Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Maanviljelyssexpertti

Vihreät nuoret ajavat kyseistä veroa. Kerrankin olen niiden kanssa samaa mieltä ;) Vero vaan käyttöön nopeasti ja verotus toimisi aivan samoin kuin ylevero. Taso voisi olla hieman korkeampi. Verotulo tulisi käyttää kotimaisen lihan- ja maidontuotantoon, jaettaisiin tuottajille häntärahana.

Nykyisessä järjestelmässä veget maksattaa omat porkkanansa muilla. Ne luomuporkkanat kun on kasvatettu tuotantoeläimien lannalla ja teurasjätteestä tehdyllä lannoitteella, niistä aiheutuneet kustannukset ovat kohdistuneet rehellisiin lihansyöjiin.
Mites muilla onko ely vaatinu navetan parkkikatokseen sähköautojen latauspisteen?
Maidontuotanto ja lihanaudat / Hormit?
: 11.03.17 - klo:23:19
Mihin niitä tarvitaan? Nykyisin suosituin vaihtoehto tuntuu olevan painovoimainen ilmanvaihto. Kesällä kennot/verhot täysin auki -> ilma vaihtuu läpi navetan eli hormit turhia. Talvella kennot/verhot kiinni/raollaan ja poisto hormeilla eli ajetaan lämpimin ja kevein ilma pois navetasta -> navetta viilenee, kylmässä ilmassa ammoniakkia ei vapaudu ja navetan ilma tuntuu raikkaalta.

Entä jos asia hoidetaan tehokkaalla alapoistolla;
Jätetään ostamatta 10 ke hormit katolle ja laitetaan syviin kuiluihin alapoistoimurit, kustannus 400 eur per puhallin, kaksi riittää jo melko isoon navettaan. Termostaatti säätää puhaltajat (myös 400 eur) ja navetan lämpötila pysyy tasaisena automaattisesti. Alapoisto vie raskaimmat kaasut pois navettailmasta. Tuloilma tulee seiniltä sisään ja sekoittuu olemassa olevaan ilmaan tehokkaasti.

Broilerhalleissa ei enään laiteta hormeja katolle vaan seiniin poistoilma puhaltimet. Broilerhalleissa mitataan ja valvotaan ilman hiilidioksidi pitoisuutta hyvinkin tarkkaan. Tällä ratkaisulla ollaan saatu ilmasta kuivempi, parempi lämpötalous sekä parempi ilman laatu. Olisiko aika ottaa oppia sieltä?

Lievästi alipaineisella ilmanvaihdolla saadaan kuivempi sisäilma kuin painovoimaisella. Kuivikemenekki pienenee, eläimet pysyy puhtaampina ja navettailman laatu ei ole niin riipuvainen ulkona olevastan ilmasta. Sähkö kuluu 7,5- 15 kw päivä eli  n 3650 kwh vuodessa eli alle 400 eur./vuosi. Puhaltimien ääni (kun ne ovat alapoistossa) ei häiritse lainkaan navetassa. Alapoistopuhaltajat puhaltaa ilman kasvihuoneisiin, joissa voidaan talvi aikaan tuottaa vaikka varhaisperunaa. Ravinteet tulee ilman mukana ja juuristo on hygienisesti mullan alla. Kotimaiset uudet perunat ovat varmasti hyvässä hinnassa talvikuukaudet.
Olisi varmaan jo oikea aika saada euroopan maitomarkkinat järjestykseen. Mitä mieltä olette toimisiko lehmän tapporaha markkinoiden tasapainottamisessa? Eli suomessa kansalliset litratuet pois, kun tuotanto on kasvanut c-tuotanto alueella ja tilalle laitettaisiin lehmän teuraspalkkio esim. 1200 eur/teuraslehmä. Tila jolla vaikka 50 lehmää ja lopettaisi tuotannon saisi  60000 korvauksen teurastettuaan lypsylehmät ja vastaavan kokoinen tila, joka jatkaisi tuotantoaan (teuraslehmiä 20 kpl/v) saisi 24000 eur/vuosi, joka vuosi tuotantotukea. Tämä järjestely poistaisi heikot yksilöt tuotannosta ja samalla korjaisi hieho markkinat kuntoon. Etelä-suomen lypsylehmäpalkkio voisi jatkua edelleen  turvaten tuotannon jatkumisen koko suomessa. Järjestelmä toisi pohjoisimpaan suomeen hyvän taloudellisen turvan, jos tulee huono rehuvuosi ja joudutaan vähentämään karjaa. Tuen maksuun ei tulisi mitään taukoa, kun varmaan joka vuosi joku lehmä poistettaisiin. Esittämäni tukitaso voi tuntua pieneltä maan pohjoisosissa, mutta tämä järjestely poistaisi nopeasti tuotannosta ison osan maitojauheen raaka-aineesta, jolloin maitomarkkinat  korjaantuisivat, joka taas nostaisi maidon tuottajahintaa.

Jokaisessa euroopan maassa alueilla, missä tuotanto on kasvanut pitäisi ohjata tuotantoa vastaavasti tukien suhteen.
Hokkasella näyttäis olevan 1,5 m ja 3 m korkeaa siirrettävää elementtiä. Laakasiilon rakentamista mietin. Laittais asfalttikentän sopivasti vinoon ja puristenestekeräyksen alaosaan kenttää. Tuntuu että kerran kymmenessä vuodessa karjakoko tuplaantuu jatkavilla tiloilla, näillä elementeille sais siilon leveyttä helposti lisättyä tarpeen mukaan. Jos ajattelee 1,5 m seinää ja leveyttä 12 m niin siihen sais helposti hieman kukkua niin olisi 24m3 siilometrillä tavaraa tai 3 m korkeassa 8m leveässä olisi saman verran. Asfaltti pohjineen maksaa 20 eur/m2.  Halvin varasto olisi varmaan pelkkä asfalttilaatta. Pintarehua tulee eniten ilman seiniä, mutta L-elementeistä rakennetuissa siiloissa ei se reunarehukaan kovin kummoista ole.  Jos oikein haluaisi polttaa rahaa niin 4m elementit ja betonilaattaa myös kumpaakin päähän siiloa reilusti, mutta täyttöaste ei tässä ratkaisussa olisi kovin hyvä, vaatii helkatin pitkän luiskan että saa kuorman 4 m korkeelle ja sitten taas alas. Voishan siilon tehdä yhdelläkin seinällä, leveyttä vaan lisättäis tarpeen mukaan ja poljettais rehua poikittain.

Kaikki aina kehuu omaa ratkaisuaan kuinka ylivoimainen se on, mutta onko joku huomannu että naapurilla olisi toimiva systeemi? Hirvittää laittaa 1000 eur/lehmäpaikka siiloon. Edullisia ja toimivia ratkaisuja kaipailen ;)
Kasvintuotanto / Kasvipeitteisyys 80%
: 23.03.15 - klo:22:42
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
Milläs kuskailette elukoitanne? On ollu täs mietinnässä hommata joku vaunu, mut mikä olis hyvä varsinkin kun umpilehmiä siirretään, vasikat ja hiehot nyt hyppää vaikka mihin vaan. Matkat ei ole kovin pitkiä, auto- tai traktorivetoinen käy. Hevoskärryt on liian pieniä, pitäis saada vähintään 4 lehmää mahtumaan. Onko joku väsänny vanhasta umpikaappi autosta takalaitanosturilla kuljetusautoa tai -vaunua, niitä tuntuis löytyvän sopivaan hintaan. Y-agrolla näytti olevan ihan kunnollinen vaunu traktorin perään, mut hinta lappu oli 13 ke alv-0%... on se vähän liian kallis.
Kumman raatilaiset laittaisivat baggerin päälle? Tarkoitus olisi ajaa papu seosviljaa ja herne kauraa läpitte. Myyntimies tarjosi 1000 :sta kuulemma ei tuki niin helposti valsseja, jos herneet ja pavut on vähän liian tuoretta.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Elementit
: 13.01.13 - klo:22:16
Onko joku valanut L-mallista elementtiä? Mitenkä se kotikonstein onnistuis? Näitä löytyy tietysti valmiina lantala- ja laakasiiloversiona, mitat ei vaan oikein passaa... hintaa tuntu löytyvän erikoismittaan melkoisesti.
Onko näistä koneista kokemusta? Lentääkö ruokintapöydältä oljet yli lantakäytävän? Sekolla ainakin näytti olevan lisävarusteena puhallin. Paisuaako se olki vaunussa kovin paljon, monta pyöröpaalia 150cm menee 15m3 vaakaruuvi sekoon? Miten pitkään joutuu olkipaaleja pyörittämään ennen kuin ne on silppuna? Paljon on ollu apevaunuista keskustelua ja sivuttu kuivitusta... mut noi asiat on jääneet mietityttämään
Kasvintuotanto / Butisan
: 14.05.11 - klo:16:57
Onko tulla pruutattua rypsille tai rapsille? Milloin ja minkälaisia kokemuksia löytyy?
Kasvintuotanto / Rypsi/säilörehunurmi
: 25.04.11 - klo:22:35
Ilmoitanko alan rypsille vai säilörehulle? Rypsiltä sais 50 €/ha enempi tukea, mutta lannoitustasot ovat alemmat kuin säilörehun... ei taida riittää tuottamaan kunnon satoa. Eli viljelykierto menee näin vanha säilörehunurmi, otetaan ykkössato kesäkuun alussa, sitten sonta ja kyntö. Rypsin kylvö siihen noin 10 päivän aikaa. Syksyllä rypsin puinnin jälkeen syysvehnälle ja heinän siemen mukaan, niin ensi kesänä saa vehnän puinnin jälkeen vielä yhden säilörehun syyssadon. Löytyykö kyseisestä viljelytavasta kokemuksia?
Miten alan ammattilaiset hoitavat lietteen multauksen? Lietettä ajetaan 60-70 m3/ha, joten mitkään matalamultaimet eivät tule kysymykseen. Levitys tapahtuu keväällä syyskynnöksille ja maalajit vaihtelee laidasta laitaan. On tullu vuosien mittaan kokeiltua jo kaikenlaista, joustopiikki-,lautasäestä ja livakan multainta. Multaimen kanssa tulee ajettua 3-4m välein, joten pelto on täynnä tiivistyneitä pyöränjälkiä. Hajalevityksellä menee 9m jaolla, mutta sen multaaminen on kyl aika p*skasta hommaa ja siinä liejussa joustopiikkiäkeellä työsaavutus ei päätä huimaa. Kevätkyntö ei passaa maalajien puolesta. Levitysmäärää ei viittis vähentää kun tällä määrällä saa 5500 viljasadon ja N-P-K menee aikas hyvin kohdille, kun K on punasella.
Sivuja: [1]