Miten on, onko edes realistista ajatella rakentavansa navettaa ilman investointitukea? Mitä etua/haittaa?

Suunnitelmissa olisi yhden robon navetta, toki varaus toisellekkin lypsäjälle. Robo (käytettynä)+kaksoiskiertoalue/poikimaosasto+vasikat vanhaan, uutta makuuhalli 80 lehmälle (3-rivinen, avokouru, verhoseinät, visiiriruokinta) ja lantala.

Mikä voisi olla laskennallinen noin kustannus makuuhallin lattioille/neliö? Robon, hallirungon, lantakoneiden, kalusteiden, lietealtaan, visiiri- + verhoseinien hinnathan saa kysymällä. 

Täällä maailmalla liikkuessa tuli eteeni tämmöinen tuote:

http://www.emlabgenetics.com/Pages/HEIFERPLUS.aspx

Hinta ei paha, saa tuoda Suomeen, joten voi olla, että yksi kymmenen paketti tulee lehmille tuliaisina.  Ja sitten eikun kokeilemaan!

Tässä reilun puolen vuoden vapaan kierron käyttökokemusten jälkeen olen harkinnut vakavasti ohjatun kierron järjestämistä navettaan. Ehkä tärkein syy on se, et muutamat loppulypsykaudella olevat vanhemmat lehmät eivät viitsi käydä sitä kahtakaan kertaa vuorokaudessa lypsyllä ja siitähän seuraa se, että maitomäärä putoaa... Ja olis mielenkiintoista kokeilla, saisko nuo muutamat ajettavat laiskat p**kat houkuteltua omin avuin lypsylle.

Kaipailisinkin kokemuksia ja kommentteja, et toimisko ohjattu nelirivisessä siten että ruokintakäytävälle pääsee vain lypsyluvattomat tai vaikka yli 2h lypsylupaan olevat? Aattelin tehdä systeemin yksinkertaisesti, ilman jakoportteja. Toisessa päässä, robojen vieressä on 2-3 kpl yksisuuntaisia erotteluportteja ja toisessa päässä välikäytävällä paluunestoportteja. Välimatkaa näillä n. 25m. Yhden erotteluportin vois tietty laittaa tonne välikäytävällekkin, vai sekoittaako se liikennettä?

Vai odottelenko, et saan lisää lypsykapasiteettia, nyt kun on nuo nykylypsäjät aikalailla täystyöllistettyjä. Toisko se sitten lisäaikaa, et nuo vanhatkin jaksas/kehtais käydä useammin lypsyllä.

Niin se vaan on tullut aika, että toissa aamuna lähti meidän torpasta viimenen kuorma maitoa Valiolaiseen hankintaosuuskuntaan. Tulevalla viikolla lähtevät sitten loputkin lehmät kohti uutta kotia. 

Kait sitä vois aatella, että jonkinlainen työura on nyt sitte päättynyt. 16 vuotta, reilu 6 miljoonaa litraa maitoa, lukematon määrä työtunteja, vastoinkäymisiä ja onnistumisia. Paljon kivoja lehmiä, toivottuja ja ei-toivottuja vasikoita, 34 50-tonnaria ja 2 satatonnaria. 

Helpotusta tilanteeseen tuo se, että saan jatkaa omien lehmien hoitamista jatkossakin ja nähdä tuon 16 vuoden jalostyön tulokset tulevaisuudessakin ja viedä sitä vieläkin eteenpäin. Eläinten myyminen vieraalle olis kyllä ollu vielä kovempi paikka, sillä mulle kaikki tytöt ovat "omia". Navetta ei toki jää tyhjilleen, siellä asustavat jatkossa hiehot. Parin hyvän lehmävasikkavuoden ansiosta paikat täyttyvät kokonaan omilla eläimillä ja sieltäpä tytöt aikanaan palautuvat minun hoitooni tukevasti tiineinä.

Life goes on, hommat ja paikat vaihtuu, mutta se ei muutu mikskään että edelleen saan joka aamu mennä navetalle töihin. 

Lehmämäärän kolminkertaistuessa olen alkanut pohtimaan, kannattaako aloittaa/ jatkaa karjantarkkailutilana? 

Saako siitä mitään muuta kuin maksaa muutama tuhat euroa vuodessa? Saako siitä rahalleen vastinetta?

Onkohan tarkkailuun kuulumisesta jotakin lisäarvoa, jota en ole osannut huomioida pohdiskeluissani? Maitomäärät näen roboteilta ja tankkiauton kuiteista. Siemennysmaksuihin ei vaikutusta, sillä emme käytä käyttölistan sonneja. Onko aperuokinnalla hyötyä lehmäkohtaisten pitoisuuksien seurannasta? Kirjanpito kertonee tulot ja menot, kai sen osaa excelillä laskea, mitä maidon tuottaminen maksaa? Mites jatkossa, jos olisi mahdollisuuksia myydä eläimiä, karkottaako tarkkailuttomuus ostajat heti kättelyssä?

Tietty, aikanaan ei-ty -tilat on luokiteltu ns. toisen luokan tiloksi, mutta miten nykyään?  Vai meneekö tämäkin asia nyt niin, että kun on 30 vuotta kuuluttu tarkkailuun, niin muuta vaihtoehtoa ei edes voi ajatella... Vähän niinkun Hankkijan asiakkuus... 

Olisko jollakulla kertoa hyviä vinkkejä, miten sais perustettua toimivan (palavan) pehkupohjan ulkona (pellolla) olevaan halliin?

Omasta takaa on pehkuja ja sänkiheinää, paalisilppurikin on käytettävissä. Mitä muuta sekaan?

Meillä olisi yhdeksän viimekeväistä ab-lehmisvasikkaa vailla sulhasta. Oma sonnimme on niitten isä, joten sitä ei voi käyttää. Eli mitä teen, jotta saisi ensi keväälle poikivia/tiineitä myytäväksi? Voisiko hiehot viedä jollekkin "hoitoon" kuukaudeksi, tulisivat tiineenä takaisin? Vai voisiko vuokrata sonnin käymään täällä tyttöjen luona?

Olemme hankkimassa uutta/käytettyä lietevaunu-multain -yhdistelmää. Mitä mieltä olette eri valmistajien tuotteista, käyttökokemuksia? Onko kellään käytössä Joskinin yhdistelmää?