten työ ei muutu kansantaloudellisesti halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta. Mikäli asevelvollisuudesta luovuttaisiin, voitaisiin armeijaan meneville maksettava korvaus mitoittaa sen suuruiseksi, että heitä löytyisi vuosittain maanpuolustuksellisesti riittävä määrä.

Kertausharjoituksessa voi harjoitella armeijassa opittavia, mutta sen jälkeisessä elämässä vähemmän tärkeitä taitoja, kuten asentoa, lepoa, jonottamista, palelemista, tahdissa marssimista, paitapinkan järjestämistä sekä ns. nakkisuojan rakentamista. Mikäli asevelvollisuus olisi vapaaehtoinen, syntyisi puolustusvoimille insentiivi pitää asevelvollisten koulutus mielekkäänä, jotta se saisi tarvittavan määrän asevelvollisia houkuteltua palvelukseen.

Tervetuloa mukaan!

Maataloustukia vastustava mielenosoitus pidetään torstaina 8.11.2012 klo 17-19 Eduskuntatalon edustalla. Ilmoittautuminen ja lisätietoja löytyy täältä: http://www.facebook.com/events/281335048645827/

Mielenosoittajat vaativat Suomen kansallisten maataloustukien poistamista. Suomi maksaa kansallisia maataloustukia (laskentatavasta riippuen) n. 3 miljardia euroa vuodessa, eli n. 600 euroa asukasta kohti, kun esim. Ruotsissa ja Virossa ei makseta kansallisia maataloustukia lainkaan.

Maataloustuet eivät käytännössä alenna ruoan hintaa, vaan ne hyödyttävät vain tiettyjä eturyhmiä, kuten mm. maanomistajia.

Maataloustuet myös vähentävät suomalaisten valinnanvapautta. Kun kaikki veronmaksajat pakotetaan osallistumaan suomalaisen maatalouden tukemiseen, joutuvat esim. sianlihatuotantoa tukemaan myös ne, jotka näkevät sianlihatuotannon epäeettisenä. Maataloustuet lisäksi vaikeuttavat kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsyä Suomen markkinoille.

Verovaroillaan maataloutta tukevat myös ne. jotka eivät haluaisi tukea vesistöjen rehevöitymistä maatalouden lannoitepäästöjen seurauksena. Toisaalta luomutuotantoa joutuvat tukemaan luomun erityistukien kautta nekin, jotka eivät muuten luomua ostaisi. Joidenkin tutkimusten mukaan luomuviljely ei ole normaalia viljelyä ekologisempaa, ja luomuviljelyn sadot jäävät vähäisemmiksi.

Maatalouden tuottavuus on Suomessa alhainen. Mitä enemmän Suomessa harjoitetaan alhaisen tuottavuuden elinkeinoja, sitä lähempänä Suomen elintaso on sellaisen (kehitys)maan elintasoa, missä alhaisen tuottavuuden elinkeinot, kuten maatalous ja tekstiiliteollisuus, ovat yleisiä.

Jos halutaan tukea pienituloisia maatalousyrittäjiä, kannattaa tukea myöntää (esim. toimeentulotukena) mikäli maatalousyrittäjän tulot alittavat tietyn rajan. Nykyinen tuotantoon/tilakokoon sidottu maataloustukijärjestelmä auttaa eniten suuria tilanomistajia, joiden tuet (ja myös vuositulot) lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.

Suomen maataloudessa käytetyt koneet ja laitteet tarvitsevat tuontipolttoainetta. Onkin kyseenalaista miksi Suomi pyrkii olemaan omavarainen tuottamansa ruoan suhteen, kun se ei kuitenkaan ole omavarainen ruoantuotantoon tarvittavan polttoaineen suhteen

Sen sijaan että Suomi varautuu ruoantuotannon kriiseihin pitämällä yllä kallista ja polttoainetuonnista riippuvaista maataloustuotantoa, voitaisiin huoltovarmuus turvata esim. viljaa ja muita elintarvikkeita varastoimalla.

Mielenosoituksessa on mustikkakeittotarjoilu. Mustikat ovat terveellistä ravintoa, ja ne kasvavat Suomessa luonnonvaraisina ilman lannoitteita ja tukiaisia.

Eduskunnassa on samaan aikaan täysistunto, ja kansanedustajat on kutsuttu Eduskunnan portaille keskustelemaan aiheesta. Tervetuloa mukaan!