Claas ranger 965 kurottajasta katosi jarrut. Jarrunestettä ei katoa. Ihan kun olisi ilmaa. Pikaisella tutkimisella järjestelmä vaikutti aika monimutkaiselta, lienee hydraulisesti tehostettu tai jotakin.
Samanmoisia on varmaan muissakin kurottajissa.
Mistä lähden vikaa etsimään??

Yllämainittua hommaa olisi tarkoitus kokeilla ensi keväänä. Minkälaisilla koneilla/siemenillä olette homman tehneet. Onnistuuko Tumen juurikkaan kylvöyksiköillä, niitä olisi kohtuuhintaan saatavilla.

Aiheesta on ollut juttua aikaisemminkin, mutta päivitetään tietoa.

Eli olisi tarve ajo-opastimelle, joka merkkaa esim. ruiskun ajolinjan, mittaa pinta-alan jne. Mitään automaattiohjausta tai senttitarkkuutta ei tarvita.
Onko tabletteihin tai älypuhelimiin saatavilla ohjelmistoja joilla homman voisi hoitaa?

Pari tonnia opastimesta tuntuu kovalta rahalta vähäiseen tarpeeseen ja kannattavuuteen suhteutettuna.

5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.

Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?

Aihe ollut esillä joskus aikaisemminkin, mutta tilanne on varmaan aikojen saatossa elänyt ja monelle voisi olla hyötyä jonkinmoisesta koosteesta.
Eli käytettyjen koneiden sivustoja esiin joista on hyviä kokemuksia. Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Ranska jne...

Myös niitä joista on huonoja kokemuksia, varoittavana esimerkkinä.

Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.

Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.

Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.

Pitäisi juntata n. 3m pitkiä n. 100mm tolppia maahan vähän enemmän. Maa on niin kuivaa että kaivurilla painamalla on hankalaa.
Tuli mieleen pienen tolppajuntan rakentaminen, ei vaan ole mitään käsitystä millä periaatteella nuo toimii.

Onko kelläkään tietoa tai peräti kokemusta?

Ostin muutama vuosi sitten WORX merkkisen akkuporakoneen ja käsisirkkelin. 18v sarja, 4 akkua ja 2 laturia. Toisesta laturista tuli toimintasavu pihalle takuuaikana, nyt tuli toisesta ja ennuste on että pian tulee viimeisestäkin. Myyjä pesee kätensä kun sarja on kuulemma niin vanha, ei saa uutta laturia.

Tietääkö kukaan mistä noita saisi, tai tietääkö joku paikan joka noita osaisi korjata. Vika tuskin on kummoinen mutta pitäisi ymmärtää jotakin. Harmittaa hylätä hyvä sarja.

3130 jontikka kaipaisi uutta istuinta. Tahtoisi vähän tasokkaamman kun tuo alkuperäinen. Ongelmana on tuo tilan ahtaus, eli ainakaan tuollaiset penkit ei käy joita nykykoneissa on. Onko joku vaihtanut tai tietääkö muuten mikä penkki sopisi? Tarvikepenkeissä ei tahdo olla strategisia mittoja saatavilla eikä viitsisi yrityksen ja erehdyksen kautta mennä.

Elikkä Krone Combi 1500V multicut on ongelmana paalinpudotus käärintäpöydältä. Ongelmaa on esiintynyt uudesta alkaen ajoittain mutta nyt on selvästi pahentunut. Käärintäpöytä ei ikään kuin jaksaisi kipata paalia pois. Paalin saa pois kun pitää traktorin kierrokset n.2000 kun alkaa sitomaan paalia ja pudottamaan käärittyä. Joskus ei auta tämäkään vaan pakki päälle ja jarrulla äkkipysäys. Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Mahdollisia vikakohteita olen kartoittanut; käärintäpöydän anturi, hydrauliikan paine, käärintäpöydän kolaketjun kireys, käärintäpöydän takatelan etäisyys/korkeus, käärintäpöydän pudotusasetusten muuttaminen. Mitä muuta?
Huoltogurut tuntuu lomailevan ja paalata pitäisi.

Neuvosta kiitollinen.

Osa ohrista näyttää kärsivän typen puutteesta. Kylvö on tehty kesäkuun ensimmäisellä viikolla hyväkuntoiseen maahan, märkyydestä ei ole kysymys.
Lannoitteena on naudan liete 30t/ha. Nuo haaleat lohkot eivät saaneet keinotyppeä ja tuossa kai se vika onkin. Kevät on ollut niin kylmä että lannan typpi ei ole vielä käytössä.

Kysymys kuuluukin; kannattaako vielä ajaa lisätyppeä (salpietaria)? Vai käykö niin että kun lannan typpi vapautuu yhdessä salpietarin kanssa niin lakovilja on taas varmaa?

Oletteko tutustuneet kuinka Atria kusee naudanlihantuottajaa silmään . Alkuviikolla oli suuret otsikot kuinka hinta nousee 16 s/kg. Vertasin viimeistä teuraskuormaa vanhoilla ja uusilla hinnoilla. Todellinen hinta nousi 2.5 s/kg. Samalla ternivasikan hinta nousee 36€, lihakiloa kohti vaikutus -10.5 s/kg. Todellisuudessa hinnastomuutoksen vaikutus on siis -8s/kg

Jos suomen johtava nautatalo pitää tuottajia näin vähä-älyisinä taitaa täällä ainakin tulla firman vaihto.

Talo lämpenee öljyllä. Nyt tuo öljyn hinta on innoittanut miettimään muita vaihtoehtoja. Lähinnä nykyisen järjestelmän kaveriksi.

Minkälaisia kokemuksi on alapalokattiloista? Jotkut väittää että niissä saa muutettua lämmöksi mitä vaan. Paalimuovien hyödyntäminen on mielessä. Tietysti puun joukossa ei yksinään.

Kärcherin painepesurin kahvan varresta murtui tuo suuttimen liitoskappale. Kätevänä miehenä ajattelin että tuohan juotetaan takaisin kiinni ihan tuosta vaan ja homma jatkuu. Varsi oli rosteria ja kiinnitettävä suuttimen liitoskappale kai messinkiä. Yritin juottaa fosforikuparilla, ei onnistunut. Mitä juotosainetta/muita niksejä tuossa pitää käyttää että onnistuu???

Kuinkas olette kirjailleet nuo kuitit jossa on väärin laskettu ALVi? Näytti vielä loppuvuodestakin tulleen laskuja joissa on 22%. Minä olen syöttänyt bruttosumman ohjelmaan ja ohjelma saa pilkkoa alvit 23% mukaan, vaan kuinka käy jos tarkastus iskee. Kuinka olisi pitänyt tehdä? Yllättävän paljon on muutenkin laskuttajia jotka ei osaa ALVeja laskea