Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Miten mahtaa käydä, Valion venäjän liiketoiminnan? Suomessa Lukoilin omistamaa Teboilia boikotoidaan rankalla kädellä, miten mahtaa käydä Valion? Vastapakotteet? Venäjän Valio on varmaan kohta jonkun muun omistuksessa kuin suomalaisten
Koronan ilmaantuvuus pohjoispohjanmaalla yli 550! Miksi maakuntaa ei suljeta? Rokotekattavuus alueella maan heikoin. Alueen täydellinen sulkeminen henkilö- ja tavaraliikenteeltä olisi nyt hyvin perusteltua ja hyvin tärkeä toimenpide epidemian pysäyttämiseksi.
Lounaisrannikolta vaikka Koskelta lähtee viljarekka kohti pohjoista rehutehdasta kyydissä 50 t ohraa, jonka jyväjemmari on tunteella ja taidolla kasvattanut. Ohrat on kasvatettu ja kuivattu polttoöljyllä, josta on energiasisältöverot, hiilidioksidiverot, huoltovarmuusverot maksettu ja veroihin sekä itse nesteeseen vielä päälle arvonlisävero. Rekkayrittäjä maksaa myös ajoneuvostaan verot ja maksut sekä tietysti diecellistä kaikki mahdolliset verot. Kuskin palkasta vielä lisäksi palkan sivukuluina n.70% menee yhteiseen hyvään. Rahdin maksaa etelän viljelijä. Kuorma puretaan pohjoisen rehutehtaalle, jonka investoinnit saaneet aluetukia sekä tuotannon tehdastyöhön palkkatukea. Rehu ajetaan muutaman kilometrin päähän pohjoisen suurnavetalle, joka on investointituella rakennettu. Tilalla tuotetaan maitoa, joka viedään esim. Sipooseen. Kuljetustuella pystytään kuljettamaan pitkiä matkoja maitoa läpi suomen.
Se miten tämän asian ymmärtää, on kaksi vaihtoehtoa.
1. Pohjoinen maitotila kuittaa valtion kassasta pohjoista kansallista tukea hulppean summan, vaikka kustannukset pohjoista sijainnista kasaantuu etelän maksettavaksi.
2. Pohjoinen tuottaja näkee asian toisin; kaikki verot ja maksut mitä on tuotannosta kertynyt valtion kassaan niin vain osa palaa tuottajan tilille pohjoisena kansallisena tukena, loput jää etelän elättämiseen (paitojen pesuun Hesassa).
Kumpi on oikeassa?
Nyt hankkija ilmoitti viime vuoden tuloksestaan, viljasta maksettu liikaa. Viljakauppa raskaasti pakkasella. No ylihintainen raaka-aine jalostetaan kotieläin rehuiksi niin rehubisnes tuottikin suurimman voittopotin. Tulonsiirto erituotantosuuntien välillä jo merkittävää, kun rehuteollisuus niin keskittynyttä. Se miksi näin toimittiin niin ainakin puimuri kauppa käy ennätys vilkaasti.
Erikoiselta tuntuu kun vilja käy rehutehtaalla niin hinta tuplaantuu ja rahdin maksaa aina viljelijä. Oudolta tuntuu kun rehurekka kurvaa pihaan ja tavarasta maksetaan 250-350 eur/t + rahti ja samalla valitetaan heikkoa kannattavuutta. Nyt pitäisi löytää ratkaisu miten saadaan rehukulut alas! Yhden rehurekan kuorman hinnalla kun saa 2 robon tila vuoden tarpeen täyttävän viljasiilon. Ongelma varmasti on kotiseoksen lajittuminen erillisruokinnassa ja roboilla.
Onko kokemuksia kuoritusta kaurasta? Meneekö kokonaisena (niin olisi hyvin juoksevaa ja toimisi todella hyvin)? Entä puhdas vehnä litisteenä?
Onko hyvä ja halpa? Dyna 4 ja 6 voimansiirto sekä sisukiisseli 4,4l motti. Paljonko kiinan komponenttia?
Näyttää olevan valion tuotannossa Pirkka tuotteita. Valiolla oli kielteinen suhtautuminen kaupan merkkien valmistamiseen, mikä on saanu takin kääntymään?
Onko näkynyt? Tuli tieto et 4 c/l on tulossa, miten muilla meijereillä?
Vihreät nuoret ajavat kyseistä veroa. Kerrankin olen niiden kanssa samaa mieltä
Vero vaan käyttöön nopeasti ja verotus toimisi aivan samoin kuin ylevero. Taso voisi olla hieman korkeampi. Verotulo tulisi käyttää kotimaisen lihan- ja maidontuotantoon, jaettaisiin tuottajille häntärahana.
Nykyisessä järjestelmässä veget maksattaa omat porkkanansa muilla. Ne luomuporkkanat kun on kasvatettu tuotantoeläimien lannalla ja teurasjätteestä tehdyllä lannoitteella, niistä aiheutuneet kustannukset ovat kohdistuneet rehellisiin lihansyöjiin.
Mites muilla onko ely vaatinu navetan parkkikatokseen sähköautojen latauspisteen?
Mihin niitä tarvitaan? Nykyisin suosituin vaihtoehto tuntuu olevan painovoimainen ilmanvaihto. Kesällä kennot/verhot täysin auki -> ilma vaihtuu läpi navetan eli hormit turhia. Talvella kennot/verhot kiinni/raollaan ja poisto hormeilla eli ajetaan lämpimin ja kevein ilma pois navetasta -> navetta viilenee, kylmässä ilmassa ammoniakkia ei vapaudu ja navetan ilma tuntuu raikkaalta.
Entä jos asia hoidetaan tehokkaalla alapoistolla;
Jätetään ostamatta 10 ke hormit katolle ja laitetaan syviin kuiluihin alapoistoimurit, kustannus 400 eur per puhallin, kaksi riittää jo melko isoon navettaan. Termostaatti säätää puhaltajat (myös 400 eur) ja navetan lämpötila pysyy tasaisena automaattisesti. Alapoisto vie raskaimmat kaasut pois navettailmasta. Tuloilma tulee seiniltä sisään ja sekoittuu olemassa olevaan ilmaan tehokkaasti.
Broilerhalleissa ei enään laiteta hormeja katolle vaan seiniin poistoilma puhaltimet. Broilerhalleissa mitataan ja valvotaan ilman hiilidioksidi pitoisuutta hyvinkin tarkkaan. Tällä ratkaisulla ollaan saatu ilmasta kuivempi, parempi lämpötalous sekä parempi ilman laatu. Olisiko aika ottaa oppia sieltä?
Lievästi alipaineisella ilmanvaihdolla saadaan kuivempi sisäilma kuin painovoimaisella. Kuivikemenekki pienenee, eläimet pysyy puhtaampina ja navettailman laatu ei ole niin riipuvainen ulkona olevastan ilmasta. Sähkö kuluu 7,5- 15 kw päivä eli n 3650 kwh vuodessa eli alle 400 eur./vuosi. Puhaltimien ääni (kun ne ovat alapoistossa) ei häiritse lainkaan navetassa. Alapoistopuhaltajat puhaltaa ilman kasvihuoneisiin, joissa voidaan talvi aikaan tuottaa vaikka varhaisperunaa. Ravinteet tulee ilman mukana ja juuristo on hygienisesti mullan alla. Kotimaiset uudet perunat ovat varmasti hyvässä hinnassa talvikuukaudet.
Olisi varmaan jo oikea aika saada euroopan maitomarkkinat järjestykseen. Mitä mieltä olette toimisiko lehmän tapporaha markkinoiden tasapainottamisessa? Eli suomessa kansalliset litratuet pois, kun tuotanto on kasvanut c-tuotanto alueella ja tilalle laitettaisiin lehmän teuraspalkkio esim. 1200 eur/teuraslehmä. Tila jolla vaikka 50 lehmää ja lopettaisi tuotannon saisi 60000 korvauksen teurastettuaan lypsylehmät ja vastaavan kokoinen tila, joka jatkaisi tuotantoaan (teuraslehmiä 20 kpl/v) saisi 24000 eur/vuosi, joka vuosi tuotantotukea. Tämä järjestely poistaisi heikot yksilöt tuotannosta ja samalla korjaisi hieho markkinat kuntoon. Etelä-suomen lypsylehmäpalkkio voisi jatkua edelleen turvaten tuotannon jatkumisen koko suomessa. Järjestelmä toisi pohjoisimpaan suomeen hyvän taloudellisen turvan, jos tulee huono rehuvuosi ja joudutaan vähentämään karjaa. Tuen maksuun ei tulisi mitään taukoa, kun varmaan joka vuosi joku lehmä poistettaisiin. Esittämäni tukitaso voi tuntua pieneltä maan pohjoisosissa, mutta tämä järjestely poistaisi nopeasti tuotannosta ison osan maitojauheen raaka-aineesta, jolloin maitomarkkinat korjaantuisivat, joka taas nostaisi maidon tuottajahintaa.
Jokaisessa euroopan maassa alueilla, missä tuotanto on kasvanut pitäisi ohjata tuotantoa vastaavasti tukien suhteen.
Hokkasella näyttäis olevan 1,5 m ja 3 m korkeaa siirrettävää elementtiä. Laakasiilon rakentamista mietin. Laittais asfalttikentän sopivasti vinoon ja puristenestekeräyksen alaosaan kenttää. Tuntuu että kerran kymmenessä vuodessa karjakoko tuplaantuu jatkavilla tiloilla, näillä elementeille sais siilon leveyttä helposti lisättyä tarpeen mukaan. Jos ajattelee 1,5 m seinää ja leveyttä 12 m niin siihen sais helposti hieman kukkua niin olisi 24m3 siilometrillä tavaraa tai 3 m korkeassa 8m leveässä olisi saman verran. Asfaltti pohjineen maksaa 20 eur/m2. Halvin varasto olisi varmaan pelkkä asfalttilaatta. Pintarehua tulee eniten ilman seiniä, mutta L-elementeistä rakennetuissa siiloissa ei se reunarehukaan kovin kummoista ole. Jos oikein haluaisi polttaa rahaa niin 4m elementit ja betonilaattaa myös kumpaakin päähän siiloa reilusti, mutta täyttöaste ei tässä ratkaisussa olisi kovin hyvä, vaatii helkatin pitkän luiskan että saa kuorman 4 m korkeelle ja sitten taas alas. Voishan siilon tehdä yhdelläkin seinällä, leveyttä vaan lisättäis tarpeen mukaan ja poljettais rehua poikittain.
Kaikki aina kehuu omaa ratkaisuaan kuinka ylivoimainen se on, mutta onko joku huomannu että naapurilla olisi toimiva systeemi? Hirvittää laittaa 1000 eur/lehmäpaikka siiloon. Edullisia ja toimivia ratkaisuja kaipailen
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
Milläs kuskailette elukoitanne? On ollu täs mietinnässä hommata joku vaunu, mut mikä olis hyvä varsinkin kun umpilehmiä siirretään, vasikat ja hiehot nyt hyppää vaikka mihin vaan. Matkat ei ole kovin pitkiä, auto- tai traktorivetoinen käy. Hevoskärryt on liian pieniä, pitäis saada vähintään 4 lehmää mahtumaan. Onko joku väsänny vanhasta umpikaappi autosta takalaitanosturilla kuljetusautoa tai -vaunua, niitä tuntuis löytyvän sopivaan hintaan. Y-agrolla näytti olevan ihan kunnollinen vaunu traktorin perään, mut hinta lappu oli 13 ke alv-0%... on se vähän liian kallis.
