Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 13

Aiheet - Hevi

Käytän sakaraliittimiä painepesurin vedensyötössä, samoin ruiskutusveden siirrossa, ja kasvihuoneen letkussa. Alkanut vähän harmittaa, kun sakaraliitin aina tiputtaa. Ei paljon, mutta kuitenkin. Olen koittanut löytää ns. parempia sakaraliittimiä, mutta aiana törmään semmoisiin messinkisiin, jotka ilmeisesti sen verran pehmeitä, että aikansa kun käyttää, niin kynnet ei purista kappaleita yhteen. Olen ostanut tiivistekumeja noihin, mutta ei vaan pidä kauaakaan. Löytyykö markkinoilta mitään koneistamalla tehtyjä sakaraliittimiä, joissa olis laadukkaat tiivisteet.
Onko kokemuksia noista muovisista gardena puutarhaliittimistä. Kestävätkö ne miten pitkään, ja ovatko pitäviä
Kasvintuotanto / Kipsiä pellolle
: 19.04.20 - klo:19:19
Onko kellään kokemusta kipsistä. Jaralle taitaa olla ongelmajätettä, mutta miten toimii. Vaikuttaako kalkin tavoin, vai onko jotain haittoja ilmennyt. Aika tarkkaan on rajattu millaiselle lohkolle passaa. Meillä yksi savimaata oleva lohko sopii kartan ja viljavuuden mukaan.
Taitaa olla koira haudattuna sääntöihin. Niillä joiden ympäristötuen sitoumuskausi päättyy nyt keväällä 2020 on mahdollista kyntää suojavyöhykenurmi. Vai onko?
Tässä näyttää olevan tukien kannalta todellinen  vaaran paikka.Suojavyöhykenurmi kuuluu Ympäristösitoumuksen toimenpiteeseen" Ympäristönhoitonurmet", joita ovat myös pitkäaikainen ympäristönhoitonurmi ja LHP nurmi. Mikäli olen oikeen ymmärtänyt pitää kevään päätukihaussa hakea jatkoa ympäristösitoumukselle, siis koko sitoumukselle.Tällöin sitoutuu myös lisätoimenpiteeseen " Ympäristöhoitonurmet"
siis ei voi luopua suojavyöhykenurmesta sähköisessä tukihaussa lainkaan.
Nyt sitten kun olet hakenut vuoden jatkoa ympäristötuelle, voit täyttää lomakkeen "Ympäristoumuksen  toimenpiteiden muutokset". Lomake no.479 Jossa ilmoitetaan Ympäristösitoumuksen toimenpiteestä luopumisesta. Siis ei voi luopua vain suojavyöhykenurmesta, vaan koko lisätoimenpiteestä "Ympäristönhoitonurmet". Eli et voi enää ilmoittaa esim lhp nurmea. Omallla kohdalla tuo ei haittaa, koska suojavyöhyke on ainoa " Ympäristönhoitonurmi" Kaikkein epäilyttävintä on se, että lomake 479 on hakemus, jossa vaaditaan perustelut muutokselle. Siis et välttämättä tiedä ennen 1.5.2020 Saako suojavyöhykkeen kyntää, vai ei.
Lomakkeen 479 ohjeissa mainitaan vielä, että valtioneuvosto voi asettaa hakurajoituksia haettaviin toimenpiteisiin.
Mielestäni tämä näyttä aika oudolta
Olisko kellään minkäännäköstä tietoa tosta härvelistä. Mitähän komponentteja tossa tarvis olla. Mahtaisko hapen johtaminen moottoroituun pölysuotimeen helpottaa hengitystä.
Ei ole oikeen tullut mitään rajua ulostuloa nyt edes koronaviruksen puolesta. Onko se paha vieraslaji, vai kenties luontoon kuuluva suojelun tarpeessa oleva pikku olio.
Miten paljon puristatte rasvaa noihin. Niistä ei oikeen näe milloin on sopivasti. Jotkut varoittaa, että mieluiten usein ja vähän. Onko syytä pyörittää pyörää rasvauksen aikana. Sitten vielä hämää, kun jotkut puhuvat, että ne nipat  on stefan voitelemiseksi. Eikö traktoreissa kuitenkin yleensä ole ihan rasvavoideltu tuo takapyörän laakeri, vai onko öljykylvyssä olevia myös.
Tuommonen Fiatin jälkeläinen vuodelta 2001. Traktorissa on pitkään mennyt kytkin ajoittain pois päältä, etenkin jos jalkakytkintä on käyttänyt. Suunnanvaihtajasta käytettynä harvemmin. Jonkun kerran myös on veto hävinnyt maantieajossa, mutta palautuu, kun suunnanvaihtajan käyttää keskelle ja kytkee uudelleen. Huoltomies on pari kertaa tämän asian takia käynyt. Vikakoodit on luettu, ja vika on vaikuttanut olevan kytkimen potentiometrissä, ja toisella kertaa suunnanvaihtokytkimessä ratin vieressä. Molemmat osat on vaihdettu, ja en oikeen ole varma auttoiko toimenpide, koska vika on ajoittainen. Tällä hetkellä vika esiintyy varsinkin, jos koettaa kytkimellä tehdä muutaman pienen siirron, esim kärryyn ajettaessa. Jänis ja kilpikonna alkaa vilkkua ja vika korjautuu, kun käyttää suunnanvaihtajan keskellä. Maantieajossa on muutaman kerran tehnyt myös tuon, mutta silloin vilkkuu huoltokirja. Kytkinpolkimen potentiometriä on kanssa säädetty, mutta viasta ei kokonaan näytä pääsevän eroon.
Onko vastaavasta tietoa
Onko kukaan kokeillut traktorissa tätä uusiutuvaa dieseliä. Ilmeisesti valtiovalta poistaa energiaveron palautuksen, koska fossiilista ei haluta tukea. Valtiovalta voisi suuressa viisaudessaan samalla myöntää My dieselille täyden verovapauden maatalouskäytössä. Ainoa pulma lienee tuon litkun riittävyys, ja saatavuus ainakaan vielä polttoöljyversiona farmaritankkauksiin.
Miksiköhän meillä ei käytetä "tippijärjestelmää" kuten muualla käytetään yleisesti. Esim kun neuvotellaan palvelualojen palkoista, olisi tällainen tulospalkkauksen muoto aivan hyvä. Esim. vanhusten hoidossa hoitaja voisi huoneeseen tullessaan asettaa pienen tippikorin pöydälle ja asiakas sitten palkitsisi hyvästä hoidosta ja oikeen hyvästä vähän reilummalla tipillä. Myös porrassiivojalla voisi olla pieni koppa jossain nurkassa, ja tietysti asukkaat hiukan muistaisivat hyvästä työstä. Saiturin kohdalle voisi hiukan jäädäkin huonommin mopattu kohta. Meillä ilmeisesti portsarin tippi on ainoita tipin muotoja. Varmaan olisi lukuisia ammatteja, joissa voisimme palkita hyvästä työstä
Vapaa sana / Käteisen käyttö
: 24.12.19 - klo:11:41
Alkaa olla aika vähäistä tuo käteisen käyttö, kun paikalliseen ruokakauppaankin tuli automaattikassa. On nopea ja helppo. Hain justiin hiukan jouluruokaa tuosta, itse kassaneitinä toimien. Aloin kuitenkin tuumimaan, kuinka isoveli valvoo ja näkee kaiken ihmisen rahankäytöstä. Mieleen tuli, että pystyisikö antamaan pientä vastaiskua tälle pankkien, verottajan yms valvonnalle, ja pimeän rahan pelolle. Onnistuiskohan viljatilien saanti nykyisin käteisenä. Tuosta rahasta voisi osan pistää piironkiin ja loput viedä pankkiin. Siinä saisi aina mukavan rupatteluhetken kun pääsisi pankkineidin kuulusteluun ja esittäisi kuitin myydystä viljasta. entä vieläköhän jokin laitos ottaa käteistä (vesilaitos, jätehuolto, tms) Luulisi että ainakin autokaupat  ottaa. Nyt jos korot kääntyy miinukselle, voisi oma kassakaappi olla tuottoisin.
Iltalehti kirjoitti kuljetusyrittäjästä jonka posti kuristi hinnoilla, ja sopimusrikkomuksilla konkurssiin. Belorin lannoitteet tulevat nykyisin Transpointin (Itella Posti) toimesta. Kalusto on aika kirjavaa, ja välillä vanhanaikaista. Olen vaatinut nosturiautolla tuomaan sen jälkeen,kun kolmipyörätrukki mylläsi  pihan sekaisin. Viimeksi oli vaan nosturiautokin jokin museomalli, kun hiapissa ei ollut kauko-ohjausta. Toimitusaikojen osalta on toiminta myös outoa, kun päivän varoitusajalla ilmoitetaan, että lannoitteet tulee huomenna ja sihen sitten ilmoitin, että ei muuten tule. Oli meinaten hiukan menoja, eikä lavat paikoillaan. Nyt tuli onneksi tekstari perään jossa ilmoitettiin nätemmin tulevan neljän päivän päästä , ja pyydettiin soittamaan jos ei sovi. Millasia kokemuksia teillä Transpointista
Meillä on tommoinen Newholland TL  100, elikäs Fiatin koneella. Välillä käy sillai kytkimellä lähtiessä, että valot vaan vilkkuu, eikä lähde liikkeelle. Etenkin, jos koettaa kytkimellä hitaasti napata vaik kärryt perään. Ongelmaan auttaa suunnanvaihtajan käyttö vapaalla ja siirto takaisin. Koneessa on etukuormain, ja kuormattaessa käy välillä sama juttu. Olen vaihtanut jossain vaiheessa kytkimen potikan, ja suunnanvaihdin vipukytkin on vaihdettu. huoltomies käynyt pari kertaa asian tiimoilta, mutta ei täysin poistu. koneella on kyllä saanut hommia tehtyä, mutta näitä turhia vipusiirtoja välillä tarvitaan. Meillä on Jontikan 6920 välillä hiukan samaa vikaa, etenkin kylmänä, et kytkimen kun nostaa, ei lähde, mutta kun käyttää vivun vapaalla ja takas lähtee. Onko toi tyypillistä näille suunnanvaihtaja koneille.
Sain Seilabista lopulta ns. perustutkimuksen tulokset yksittäisestä lohkosta, joka palaa taas viljelyyn . Ihmettelen tässä kun uusi Wisu herjaa, että rikki puuttuu.
Aiemmin ei rikkiä ollut perustutkimuksessa, mutta onko se nykyisin pakollinen. Tässä seilabin tutkimuksessa sitä ei ole
Jätättekö sähköt kuivurin tauluun ja näyttöpaneelin päälle. Vanhoissa Anttikuivureissa on Näyttöyksikön yhteydessä elektrolyytti kondensaattoreita, jotka eivät välttämättä lataudu uudelleen käynnistettäessä pitkän paussin jälkeen, elikä näyttöpaneeli ei enää herää
MT:ssä oli juttu kuivuripalosta, ja siitä miten tämän vuoden alusta on vaadittu, että kuivuri nuohotaan ammattilaisen toimesta. Mitenkä moni on nuohouttanut pannun nuohoojalla. Itsellä on käynyt niin, että nuohooja on kieltäytynyt nuohoamasta kuivuria. Toisaalta lämmönvaihtimen avaaminen joka vuosi on turhaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tietyntyyppinen tarkastus olisi paikallaan. Ensinnäkin menopuolen  puhtaus, ja mahd jäänyt vilja pitäisi tarkastaa. Sitten yksinkerttainen painekoe voisi olla paikalllaan, Lämmönvaihdinkin on toki syytä puhdistaa, mutta ei mielestäni vuosittain, koska se pysyy nykyöljyilla tasi puhtaana.
Nuohoojien haluttomuus koskea kuivurin pannuun voi johtua vaikeudesta vaihtaa tiivistenaru lämmönvaihtimen luukkuun
Sivuja: [1] 2 3 ... 13