Onko kellään arvon kolleegoista kätössä miniapevaunua?

Aina puhutaan siitä, että suuri on kaunista ja mitä suurempi yksikkö on niin hinnat ovat sen mukaiset, ml. tuotantosopparit. Minulla on herännyt epäilys, että tämä ei välttämättä pidä paikkaansa vaan oli sikalan kokoluokka mikä tahansa niin tuotantosopparit lasketaan tietyn peruskaavan mukaisesti ja hintajärjestelmä rakennetaan sen mukaisesti (lue: logistiikkakustannukset) eli välttämättä ne suuret ja kauniit sikalat eivät saa yhtään sen parempaa hintaa lisissä kuin pienemmätkään. Minua on uutena emäntänä surettanut hieman se, että sekä nauta, että sikapuolella kaikki on niin salaista ja kollegat eivät jaa tietoja toisille kollegoille näistä lisistä, sen enempää nauta kuin sikapuolella. Eli kaveria ei jeesata, päinvastoin. Ja kun varsinkin me possutuottajat ollaan sellaisessa taloustilanteessa niin edelleenkään ei porukka toimi yhteen vaan kilpaillaan keskenään ja halutaan antaa kollegoille sellainen käsitys, että minä se muuten saan vähän paremman hinnan kun tuo kollega. Ja tämähän sopii teurastamoille. Minä esitän nyt selkeän kysymyksen: paljonko te saatte sikakilosta lisineen? Minä ilmoitan meidän hinnan yv:nä ja toivon, että hinnat annetaan minullekin yv:nä. Minä haluan vertailla höynäytetäänkö meitä kaikkia sillä johtamismentaliteetillä, että "hajota ja hallitse" ja annetaan sellainen vaikutelma sieltä lihayhtiöpuolelta, että "sullehan on ihan oma hinta kun olet noin iso". Tai sitten sellainen mentaliteetti, että "tilanne on nyt niin vaikea, että tämän enempää ei voida maksaa."

Kuumeisesti mietitään kustannuksia ruokinnan suhteen ja yksi tuli eteen, sr:n syöttäminen possuille. Onko arvokkailla kollegoilla kokemusta tästä ja onko kukaan keksinyt ratkaisua miten tuo aiv toimisi liemiruokinnassa? Tässä pitää kysellä kun on itse epätietoinen ja näitä aiv-paaleja on ainakin meidän alueella tarjolla yllin kyllin. Luomupuolella on karkearehu käytössä ja hyvä niin mutta meillä on liemiruokinta niin käsin jakaminen ei hirveästi hotsita enää yhtä lisää käsityötä tuon kuivituksen lisäksi.

Meillä on niin hyvin toiminut karsinoiden suurentaminen, että nyt mietitään jo osastojen yhdistämistä. Eli yksi osasto meillä olisi 560 ja se toteutettaisi siten, että väliseinät veke kahden osaston kohdalla. Ilmanvaihto toimisi paremmin ja kun meille tulee porsaat yhdestä ja samasta paikasta niin tautivaaraa ei ole. Saataisiin kahden venttiilin ruokinta tsekattua samalla kertaa ja possuilla olisi enemmän tilaa liikkua. Etsittiin tietoa netistä, niin Itävallassa on näitä toteutettu. Meillä tuo karsinoiden suurentaminen on tuonut vain hyötyä ja siat on tosi tyytyväisiä, sairauksia vähemmän ja laumatappelu on pienenä äkkiä tehty. Vähemmän sontimista kun ilma liikkuu paremmin. Nyt mietitään sitten kahden osaston yhdistämistä poistamalla näitä väliseiniä. Onko kukaan kokeillut ja jos on, minkälaiset on kokemukset? Kiits ja kumarrus vastauksista 

Vaikka kaikki onkin ihanaa sianhoidossa niin meillä ei pelitä tuo ilmanvaihto. Joka toinen karsina (ne pienemmät) sotkuisia ja vaikka syksyä kohti mennään niin nyt alkaa tosissaan kyrsimään tuo jatkuva paskan kanssa vehtaaminen. Minkälaiset ilmanvaihtosysteemit teillä on ja mitä keinoja te olette tehnyt, että sikalan ilmanvaihto paranisi? Meillä on katossa kaksi poistoa/osasto, tuloilma käytävän keskellä, josta jako joka karsinaan (epäsuora).  Lisäksi on joka karsinan kohdalla sisäkatossa käsin säädettävät tuloilmaluukut, joita säädellään tarpeen mukaan (lue: ei auta).Kesät on  hirveitä kun possulanhoito on yhtä kakan kolaamista ja vaikka kola on leveä meinaa hoitajakin hyytyä työnteossa. Onko kellään teillä ollut apua sikasuihkusta? Mietin myös sitä onko meidän sikalan 10-vuotis-iän aikana yläpohjan eriste laskenut niin paljon, että työntää sieltä liian lämmintä? Olen mitannut lämpötiloja laserilla, karsinat on 24 - 25, käytävä viileämpi ja välikäytävä, josta korvausilma tulee, siellä on 13 - 14. Moottorit huutaa täysillä. Heittäkää vinkkejä mitä tässä voisi tehdä.