Syksy myöhästyttää kuivausta ja öljyä kuuluu kun nyt ensin saataisiin puitua. Itsella käytetty kuivaviljaa ruokintakioskeissa joita täytetään automaattimyllyllä ja spiraalilla.
Miten onko kukaan kokeillut propionihapotettua tavaraa moisessa järjestelmässä. Itse en uskaltaisi suurtamäärää säilöä jos tulee lapiohommia talvella.
Kuiva viljakin joskus kovilla pakkasilla paakkuuntuu valssimyllyn alle. Aperuokintaan en ajatellut vielä siirtyä.

Kertokaa käytännön kokemuksista jotka omia eikä hevosmiehiltä kuultua.

Onneksi tutkimus tuo uutta tietoa navettaankin. Jo kauan on ketoosia hoidettu probyleeniglygoli : lla mutta yleisesti ketoosin jo ollessa" päällä".  Uusin tutkimus on todennut veren NEFA eli ketoosi-
pitoisuuden olevan tarkin mittari ( 90 % tark) taudin toteamiseksi. Innostaisin karjaihmisiä lukemaan uusinta tietoa ja kokeilemaan markkinoilla olevaa n 100 E hintaista testilaitetta.
Omat kokemukset ovat rohkaisevia piilevien asetonitautien toteamisessa ja ennätetetään puuttua asiaan ennen akuuttia vaihetta.  Ps. glyseroli on tiettävästi vaikuttavampaa kuin probyleen.

Kertokaa jos olette onnistunut sekoittamaan tasaisesti vehnää ja kauraa ja ilman ylimääräisiä sekoituslaitteistoja. Itsellä valssimyllyn yhteydessä 400 hl varasto johon kuivaamolta tuon kärryllä seoksen jossa vehnää 40 % ja kauraa 50 % härkäpapua esimurskattuna 10%. Aikaisemmin kaura osuus oli suurempi ja merkittävää lajittumista ei tapahtunut. Nyt vehnä valuu painavana ensin
siirtokierukkaan ja seos saattaa olla vehnä voittoinen. Tästä tulee pötsisnväänteitä. Olisiko jokin mekaaninen reiällinen lieriö tms. toimiva. Korkeutta siilolla on 4 m.

Onko viljelijöiden maksettava ja oltava samaan aikaan koekäyttäjinä em. lypsykarja ohjelmalle. Itse olen iästäni (63) johtuen paperiversioiden käyttäjä. Nuoremmat yrittävät muuttaa navetan käytänntöjä. Viimeksi tänään tiineystarkastukseen valmistautumisessa pari eläintä oli ohjelma sivuuttanut. Joskus poikimalista puutteellinen. Joku oikea asiantuntija neuvoaan miten ohjelman
virheet korjataan /käyttäjän. Palveluiden hinnalle ei oli vastinetta. Kysyttäessä kerrotaan yhteisistä koulutuksista, olen ollut ja vain mainontaa tulevista maksullisista kursseista.

Kirjoitellaanpa vaihteeksi pajatöistä. Millaisia kokemuksia teräksen leikkaamisesta plasmalla ja kauhojen ym rakentamiseen sopivista

plasmaleikkureista. Tähän asti on pärjäilty kaasulla ja en pulloja hävitä, mutta parempi leikkausjälki kiinnostaa. Max teräs taitaa olla

20 mm, kun akselit ym voi kasulla katkaista. Miten arkuus maalille ja korroosiolle noissa plasmoissa.

Onko kokemusta Khunin niitolautasten laakerivaihdosta. Onnistuimme saamaan oikean kokoisen 2 kuulalaakerin (Fag) ja asennus onnistui
ja välystä ei ollut. 35 ha niiton jälkeen laakeri väljistyi vaihtokuntoon. Asenustiukkuudessa ei pitäisi olla vaihtoehtoja, sillä mutteri  kiristää
laakerin pesäänsä. Nämä on nuukuudesta aiheutuvia vaivoja, sillä 2 t työstä saa 400 € kun ei hanki merkkiosaa.

Pakkasella navetan seinille kertyy kosteutta ja jossakin kohdin vetenä valuu sähkölaitteisiin. Taisteltiin pitkän aikaa yhtenä iltana kun ruokintalaitteet eivät käyneet kun vikavirta lukoi päältä. Onneksi yksi sulake poistettiin taulusta niin saatiin laitteet ruokkimaan. Vanhaosa oli suojauksen ulkopuolella niin sieltä syöttöjohto juottokoneelle
Luullakseni sähkäreille jonkinmoinen selvitettävä. Obko muilla vastaavia tilanteita

Yritetään uudesta aiheesta saada juttua näin lehmäihmisten kesken. Onko nuukuus vaikuttanut tehojalostukseenne, vai halutaanko olla kärkijalostajia vaikka se euroja haukkaakin. Meillä keskikokoisen karjan alilkioita kasvamassa 2-5 vuosittain ja kerran vuodessa oma huuhtelu.
Ostettu lähinna Hollolan huipuista. Genomien perusteella ainakin on menty eteenpäin ja todennäköisesti se näkyy kestävyytenä ja terveytenä tulevaisuudessa. Ja eihän maitotuotoksen nousu haittaa vaikkakin sen painoarvo ei ihan ensimmäinen ole.

Onko muilla ollut Rai... vasikkarehujen kanssa ongelmia, nimittäin heinäkuusta alkaen meillä on ollut ongelmia useilla vasikoilla juottoaikana kun siirrytään väkirehuun vaiheittain. Käsittämätön ripulointi ja huonokuntoisuus vaivaa, eikä pv kasvuja ole kuin 850 g/pv.
Sonta on ruskehtavaa väkirehusontaa mutta liian löysää. Koskenkorvan tehtaan edustaja laski lehmille tarjousta ja puheeksi tuli tuo vasikkaongelma. Ota säkki kokeeksi, ja ihmettä, kaksi päivää ja ripuli oli poissa. Nyt on lavallinen ALKUREHUA käytössä ja kaksi viikkoa kokemusta ja hyvin menee. Voiko rehujen erot olla näin merkittäviä. Hinta täydellä lavalla 30 % edullisempi.

Kirjoitelkaa miten -15 vuoden korjuu onnistunut. Itsellä 3 vuosi ja ei huono. Kasvuaika  venyi 2 vk kevätvehnää pidemmäksi (marble), ja
vasta pakkaset kuivattivat ylemmät palot. Kas kummaa puinti onnistui ihmeen mallikkaasti ja kuivuriin kuivaa viljaa mukaan ja 10 t kulutua oli valmista, niin olihan se pysäyksissä  välillä 2 t, jotta kosteus tulisi pavun pintaan. Itävyyttä tuskin tämän vuoden sadossa on, mutta edellisin vuoden siementä kylvöön -16keväällä. Lehmien ruokinnassa hyvä valkuaislisä. Täytyisi saada viljatilojen kanssa tuotantosopimuksia noin niin kuin  sellaisilla joila ei halua opetella uuden kasvin viljelyä.

Kirjoitelkaa kokemuksia siilorehun jakamisesta pihattoon. Itsellä 2. kk laakasiilosta menossa ja vielä menetelmät hakusessa.
Olen katsellut Dople Varmoa, mutta talviliukkaalla ei taida liikkua siilolle asti, olisko siihen kolmipuyöräveto tai muuta, koko olisi
sopiva 45 lehmän karjassa.  Dieseli lienee ainoa järkevä vaihtoehto. Miten varma toimimaan kun lomittajat kuskeina.
Siilosta lohkaistut palat voisi olla lavojen päällä niin ei tarvi siilolla käydä joka päivä, vaan ne otettaisiin kyytiin nostopiikeillä.

Rehhutehtaat ovat alkaneet valmistaa tilakohtaisia kivennäisreseptejä. Itseäni kiinnosti niin paljon etttä täin kaupat ensimmäisestä erästä  1 tn.
Valmistaja lisää seokseen biotiinia, seleeniä,E-vitam, Calsiumia, muuten normaali kivennäinen. Odotan tulevaa talvikautta ja tuloksia.
Tähän asti olen manuaalisesti sekoittanut  rehukioskilla mainitut aineosat. Kiinnostaako aihe ja tärkeint' onko kokemusta, toisaalta mainitussa mittakaavassa ei aiemmin ole ollut kaupan,

Aloitan arasta aiheesta kun ole useilla lohkoilla ( kaura , vehnä) huomannut nautakarjan kuivalannalla olleen  sadon myöhästyttämisvaikutus. Kylmä  sateinn sää on käsittääkseni hidastanut  ravinteiden kiertoon tulemista. Satoa näyttäisi tulevan , mutta tuleentuminen venyy  ainakin yhden viikon normaalista. ei lantaa saaneista lohkoista.
Onko muilla vastaavia havaintoja, viljelyvyöhyke II.

Näin puinteja odotellessa suunnittelen jälleen muutoksia menneeseen rehunkorjuukauteen.Muovin hinta ja miksei myös urakointihinta on nousemassa kipurajan yli. Keskikokoinen lypsykarjatila ja mahdollisuus pieneen lisähankkeeseen ulkopuolelle jos ajaa omalla noukinvaunulla ja tehollisia päiviä 1. satoon 2 - 2,5 pv.
Kuljetusmatka kotiin alle 5 km. Miten on noukinvaunulla tehdyt siilot tiivistyneet kun on kuiva 2. sato korjattu.  Onko   entsyymillä pärjäilty.  Isojen silppuriketjujen järkevyydestä en ole vakuuttunut

Ajattelin kirjoittaa, jotta muiden ei tarvitse maksaa turhasta. Meillä on parikin vuotta ihmetelty kun keskikokoisella lypsytilalla ei 63 A sulakkeet riitä, vaan pohjatkin sulaa ja 16 mm3 johdot sulaa pätkiksi.  Kaksikin asennusyritystä on pähkäillyt ongelmia. Korja simme itse kun tolppamiehiä ei kuulemma enää verokirjalla töissä yhden amkan eikä
apua ollut  kuin hetkeksi. Tässä pitkävartinen kuormaaja seisoo pihassa ja nostelimme aikamme kuluksi tolppiin
toisiamme. Kaskummaa alumiininen johto oli hitsautunut osittain kiristyskoukkuun.Tässä saimme syyn tarkistaa kaikki
pylväämme ja toinenkin pienempi hitsautuma löytyi. Vielä en viitsi edes ajatella mitenkä paljon sähkölaskua on tullut noista virtavuodoista. TARKISTAKAA ILMAJOHDOT JOS SULAKKEISSA MYSTISIÄ PALAMISIA.