Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - savikokkare

Lukekaapa Visa Merikosken kirjoitus viemärilietteistä perjantain Maastusta. Sen mukaan uskomattomia määriä fosforipitoista viemärilietteitä ajetaan kaatopaikoille ja teiden penkoille.

Sitten syytetään maataloutta ja viemäröinnin ulkopuolella olevia pientalouksia Itämeren saastumisesta: "Hajakuormitusta / maatalouden päästöjä ei vieläkään ole saatu kuriin". Kts viime sunnuntain Hesarin pääkirjoitus.

Sitäpaitsi, eiköhän kakka kuuluisi peltoon, oli se sitten ihmisen tai lehmän aikaansaannosta. Hyvä Visa Merikoski!
Elämä on tylsää! Missä on Savimaa?
Vapaa sana / ravinnepäästöt SIMSALABIM
: 08.01.08 - klo:11:26
Tuotamme ruokaa. Se syödään. Osa päätyy energiaksi ja esim lasten kasvamiseen ja bodaajien lihaksiin. Mihin loput päätyy? Vessan pönttöön. Suurin osa taajamien viemärisysteemiin. Viemärivedet pyhdistetaan n. 98 prosenttisesti. Pistekuormitus on saatu kuriin. Aine on häviämätöntä, siispä lietettä ja ravinteita on jossain. Missä? Helsingin vesilaitos myy sitä viherrakentamiseen. Viherrakennetaan tosi paljon. Ja sitten ravinnepäästöt ovat hajapäästöjä. Hajapäästöjä ei vieläkään ole saatu kuriin.
Ollaan entisiä lammasfarmareita ja aloitettaisiin uudestaan, jollei ikä ja ajan puute olisi vastassa. Lammas on mukava eläin, jota on helppo käsitellä, kun oppii pelin säännöt. Tottuneelle lampurille se on yhteistyöhaluinen ja nokkela, paitsi jos joutuu paniikkiin. Silloin se toimii ihmisen kannalta täysin idioottimaisesti, mistä sen maine tyhmänä eläimenä johtuu.

Päivittäinen hoito on helppoa, ja työruuhkat kasautuvat poikima-aikaan ja madotus- ja punnituspäiviin, jolloin päivää saattaa joutua jatkamaan yön puolelle. Laitumelle ajo ja lohkolta toiselle siirto sujuu joko opetettujen lampaitten tai opetetun koiran avulla. Meillä oli jälkimmäinen systeemi.

Eläinaineksessa tärkeää on tuotanto-ominaisuuksien lisäksi uuhien emo-ominaisuudet. Pässi käy päälle, jos se kokee ihmisen kilpakosijaksi. Jotkut pässit ovat jostain syystä "luonnostaan" vihaisia.

Kannattaa, jos mahdollista, opiskella alaa suomalaisten oppaitten lisäksi kansainvälisistä kirjoista ja lehdistä. Esim Englannissa on paljon parin sadan uuhen katraita muun maatalouden ohella sivuelinkeinona. Ja ollut jo satoja vuosia, toisin kuin meillä, jossa kaupallinen lampaan lihan tuotanto on aina ollut jostain syystä marginaalista, kuten näkyy tämänkin keskustelupalstan jutuista.

Lampaanlihan tuotannossa suurin haaste on markkinointi. Isot teurastamot eivät halua lammasta sotkemaan liukuhihnatuotantoaan. Pienet paikalliset teurastamot, esim Vainion teurastamo Mäntsälässä teurastavat ja ehkä välittävätkin lammasta tuottajan piikkiin. Valmiilla leimatulla lampaanlihalla on myyjän markkinat ja hintaa saa pyytää roimasti.

Jos lampurin taitojen lisäksi oppii lihan markkinoinnin, saattaa saada kohtuullisen sivuelinkeinon esim. 100 uuhen katraasta. Olen ajatellut, että kesäkaritsoiden tuottaminen nurmen leikkaajiksi ja pusikon tuhoajiksi sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta pitää lampaita talvella, voisi olla mukava bisnes.

Sivuja: [1]