Morjes,

pitäisi levikepyörien kiinnitysketjujen pulttipäiden ja muttereiden kierteet kunnostaa, kun ne ottavat aina päälle laittaessa ja irrottaessa vähän siipeensä. Mutterit olen jo aikoja sitten vaihtanut jatkomuttereiksi, jotka ovat mielestäni paljon parempia kuin tavalliset, mutta nekin jo vähän takeltelevat, kun pultit ovat huonossa kunnossa.

Mikä lienee Rajujen ja varmaan muidenkin merkkisten kiinnitysketjujen pulttien ja mutterien kierrekoko?

Morjes,

pitäisi hommata kierteentekovälineet Raju-merkkisille levikepyörien kiinnitysketjupulteille ja muttereille. Mikähän on noiden millikoko?

Tuppaavat kierteet aina vähän kärsimään kauden aikana kiinnityksessä ja poisotossa, ja mietin josko kierteentekovehkeillä saisi niitä vähän tuunattua paremmiksi, jos sattuu kolhuja tulemaan.

Kiitoksia.

Seuraavanlainen ongelma IKH:sta ostetun StrongLine-kolmivaihekompressorin kanssa:

Kun ilmanpaine nousee kompuran käydessä n. 10 baariin, kompressori ei pysähdy automaattisesti, vaan jokin (varo)venttiili poksahtaa auki ja paine laskee 8 baariin. Kompressori oletettavasti huomaa, että ahaa, paine on laskenut, ilmaa tarvitsee kompressoida lisää. Ja tätä kehää kompressori tekisi sitten varmaan niin kauan kuin maailmassa sähköä piisaisi.

Käyttökytkimen kannen alla on 13-millin avaimella säädettävä mutteri, jossa on + ja - suunnat, mutta mitä tuo säädin tekee?

Mistä säädetään tuo paineen taso, jossa kompressori pysähtyy automaattisesti? Entäpä alapaine, jossa kompressori käynnistyy?

Olisiko kenelläkään Palax KS 35 Ergo tai S -mallin kokemuksia jaettavaksi? Palax Combi M II voisi myös tulla kysymykseen, mutta kun on noita paksumpiakin runkoja seassa, niin ketjusahamalli taitaa olla parempi vaihtoehto?

Sattuipa tuossa, että JD 6610 takapyörän keskiö repeytyi 90% irti kesken äestyksen. Vauhtikaan ei ollut mitenkään kova eikä pelto ollut kynnöstä vaan kultivoitua. Traktorissa oli takana levikepyörät. Onni onnettomuudessa tosiaan oli, että rengas paripyörineen ei irronnut kokonaan, vai jäi kallelleen repeytymän suuntaan. Paripyörä ja traktorin oma pyörä saatiin helposti pois lankkujen ja tunkin avulla.

Uusi vanne saatiin myös alle pikavauhtia. Kumia uudelle vanteelle asennettaessa pitkän työuran tehnyt ammattiasentaja moitti, että traktorin renkaiden paineita ei saisi missään nimessä pitää liian alhaisena, vaan esim. takapyörissä pitäisi aina olla vähintään 1,5 bar, myös levikkeissä, ja etupyörissä 2 ja jos on etukuormaaja, edessä pitäisi olla jopa 3 bar.

Itse olen aina kuvitellut, että löysempi rengas on niin pellon tiivistymisen kuin vanteenkin kannalta parempi, kun se antaa periksi enemmän esim. kynnösmaalla. Olen pitänyt takapyörissä 1,0 bar ja etupyörissä 1,5 bar. Tuo rengasasentajan kommentti oli juuri päinvastainen.

Mitä mieltä on arvovaltainen Agronetin raati?

Niin ja tosiaan tuo uusi vanne on vahvistettu malli ja toiselle puolelle hankin vahingosta viisastuneena vahvikepalan, mutta varsinainen kysymys on siis tuo rengaspaineen merkitys.

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa 15/2012 oli mielenkiintoinen juttu Android-puhelimiin suunnitellusta Torque -ohjelmasta ja uudehkojen autojen moottorin ym. tietojen ja vikakoodien tarkkailemisesta suoraan autojen OBDII -väylästä bluetooth-sovittimella. Myös säädöt onnistuvat jos juttuun on uskomista.

Adapterina jutussa oli ELM327 OBDII, jonka teknisissä tiedoissa netistä katsottuna näkyy myös että "Supports CAN bus". Tämä siis välittää tiedot auton väylästä bluetoothin välityksellä suoraan älypuhelimeen.

Torque-ohjelmasta Android-kännyköihin löytyy juttua Google Playstä:
https://play.google.com/store/apps/details?id=org.prowl.torque

ja valmistajan sivulta
http://torque-bhp.com/

Noinkohan tuollaisen lelun saisi kiinni traktoriinkin ja onko olemassa jotain ohjelmia, jotka on räätälöity traktoreita varten, vai toimisikohan periaatteessa tuo Torque myös traktoreiden kanssa? Tosin tuo ohjelma taitaa toimia vain OBDII-väylän kautta.

Mitenkäs tuo John Deeren hydrauliikan säätö taas toimikaan?

Eli lohkoja oli 100, 200 ja 300-sarjalaiset ja niissä joitakin peruseroja?

Nyt se tieto mikä tarvittaan on tuo kellunnan päälläpysyminen, eli miten tuo hytin takana oleva nuppi tulee kääntää, että kellunta toimii ja vipu pysyy edessä kelluvassa asennossa? Nyt vipstaaki palautuu keskelle kun sitä on käyttänyt alhaalla. Nupeissa on kaksi epämääräisen näköistä kuvaa, mutta ne eivät tunnu helpolla säätyvän puoleen tai toiseen, lienevät ehkä ryytyneet. Kyseessä ovat siis ne nupit, jotka ovat lohkojen päällä, ja joiden alapuolella on virtauksen nopeudensäätö.

Mikä muu kuin tuo nupin väärä asento voi estää tuon kellunnan päälläpysymisen?

Euro -sovitteet (tai kiinnitteet, miksi niitä nyt sanotaan) lienevät jo jonkinnäköinen de facto -standardi, mutta onko niitäkin kaksi tai useampaa kokoa (leveyssuunnassa)?

Eli ainakin Quickesta on kahta eri aisanleveyttä etukuormaajissa, leveämpi (uusi?) malli ja kapeampi pitkäaisainen malli, esim. vuoden 2004 malli 950.

Onko tuo Quicken leveä ja kapea malli kuitenkin kiinnikkeiltään sama? Olen ymmärtänyt, että tuohon kapeampaan Quickeen käy myös Trima -sovite suoraan?

Jos tuo toinen Euro on Euro8, niin mikä toinen malli Euroista on?

Minkälaisia kokemuksia porukoilla on Tumen Agrocont ja Agrocont Plus tietokonehärveleistä? Ei siis niistä vanhoista malleista, vaan näistä uudemmista.

Tuossa Plussassa on vissiin erona perusmalliin tuo apulannan sähköinen kaukosäätö?

Lieneekö tuo sähkövärkki altis häiriöille vuosien saatossa? Käsittääkseni kylvölannoitin voidaan vaihtoehtoisesti varustaa myös manuaalisella vaijerivirityksellä, jos nyt etäsäätöä haluaa. Onko tässä ratkaisussa jokin vaijeri ja vipstaaki hyttiin vai miten se on toteutettu?

Mitenkäs tyhjäksi tuo Agrocont päästää säiliöt ennen kuin alkaa piippailemaan, vai voiko sitä säätää?

Hintaviahan nuo Agrocontit ovat, mutta jos niillä pääsisi suhteellisen vaivatta säästöihin apulannan kulutuksessa, niin ei varmaan kauaa kestä kun itsensä takaisin maksavat.

Jes,

nyt on keskustelukanavalla lisäkilke, joka räätälöi kanavan (äly)puhelimille (Androidit, iPhone, äly-Nokialaiset).

Oma Sampan Galaxy ilmoitti heti, että uusittu keskustelukanava on Tapatalk-yhteensopiva. Hain Android-marketista Convo -lisäosan ja testasin. Hienosti näkyy kanava puhelimen ruudulle räätälöitynä!

 

Vasta vajaat 40 vuotta moitteetta toiminut Teijo T6 kuivurin elevaattorin hammasvaihde (elevaattoria pyörittävän sähkömoottorin ja elevaattorin yläpään välissä oleva alennusvaihdemötikkä) alkaa todennäköisesti vedellä viimeisiään. Hammasvaihteesta kuuluu toisinaan kolketta ja sitten se taas toimii hetken moitteetta.

Olisiko Agronettilaisilla tiedossa mistä moisen tai vastaavan alennusvaihteen/hammasvaihteen saisi, tai pystyykö noin vanhaa vehjettä vielä järkevästi huoltamaan?

Hammasvaihteen kyljessä lukee SZD 4112A. Sähkömoottori on 3 kilowattia.

Jos ostan kaveriltani, joka on yksityishenkilö ja ei-arvonlisäverovelvollinen, esimerkiksi porakoneen, mitä pitää kuitissa lukea, jotta sen voi vähentää verotuksessa?

Varmaankin myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet, tuote porakone, sen merkki ja malli, myyntihinta jossa merkitään alviksi 0% vai miten?

Pitääkö jossakin laskussa lukea, että myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, jonka vuoksi tuotteessa ei ole alvia?

Pitäisi rakennella tee-se-itse-työnä vastapaino etukuormainkäyttöön.

Kaveri on tehnyt hyvin toimivan vastapainon niputtamalla junan "pyöriä" akselille. Muuten toimii kuulemma erinomaisesti, mutta painoa ei voi jättää pois perästä rinnemaastossa.  

Miten olisi puolikas tyhjää öljytynnyriä, johon tekisi itse sisälle valun, ja sitä ennen löisi akselin läpi tynnyrin?

Pitäisiköhän tuo tehdä kolmipistekiinnityksellä, vai tuleeko ihan vetovarsiversiosta hyvä? Sivurajoittimien päälle saattaa kyllä käydä jonkin verran enemmän.

Onkos jossakin myytävänä tyhjiä vastapainosapluunoita, joiden painoa voisi itse säätää?

Alkaa pikku hiljaa jurppimaan nuo tavallisten rautakauppojen ja halpahallien pultti- ja mutterivalikoimat.

Perus M 8.8 pultteja löytyy kohta jo ruokakaupoistakin, mutta mistä saa ostaa erikoisempia pultteja ja muttereita, esim. mallia "Claas", eli sellaisia, joissa on prikka/kauluslevy itsessään?

Noissa Claas-mallisissa muttereissa on kauluksen lisäksi vielä kauluksessa näppärä loveus, joka ehkäisee mutterin irtoamista tärinän vaikutuksesta.

Hyviä (netti)kauppoja, mistä moisia voisi hankkia kiloperiaatteella?

Olisi muutama sellainen traktorin sähköliitäntä, lähinnä maadoitus, jotka tuppaavat hapettumaan ajan saatossa. Samoin muutama liitos on sellainen, joita pitää toisinaan availla ja sitten taas kytkeä uudestaan. Ei siis varsinaisia liittimiä peräkärrynvalojen tapaan, vaan ruuviliitoksia tai apikoja ym.

Mikähän suojarasva tahi muu aine olisi sopiva suojaamaan em. liitoksia hapettumiselta? Oliko niin, että kuparitahnaa ei saanut käyttää ei-kuparisten johtimien kanssa, koska ne reagoivat jotenkin kemiallisesti tms.?

Ainakin Biltemassa näyttäisi olevan kuparitahnaa ja alumiinitahnaa ja vaikka mitä mömmöjä, mutta mikä niistä on paras tuohon hapettumisen estoon?

Tavallinen universal-vaseliinikin lienee ihan toimiva ratkaisu?