Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 11

Aiheet - Kobra

Vapaa sana / Olipa juhlat!
: 11.06.14 - klo:23:35
AGRONETIN VAPPU.

Kaikui viestinä kauaksi ympärimaan,
agronetis´ pian raakasti juhlitaan.
Sinne paikalle jokainen kutsuttiin,
Argeolookikin paikalle kannettiin.

Oli tungosta porstuan puolella,
ylläpitäjä tutkikin huolella.
Kuka kelpaa junttien joukkohon ,
epäkelvot viskasi loukkohon.

Konjakit ensin kaikille tarjottiin,
myös esiin omia aineita kaivettiin.
Pöydät notkuivat kaljaa ja kossua,
Argeolooki muistutti jo sikapossua.

Ylläpitäjä paistia pöytään tuo,
Talojussilta konjakit lasista juo.
jussi kaataa laseihin uutta vaan,
itse ei jouda juomaan laisinkaan.

Sarvi alkaapi miesten häirinnän,
tokihan poikkeaviakin ymmärrän.
Sarvi kun nysää Jallulle tyrkyttää
Jallu tyypin viinalla myrkyttää.

Unto Mersa-blondia kaipailee,
kännykällään sille jo soittelee.
Välillä kepun tekoja esiin tuo,
sitten kepulle ylistysmaljan juo.

KooVee on kaunis kuin kukkanen,
mies jokainen kyllä huomaa sen.
Tulppaaneita hohtaa hiuksissaan
ja narsissit hehkuu rinnoillaan.

Rantatilallinen kaikilta tiedustaa,
mistä muutaman kartanon ostaa saa.
Argeolooki hänelle *****ilee,
pahoin toisen riemua häiritsee.

Tuulia on jo kovassa vedossa,
kiima polttava tiikeripedossa.
Naarastiikerin lailla hän sähisee,
kun Sepe häntä vaanien lähenee.

Tuulia tietää Sepen ylösnousut
pisti yllensä Alman flanelihousut.
Näin Sepellä haaveet, haaveeksi jää,
kun ei muistanut mukaan rälläkkää!

Sepe täysin tuosta jo masentuu,
taasenkaan ei hommasta mitään tuu.
Ikiuntakin mies koettaa herättää,
mutta hengetön penkille nukkumaan jää

Mutta Milkman panee paremmaks
hällä kainalosaan on äijää jo kaks.
Saaliiksi on jäänyt tyyppi tilaton.
parraton nuorukainen vielä täysin on

Jallu Untolle herjoja heittelee,
mitä kepulle valtikka merkitsee.
Unto muuttaa puheensa Valmettiin,
kolmipyttystä jälleen taas kehuttiin.

Ojala Fendillä sisälle ajelee
hytistä vain salaa tsiikailee.
Taktorista niin laskeuta vaikeaa on
sillä kone on aivan portaaton.

Traktorit aina miehiä kiinnostaa,
kone komea kaikkien kommentit saa.
Kademielellä he Ojalaa vilkuilee,
kompapuhetta, herjaa heittelee.

Politiikka jakaa mielet kahtia,
nyt tarvittais väkevää sahtia.
Pohojalaaset asiat pian ratkaisee,
notta vastustajan kaulan katkaisee.

Sepe kiivaasti riitaan avun tuo,
kossupullon kerralla pohjaan juo.
Kummastuen toiset uunona katselee,
kun savonpoika kossua vetelee.

Loppuu isäntien uho heti kerralla,
huomaavat: On se herra myös herralla.
Sepelle kaikki joukolla kilistää,
nuoret naiset Sepen luo vilistää.

Simmo katsoopi sivusta kaihoten,
kateeksihan käy tietysti ikänaisen.
Naiset nuoremmat Sepen mukanaan vie
boolimaljan luo johtaa Simmon tie.

Heino Leino on vaiti ja kuuntelee,
kuka sen tietää, mitähän suunnittelee?
Lasissaan on venyvää piimää vaan,
alkaa siitä runoon runkoa rakentaan?

Väino Laiho juo sinappiöljyä vaan,
on mies melkolailla jo lastissaan.
Yty-purkista sinappia ruiskuttaa.
kaikki sinappisuihkuja naamaan saa.

Vanhan Väyrysen kuvia esittää,
muistot Väinön silmiä vesittää.
- Oi jospa jostakin löytäisin sen,
naisen, vanhan Mersun veroisen

Maitopoika kaikille *****ilee,
sitä kaveri tekee aina huvikseen.
Eipä miehessä kahta lie seisovaa,
siksi alvariinsa järkeään seisottaa.

Vanha kettukin eksynyt retkillään,
joukkoon tummaan sattunut menemään.
Silmät kiiluen sivusta seurailee,
agron naiset kun miehiä jahtailee.

Tarkkaan ketun häntää hän piilottaa,
sen vain äiti kettu nähdä saa.
Koppaa nurkasta kopan keppanaa,
ja keväiseen yöhön hän katoaa.

Ekoakka on keksinyt ratkaisun sen,
joka on täysin luonnonmukainen.
Agron porukkaa se hiukkasen kiihottaa,
Argeolooki jo nurkassa tumputtaa.

Ekoakka on vaatteensa heittänyt,
apilanlehdellä sulonsa peittänyt.
Avoimesti hän Kepua mainostaa,
Unto kampanjassa häntä avustaa.

Hellu heittääpi kuperkeikkoja
sillä korostaa parhaita seikkoja.
Miesten päässä käämit jo kärähtää,
joka miehellä viisari värähtää.

Tunnelma vielä Agrossa kohoaa,
muitakin alkaa vaatteet jo kuumentaa.
Hiljalleen kuteet päältä ne vähenee,
tunnelma huippukohtaan jo lähenee..

Talojuhani ei tätä huomaa lain.
kossulaseja kaataa uusia vain.
Härkäpäiseti lasinsa ain´ pöytään tuo,
joku aina sen kurillaan tyhjäksi juo.

Nautaneuvos sitten äkkiä keksii sen,
Talojussista miten saa selvyyden.
- Onko miehessä munaa laisinkaan?
- Tulkaa pojat, mies yhdessä riisutaan.

Talojuhani on nyt aivan alaston,
kaikki huomaavat mies onkin munaton.
Kaikki naiset riemusta kiljahtelee,
kun Talojuhanin kalua katselee.

Joku menee aivan jo eholle,
saako Jussi värkkinsä teholle.
Mutta ennen kuollutkin virkoais,
ennenkuin Talojussilta jotain sais

Simmo riistää Teejiin itselleen,
kukaan ei ala tuosta riiteleen.
Talojussi viimeinkin kohta saa
tissinkoittoa itsekin harrastaa.

Tunnelma on vapaa, estot loukossa,
tyhmyys yleensä tiivistyy joukossa.
Siispä alkavat kaikki nyt tanssimaan,
uusi sinappitanssi nyt alkunsa saa.

Sinappia on jokaisen pinnassa,
tukassa ja naisien rinnassa.
Miehet innolla nuolevat, kun nyt saa,
naiset kaipaavat jokainen makkaraa.


Väinö torvella tahteja puhaltaa,
hanuritkin melkoista vauhtia saa.
Kielisoitinta monikin virittää,
ratsastajat vauhtiin ratsuja kirittää.

Heino on runon valmiiksi rustannut,
riimit notkeat valmiiksi laatinut.
Sitä mies yleisolle vain valittaa,
Valion piimästä ei kunnon riimiä saa.

Vappuaamu jo alkaapi sarastaa,
mukaansa moni kaljoja varastaa.
Veepee Lyytin nappaa paikaltaan,
ja Lyytihän alkaapi kirjottaan.

Kaikki paikalta on pois luikkineen,
porraspieleen yrjönsä ruikkineet.
Teejii simmolta tissiä koittaa vain,
siellä siivouskomerossa rinnakkain.

Suuri rauha nyt agrossa vallitsee,
sitä ylläpitäjä nyt hallitsee.
Vetää sinisenpipon syvempään,
munat ei pääse miehellä jäätymään.

30.4.2003op.
Vapaa sana / VAPPUA JEE!
: 30.04.14 - klo:19:46

 VAPPUKEKKERIT Säv; (Rapu-rallaa)

Tännään on Vappu ja melkoiset kekkerit,
avatkaa kaekki nyt putellit, lekkerit,
malija pohjaan aivankuin nekkerit,
heko-heko-heko-hekotellaan.
Ensiksi pittääpi vanahoja muistella,
ihimetellä ja päätäki puistella,
menneitten talvien jäilläki luistella.
Heko-heko-heko-.hekotellaan.
Vappuna teille kun runoja heittelen,
juttuja haoskoja kokkoonki keittelen,
synkkyyttä, apatiaa piiloon peittelen,
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Runot jos rupesi rassaamaan monia,
rasittaa semmonen mun riimikonia,
leipäni päälle jo pistän pekonia.
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Viisaemmat meitsiä korville pätkivat,
syytöksiänsä kai niskaani lätkivät,
Meikällä jalat jo hirressä sätkivät,
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Ystävät kuitenki apuaan antavat,
aikojen pahojen ylitte kantavat,
kirkkaita säteitä synkkyyteen antavat
Heko-heko-heko- hekotellaan.
Ystävät kaikki on muistissa säilyneet,
vihaiset kuitenkin varjoena häilyneet
 paskasankon pohjalla piilossa päilyneet,
heko-heko-heko-hekotellaan.
Tahti se muuttui kun juhlitaan Vappua,
heiluttaa voimme nyt viuhkaa ja lappua
päissään etsitään oikeaa rappua,
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Helepolla löyvvettiin pariki tuttua
niskaan ne veteli lämmintä nuttua nuttua,
kertoivat meikälle riemuisaa juttua.
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Kaekenkaekkijaan on ollu lystiä,
millonhan meikälle hommataan pystiä,
sitte kun ollaan tarpeeksi kystiä?
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Täötyypi harkita jatkanko rallia,
Pakaris Esasta kun otin mallia.
Vappuna sen toki voineepi sallia
Heko-heko-heko-hekotellaan.
Kaikkia kuitenkin teittiä kiittelen,
hyviä hetkiä muistiini liittelen,
kesällä kukkia pellolla niittelen
Heko-heko-heko-hekotellaan
Ei sitä tiijä jos vastakin tavataan,
vanhoja juttuja uuvestaan avataan
runoratsulla kilipaa taas ravataan,
Heko-heko- heko-hekotellaaaaaaaaan
Vapaa sana / Asiaa!
: 28.04.14 - klo:14:20
Pojut! Ottakaapa onkeenna kun vanha neuvoo!
--------------------------------------------------
KYLVÄJÄ

Vakkasi jälleen kylväjä riemuiten täytä,
maausko elää vielä, se toisille näytä.
Siementä kultaista oottavi tuoksuva maa,
auringonsäteet elämään mullan saa.

Kylväjä nosta rintaasi korkeammalle,
olet sä päässyt paikalle parhaimmalle.
Raha ei sellaista tunnetta aikaan saa,
minkä voi rintaan antaa tuoksuva maa.

Vaietkoon vaikerrus, nyt on kasvun aika,
jokainen kevät yhä on ikuinen taika.
Aina se mieleen tenhoaa huumeen tavoin,
nyt heitä siemen , kun maaemon syli on avoin.

Kylväjä kuitenkin, muistathan sen aina,
maa on sinulle hetkeksi annettu laina.
Uudet polvet, jokainen vuorollaan,
siemenen kylvää ja maan saa kasvamaan.
Vapaa sana / KALEVALISTA Jusseillekin
: 28.02.14 - klo:13:18
Aattelin ensinpistää elukkaosastoon vaen olokoo täällä

RUNOKONIN TEURASTUS

Enhän mie poloinen poika
miesi varrelta matala
tohdi käydä taisteluhun
runokilvan koitteluhun,
näillä surkeilla eväillä,
mitättömin valjaineni.

Mikä ratsussa vikana?

Vaikka ratsuni ravakka
kuopii, hirnuu tallissansa.
Hepo mielisi menoihin
kovimpihin  koitoksihin.
Kun vaan ohjastaa osaisin,
sopivasti suitsitella.

Tässäkö se  pulma juuri?

Mutta selkään kun yritän
heittää herja hietikkohon.
Suistaa  miekkosen  murahan.
rutakkohon  runteleepi.
Tai  jos  kaulasta silitän,
lempo näykkii leuallansa.
 Myöskin  korvansa koreat
lerpallensa lupsauttavi.

Arvokas on humma sulla!

Onhan kultaiset kaviot,
hopeaiset  harjaksensa.
Silti siipensä sirommat
eivät kestä  koitoksissa.
Toiset, tammatkin, tasaiset
korkealla kurvailevat.
 Minun kaakkini kamala
pysyy maassa vatsallansa.

Vielä keinoja kehität?

Minkä tuolle nyt tekisin?
Kuinka saisin  suuremmaksi
siivet saakelin sivakat
korkeuksiin kurkottavat .
Tuonne  aurinkoon ajaisin,
kultapalloon ratsastaisin.
Tämän ratsuni ravakan,
konin maassa piehtaroivan.

Mutta jos sulat sulavat?

Mitäs siitä marmattaisin?
Siivet uudet  kai rakennan,
sulat pistän  paikoillensa.
Laitan lankusta laveat
siivet suuret, kestävämmät.
Kesto puuta  kelpuuttaisin,
honkaa paksuinta peräti.
Sitten tervalla sivelen
höyhenissä pyörittelen.
 Jopa näyttäisi hyvältä
siivet aivan aidommilta?

Antaahan ajan kulua.

Mitäs tässä  tuskailen,
konin kuntoa  kiroan.
Menköön  matkoihin mokoma!
Ostan  hienon härrävärkin
jolla taivaita tavoitan.
Nousen päälle pilvipeiton!
konevoimalla peräti
Vapaa sana / HERRA HERRALLAKIN
: 22.11.13 - klo:08:11
KOSTON KUNINGAS !

Seon itse Heino Leino,
Koston kuuluisa kuningas,
valtaherra seudun kuulun,
selkosienkin isäntä!
Nappiherra näillä mailla,
aivan paikalleen sopiva.
-
Se on itse Heino Leino,
itse tuon sanoiksi virkki:
- Kaikki kuulkaa te typerät,
kaikki hiukan viisaammatkin,
jopa kulttuurin tekijät,
sekä myöskin kunnan kerma.
Olen päättänyt pyhästi,
vannonut oon varmistellen,
lyönyt veikkaa jo peräti,
pannut pääni pantiksikin,
ihan kaikkien hyväksi,
yhteisömme parhaimmaksi.
On linna saatava minulle,
linna paljon suurempikin,
kuin on Tarjalla talona,
asuntona hallitsijan.
Taikka mitkä on palatsit ,
naapurimaan valtiaitten.
Nyt mä ehdotan ekaksi,
pistän pöytään suunnitelman,
aivan linnaksi omaksi,
hoviksi jo Heino Leinon,
jossa hallita haluan,
tehdä paljon päätöksiä.
-
Se on itse Heino Leino,
Koston kuuluisa kuningas,
katseli ja tarkasteli,
kuunteli ja tutkaeli,
onko joukossa jokunen,
vastaanväittäjä rutale.
-
Eipä tohtori osannut,
professori uskaltanut,
panna esteitä eholle,
eikä muuten jarrutella.
Kaikki hurraata hokivat,
osoittivat suosiota .
-
Nousi kuitenkin sivusta,
hemaiseva Heinon vaimo .
Sanoi:- Hulluudet lopetat,
taikka soitan ambulanssin.
Mene kämpille mokoma,
hautoon sinne haaveitasi.
Vapaa sana / Kepussa osataan!
: 14.11.13 - klo:08:49
Vapaa sana / TARKAT ON AJAT
: 13.11.13 - klo:13:21
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111317717055_uu.shtml

Pelekääkö Simmo saastumista? Persuilla aikas törkijää?
Vapaa sana / PERSUT...
: 06.11.13 - klo:11:54
...suosii liivijengejä! Hyi hyi simmo!
Vapaa sana / ONKO MIETE MUUTTUNUT?
: 30.09.13 - klo:16:32

ÖLIJY SEON LUIKASTA!

Johan näöttihi mualima surkeelta,
kun se Sattami valtaasa käötti.
Meinas vallottee kaekki ölijymuat,
kaoheen pahalta homma jo näötti.
Meinas ryökäle valtoosa luajentoo,
ölijyhintoo ei ruahtinnu huajentoo.

Kun se Luateni tornit hajotti,
alako Sattamin intohi kasvoo.
Rupesi ilikkuu rähjäke kammuilleen,
eepä annetakkaa Pussille rasvoo.
Sitä kestännä ei Pussin housut ei,
vuan hän Irakkiin asseet uusimmat vei.

Pussin kanssa kimpassa piätettiin
ee se vetele tämmönen peli,
jos rasvat loppuu niin tietee sen
raponen ei se sillon oo keli.
Sepehi jo huolissaan uatteli näen,
vanahaa naesta viijessään kottiin päen:

- Pittäesikköhän kohetta nuorentoo,
joella luonostaan luikasta siellä.
Mutta vartuneempi tok´ parempi onj,
lissee ne kärttävät, ei koskaa kiellä.
Ölijy kummasti paekkoja notkistoo,
kun sitä oekijjaan paekkoon lorraottoo.

A-lookin kohtalo seon murheinen,
jos tulleepi ölijystä niukkoo,
Leokaniveliin mistäpä voijetta sua,
kun se nyttenki on meleko tiukkoo.
Äkkiä halluu siis ölijyt vappaoteen,
sitte onnistuu jututkii jetsulleen.

Ekoakka hihkasi riemuissaan:
-Helevetti minä Pussille näötän.
Sen jäläkeen kuumalla kusella
Pussin kahavinkeittimen täötän.
Nyt vahavasti luontua säästellään,
polokupyörällä kaoppaan kun päästellään.

Heikpe sieltä Kaenuun korvista
mietti hetken ja mutristi suuta:
- Pussilla on katalat meiningit,
saonan taakse.. ja iliman muuta.
Sotahullut kun alakaa määräeleen,
ei terroristi pääsekää hääräileen.

Hellu oli myös sovanvastaenen:
- Hassani kun on poeka niin nätti,
toki ölijy kaopassa riittelee,
kun ölijylekkuja kärryysä mätti.
- Siellä Sattami olokoon raohassa,
palamun alla tuulessa laohassa.

Heino kun on suuri taeteilija,
hunttaeli kauan viimmennii huasto:
- Ehän tosin minä Hassannii rakasta,
onneksi Irakissa huono on se muasto.
Pussi joukkoeneen hiekkoon hukkukoon,
ölijy Sattamille, sitä mieltä mä oon.

Ikiuni vuan silimääsä ravotteli,
ei jaksa ottoo hiän asiaan kantoo.
Eijaksa nyt mikkää kiinnostoo,
vaen sexipuhheisiin kommentin antoo.
Puoliunissaan toesille sopertoo,
-Turha koettoo kun mie sukupuoleton oon.

Pohojalaanen häjyjen mallihin,
aekoo lähtiä taesteluun mukkaan.
- Mä kun lähären , niin Luoja varijelkohon,
siellei elävänä selevii kukkaan.
Pohojalaanen kun kunnolla pierasoo,
kaasupilivet tienoolla leijaeloo.

Punikki raohanmarssille tietenkin
rynttee tietysti etunenneen.
Nyt usalaesille kunnolla näötetään,
neokkulaa kun ei ookkaa enneen.
Punalippua salakoon jo nostelloo,
Belarusta jo innolla ostelloo.

Rantatilallinen tahtoo tietenki,
koko Iraakin itelleen ostoo.
Ölijykentän aevan kunnolliseen
ja suureen tuotokseen nostoo.
Sattamiksi jos hän Sattamin tilalle,
sillon menis kyllä hommelit pilalle.

Simmo kättään heilautti iisisti:
- Se on ihan sama, mitä hyöt tekkee.
Se ei minua hetkaota tippaakaan,
ajaako hyö kärryy tae vetelee rekkee.
Kuhan konijakki huikat illoen saan,
muuhan ei mua kiinnosta ollenkaan.

Tuulia vai vienosti henkäelee:
- Tietystihän sota on julumaa,
mutta pannaan Sattami sileeksi vaan,
se on ratkasu paras pulumaan.
Kuhan Suomesta erillään pysyvät,
hurrataan jos Ruottiin tietä ne kysyvät.

Unto alako testiä miettimään,
voeko Pussille pisteitä antoo,
sitä funtsaili otteeseen usijaan,
kuinka pitkälle ohojukset kantoo.
Laskuissaan pääty nolla tulokseen,
eipä kantsinu alakaa koetokseen.

Tuossa piställin muutaman kommentin,
agron immeisten suhetta sottaan.
Voehan olla ettei kaekki kohallaan oo,
mut omat mietteet voette äkistee pottaan.
Pelekkee paskaahan mullaki tuotos on,
kun teijän silimille heitän, suan huomion
Vapaa sana / KURIJAA SE OLI SILLONKI!
: 27.09.13 - klo:09:49
 KÄSI!

Täällä Pohjantähden alla
asuu kummallinen kansa.
Helsingissä herrat pitää
aina kansaa vallassansa.
Kehä-kolmosessa heillä arvoraja on
elämä sen takana on heistä tarpeeton.
-
Ojentuupi kauas Helsingistä
käsi paljon vaativainen.
Sitä ymmärtämään ei aina
pysty järki maalainen.
Jos kaikkea se ei heti kouraansa saa,
käsi nousee silloin kurkulle ja kuristaa.
-
Käsi tuo on aina vaatinut,
maaseudulta voimaa syönyt.
Kun on voimansatuntoon kasvanut
se on ylös noussut ja lyönyt.
Se on vaatinut aina lisää vaan,
mutta ei ole antanut milloinkaan.
 -
Joskus lampaan taljaan se kietoutuu,
muka hempeät puolet näyttää.
Mutta kansa jos hiukan vastustaa
se jo suden hammasta käyttää.
Pienen ihmisen haluaa nöyrryttää
henkihieveriin asti löylyttää.
-
Käsi tuo ei lainkaan ymmärrä.
kuristettu herkästi kuolee.
Kun elämänvoima vähenee,
kieli tyhjiä sormiaan nuolee.
Myöhäistä on uhria armahtaa,
jos ei elvytys enää sitä henkiin saa.
-
HerratHelsingin viimeinkin huomatkaa
vielä on jotka maata kuokkii.
Pitäkää te aina arvossa,
käsiä jotka teidätkin ruokkii.
Kaikkihan tässä toisiaan tarvitaan,
näin pääsemme parempaan maailmaan.
‎27.‎3. 1999
Vapaa sana / JO HELEPOTTI
: 27.09.13 - klo:05:25
1
Mies ajoi Harmilla,
omalla farmilla,
tuumaili itsekseen,
aihetta tuttua
kai mopojuttua,
taas kerran harkitsee,
rahoilla suurilla
hyvällä tuurilla,
muutaman ostaa vois
ei yhtään entistä,
eurosta, sentistä,
kai voisi antaa pois
*************
Kertosäkeistö

Heja, heja, heja, hän lauleli hiljaa
ja massikan moottori soi,
Puseron sisältä, rinnasta syvältä
puristui ilmoille huokaus:Oi

***********
2
Massikka piiputti
mies kotiin riiputti
akselin katkenneen
herjoja heitteli
kahvitkin keitteli
tuumi näin itsekseen.
En ota huolia
parhaita puolia
hommailen elämään
stressin mä lopetan
itseni opetan
kaikea sietämään
********
Kerto
********
3
Tunturi hallista,
seon Pappa mallista
hyppää sen satulaan
Massikka unohtuu,
naurussa miehen suu,
nyt tässä nautitaan.
Tunkka on terästä
muut tulee perästä
eivät ne kiinni saa.
murhe on haihtunut,
ajatus vaihtunut
nyt Harmi naurattaa
*********
Heja, heja, heja, hän lauleli hiljaa
nyt Tunturin moottori soi,
Kun kesätuulessa mopolla kulkee,
ei kiukkuinen olla voi
***********
Vapaa sana / ONKO TASA-ARVOO?
: 26.09.13 - klo:07:42
KIELLETTYÄ

Kaikki kielletty on kohta
kiellot miehelle manattu
pantu suuhun tiukat suitset
ohjeita pinoon pakattu
äijä lyöty littanaksi
teesit tiukimmat luettu.
-
Kielletty on kaikki juustot
vitsit, ketsit ja tarinat
sukupuoli häirinnästä
heti syyttävät mokomat
feministit tiukkatantat
piukkanutturat, siveät.
-
Onpa miehen mieli musta
elo synkkänä kuluvi
kun ei koskaan jännitystä
sukupuolille suvaita
täysin kielletty on seksi
pano maittava pahasta
munaton kai kohta miesi
tarpeeton kalu katala
Vapaa sana / TAAS HEINO ASIALLA
: 24.09.13 - klo:06:28
PIIKKILANGAN KIRISTÄJÄ!

-Kyllä kuului kylällä kummia,
nää on viimeisen ajan merkit,
sanoi isäntä kylältä tultuaa,
-panehan vaimo tulelle kahvit.
Sitten kerron mä suuren uutisen,
naapurissa käydessä kuulin sen.

Vaimo tulelle pannun kiikuttaa,
kohta pirtissä kahvi tuoksuu.
Isäntä hiukan harmia äänessään,
verkaisesti vaimolle lausuu:
-Ensiviikolla se on saletti,
tulee naapurin Eskolle traktori.

-Herra siunaa ja Luoja varjele,
millä Eskokin semmosen maksaa?
Elli valitteli sitä eilenkin,
ettei tahdo, veroja maksaa jaksaa.
Päivittelee emäntä kateuksissaan,
ja ryystäen ryyppää kahviaan.

Oli toki jo kylällä ennestään
ferkkuja ja majureita.
Mutta kotimainen traktori kiinnostaa,
ulkomerkkien ajureita.
Saapuu kylänmiehet Vallua tutkimaan,
monenlaista vertausta mainitaan.

-Aivanhan tuo on kuin leikkikalu,
eihän tuo edes hevosta voita.
Ja pieni on niin tuo aurakin,
miten tuolla kynnetään soita?
Nostolaitekin on hauiskäyttöinen,
lämpömittarikin "kaukonäyttöinen"

Niin siinä isännät pohtivat,
Vallu sai kovan tuomion.
Kuitenkin muuan isäntä joukossa
tehnyt on hyvän huomion.
-Kyllähän tuolla aitahommaa piristää,
nätti sillä piikkilankaa on kiristää.
Kireälle se varmaan langan saa,
mutta ei saa kuitenkaan katkeamaan.
Vapaa sana / PÄEN PERSETTÄ
: 23.09.13 - klo:08:19

HEINON HEPULI

Kynti Heino peltojansa
Valtra kehräsi kesysti,
yskähteli toisinansa,
savut putkesta puhalsi,
Heino vaiti vempaimia
monenlaisia veteli.

Hohhoi, meinaapa ramaista,
täytyy pistää kierroksia
että joutuupi johonkin
hemestiä hellimähän,
viemään vuoteeseen välillä,
lempimähän leppoisasti.

Pisti kierrosta kovasti,
hirnahteli hummat hurjat
koni lauma niin levoton
potki vallan vietävästi.
Kiivu kääntyikin kivutta,
vako suora suikahteli,
joskus kalskahti kivehen
auran vannas vankkumaton.

Heino herkästi hymyili,
vielä kierros kiertämättä
sitten hellästi hemestin
syliin suukotellen suljen.

Mutta silloinpa karahti,
jossain Vallun uumenissa
vonkui vietävän vekotin
niinkuin possu pistettynä,
sitten hiukkasen tärisi,
kohta loppui liikkumiset,
siihen jängälle jämähti,
laatu kampe katkerasti.

Heino haaveista heräsi,
tutki tarkoin kampettansa,
johan saattikin sanansa
puheen paksun pulputteli.
- Johan saa tana sekosi,
hammas rattaat rakkineesta,
meni mutkille mokomat,
akselit nuo arvaamatta.
Miksi kättäni satutin,
kalun moisen muttereihin.

Oisin ostanut Belekun,
kovan rauvan kourihini,
jopa kestäisi kesäisin,
talvellakin tarkeneisi.

Heino kännykän kelasi
käläkättimen kourahansa,
otti huoltajan numeron,
Valtran varman valmentajan.

- Halloo! Heino soittelevi,
nyt on tullut tuskan paikka,
kampe, kerpele, ketale,
veti viime huokaisunsa,
mitä tälle nyt tekisin,
joko Kostohon kepitän?

Sanoi vaisu Valtran hemmo,
sanat sylkäisi sypäkät:
- Ei oo koskaan Valmetissa,
mitään heikkoutta havaittu,
peli kestää korjaamatta,
vuosikausia viatta,
vaikeuksia kokematta.

Saapi Heino jo hepulit,
kiroaapi kamalasti,
uhkaa Valtransa peräti
panna hetteen hellimäksi,
sinne saakelin syvälle,
hommeleita haittaamasta.

Käläkätimensä kepeän,
Heino heittää heinikoihin
nakkaa näppärän Nokian,
sammakoille saattelevi,
luopuu kaikesta kamasta,
vaikeimmista vempaimista.

Ottaa letkeän lekansa,
huitoo Valtran murusiksi,
jotka tuulehen menevät,
muille maille virahille,
jossa tuottavat suruja,
itkuvirren veisaajille.
Vapaa sana / KURJUUVEN MAKSIMOINTIA
: 22.09.13 - klo:15:29
VOI MUA POLOINEN POIKA

Voi mua poloinen poika,
orpona minä vaellan,
yksin kuljen polkujani,
syrjäteitä sinnittelen.
-
Äiti hylkäs pienokaisen,
isä matkoihin maleksi,
jouduin mierontielle silloin,
syrjäseuduille pahoille.
-
Vierin loukoissa talojen,
isäntien potkimana,
emännät salaa sysivät,
penskat päälle syljeskeli.
-
Koiranluita mä kalusin,
nukuin lautalattialla,
ilman peittoa palelin,
nälkäisenä nukkuessa.
-
Siitä vartuin ja isonin,
mua työhon tyrkittihin,
pantiin kauheat urakat,
päivätingit tiukimmatkin.
-
Mutta selvisin sisulla
pahimmista vaikeuksista,
kuokin kahdenkin edestä,
teinpä kolmen saavutukset.
-
ISÄNNÄLLE EI SOPINUT,
emännälle ensinkänä,
mua pilkaten pahasti
mieron tielle tyrkkäsivät.
-
Mielelläni lähdin tuosta,
ihmisten tylyin talosta,
uskoi että paistaa vielä,
päivä kauniimpi minulle.
-
Tiellä pitkällä vaelsin,
taipaleita taapertelin,
räntää naamaani sateli,
kylmää vettä kasvoilleni.
-
Enpä tuosta mä tykännyt,
ilmasta niin surkeasta,
taloon poikkesin pihalle,
pääsin torpan kartanolle.
-
Nainen lempeä, leveä,
oli leipää paistamassa,
siinäpä rutosti ruista,
sekä rieskaa reilunlaista.
-
-Päivää! toivotin tupahan,
emännälle kättä annoin,
oli kasvonsa hymyssä,
silmät loisti tähtösinä.
-
Emäntä, napakka nainen,
oli kaunis ja korea,
aikoja jo mieskin kuollut,
lapsia ei siunaantunut.
-
Sanoi leski tuo minulle,
poijalle niin pontevalle:
- Jospa jäisitkin taloksi,
tässä kahdelle tiloja,
kaksin paljon kaunihimpi,
olla yhdessä mukava.
-
Tuumin tuota itsekseni,
tuntui ehdotus hyvältä,
nytpä viimein onnistaapi,
talon saan sekä emännän,
mikäs sitten ollessani,
elonpäiviä oleilla.
-
Hyvin kulki rinnatusten
matka sievästi soluen,
riitti rauhaa, rakkautta,
leppoista rinnakkainoloa.
-
Meni vuosi, taittui kaksi,
jopa kolmaskin jotenkin,
ajatukset sitten alkoi,
mennä ristihin todella,
muuttui nainen naureleva,
pirttihirmuksi rupesi.
-
Kauaa kuunnellut en tuota,
päätin lähteä talosta,
riidellä en tahtonunna,
pahoja lauseita sanoa.
-
Nyt mä pitkin maata kierrän,
reissumiehenä vaellan,
metsä on mun ystäväni,
salo suojaisa kaveri.
Sivuja: [1] 2 3 ... 11