Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10

Aiheet - GTS

Maantietä aurataan, siksi kysyn vältiistä..  ;)

Mutta että saisi vastauksia täysjärkisiltäkin ihmisiltä niin siksi kysymys suomen kieleen muunnettuna; millä auramerkillä saavutetaan kevätkynnössä paras nurmikiivun asento siten ettei äes nosta muokkauskerroksesta pintaan vanhaa nurmea? Esiaura taitaa joillain maalajeilla toimia hyvin siinä mielessä että se heittää kiivun alle muutoin juuri sen osuuden joka äkeellä nousisi mutta silti pitäisi saada selvyys minkä merkkinen aura kääntää parhaiten. Koneviestin auravertailut ovat hyviä mutta ne harvoin keskittyy muuhun kuin auran teknisiin ominaisuuksiin, harvoin tuodaan esille esimerkiksi havaintokuvin mihin asentoon siipi jättää.
Yhteen aikaan asennettiin paljon säätökaivoja joissa korkeustasoa säädettiin haitariputkella. Ainakaan tuolloin ei ollut markkinoilla putkea joka kestäisi tehtävässä yli 5 vuotta.

Onko joku löytänyt sellaisen putkimallin joka kestää tuota korkeuden muuttelua ilman että vuotaa alkukesästä salaojaan ne vedet jotka kuivana kesänä muuten tarvittaisiin kasvustoille?
Tuli tehtyä huomio nyt kun S-ryhmä mainosti jukurtinkin halpuuttamisesta. Lähialueiden S-marketeissa on Valion jukurttipurkkien hinnat nousseet 0,47 ja 0,49 hinnoista 0,51e/purkki hintoihin.  >:(

Tässäkö ei kukaan näe ongelmaa että brändimerkkien hintoja nostamalla kauppa saa nostettua oman merkkinsä myyntiä ja seuraavissa hankintaneuvotteluissa kauppa näyttää elintarviketeollisuudelle omaa, itse asiakasohjaten muodostettua myyntitilastoaan? Kertooko kauppa elintarviketeollisuudelle millä hintatasolla minkäkin tuotteen myynti on saatu aikaan? Paljastuuko teollisuudelle että jos esimerkiksi brändituotteen myynnin lasku johtuukin siitä että kauppa on ottanut halpuutuksen häviön tuon brändituotteen hinnannostosta, eikä suinkaan omista kustannuksistaan?

Myynnin laskulla saadaan teollisuudelle aikaan paniikki että nyt on hintoja kaupalle laskettava, vaikka jäisikin myynnin laskun syy kaupan omaksi salaiseksi tiedoksi. Kilpailuvirasto tuskin on halukas näkemään asiassa ongelmaa kun kuluttajat "hyötyvät" tästä. Pitkällä aikavälillä seuraus on toinen. Teollisuudella ei ole varaa kohta luoda omia uutuustuotteita vaan kaikki on hetken kuluttua pelkkää bulkkia. Olisiko S-ryhmän haaveilema ruokarahasto tuotekehitykselle suunniteltu luotavaksi juuri tämän asian takia? Rahastosta tuotettaisiin halpamerkkeihin uutuustuotteita, muiden osallistuessa maksuun.

On asiat sitten muuttuneet osuuskaupan toiminnan alkuajoista.  :(
Onko kenelläkään kokeilussa että miten ilma-vesi-lämpöpumppu toimii maitohuoneessa? Ei nyt ihan joka huoneeseen toki kannata kokeilla ainakaan noita kalliimpia pumppuja jotka siirtää lämmön veteen mutta jonkun kokoisissa saattaisi jo toimiakin? Lämpömäärä maitoa jäähdyttäessä on kuitenkin maitohuoneen huonetilaan aika valtava vielä maidon lämmöntalteenotonkin jälkeen joten tällääsellä yksinkertaisella maalaisjärjellä energiaa olisi saatavissa.
Onko jollain käytännön testituloksia että miten vaikuttaisi tulevaan satoon jos nurmen puhdistusniittäisi alkukesästä? Jonkun ajan kuluttua kasvuunlähdöstä..
Minkä kokoista verkkoa tulisi olla vanhaan viskuriin ne seulastot? Vanha verkko oli jotain 2 ja 3 millin välistä mutta siinä on perimätietojen mukaan käytetty mitä milloinkin..
Olisiko jollain tietoa mistä löytyisi Etelä-Pohjanmaalta käyttökuntoisia riiihiä?  :)

Yksityisviestillä voi laittaa informaatiota että voin soitella asiasta sitten tarkemmin.  :) Nimim. tiedoista kiitollinen etukäteen. :)
Olisi jollekin ohjelmointitoimistolle hyvä sauma koodata yhtä yksinkertainen ja näppärä eläinten ilmoitteluohjelmisto kuin Ammu on ollut. Kiitos!

En ole koko aikana ymmärtänyt miten tuo Minun Maatilani-ohjelmisto koetaan ns. toimivammaksi. Miksi ohjelmat pitää yrittää saada toimimaan ihan kaikilla alustoilla? Se vain ei onnistu. Se mikä on ns. näppärä pienellä perssilmän kokoisella puhelinruudulla niin ei ole sitä oikealla tietokoneella.

Ammussa kaikki aukeaa nopeammin, ei jumiudu Mozillan tai IE:n takia.
Eläimet listana ja ylhäälle viimeisissä päivityksissä tulleet hakulaatikot ovat toimineet nopeasti kun tarvi hakea joku eläin. Nopea poistella ja ilmoittaa syntymät. Lisäksi pikavalintalaatikot ovat olleet nopeat ja toimivat.

Mitä on uusi hieno.. Pienet laatikot "ostoskorissa" jossa pitäisi olla näppärää massojen ilmoittelu. Tuo ostoskori ei suurene eivätkä liioin napit. Eläinlistan haku hidasta kun tiedot haetaan netin syövereistä.

15.1.2018 asti riittää toimivuutta mutta sen jälkeen alkaa MM:n pakkosyöttö asiakkaille. Maksut nousee mutta palaute ei tunnu menevän kuin kuuroille korville. Jos joku olisi jopa valmis maksamaan siitä että saisi käyttää vanhaa TOIMIVAA ohjelmistoa niin siihenkään huutoon ei vastata mitenkään.


Eli jos tätä foorumia lukee joku koodaava ohikulkijanörtti niin nyt olis hyvä sauma iskeä toimivalla simppelillä ja kevyellä ohjelmistolla.  ;) Ei vessapaperikaan tarvitse pöytäliinan ominaisuuksia, sille riittää että saa pyyhittyä persuksen eikä sormi mene läpitte..



PS. Ei helpottanut yhtään..
Ensimmäisenä kysymys että löytyykö joltain kokemusta Redrockin kauhasta jossa on oikein leikkuri? Rintaus pysyisi sileämpänä joten lämpenemisilmiö hidastuisi vähän verrattuna suoraan grabillä otettuun rintaukseen. Vai onko ollut ongelmana? Joka tapauksessa niin kauhamallisten varisemisen määrät siirreltäessä lienee todella pienet?

Ausseissa oli kurottajaan olemassa sellanen iso kauha missä laskettiin jyrsin lipaksi, en tiedä sitten miten hidas on käytännössä. Sekoitusaika on varmasti minimaalinen.
Millaisia käytäntöjä väellä on sorkkakylvyn kylpytiheydestä ja liuosten väkevyyksistä?

Kuparisulfaatin liuoksen väkevyyttä suositellaan välillä 2-5% ja tiheydestä onkin sitten jo useampaa näkemystä sekä siitä miten monena lypsykertana peräkkäin. Onko ollut apua sorkkavaivoihin?

Sitten tuosta kuparisulfaatista; useassa paikkaa myydään rehulaatua joka on 25 kilon säkeissä. Onko jotain muita kuparisulfaatteja jotka olisi sopivia? Tuon rehulaatuisen sisältö on hieman epäselvä että onko se täyttä tavaraa että tuleeko sillä tuo väkevyys vai onko olemassa jotain superkuparisulfaattia jolla saavutetaan teho?
Löytyykö joukosta joitain joilla olisi ei-robottilypsyssä käytössä kolme lypsykertaa per päivä- malli?

Oliko siirto kannattava kaiken kaikkiaan? Onko järkevää kierrättää kolmella lypsyllä kaikki vai pelkästään tietyn lypsyrajan ylittävät?

Entä millaiset aikataulut olette muokanneet lypsyjä varten ja miten lypsyväen kierto on organisoitu?
Oliko vain tornihuhua että joku elementtivalmistaja olisi jo aloittanut A-mallisten laakasiiloelementtien teon?

Miten mahtaa olla että kaikkien kustannusten ja hyötyjen jälkeen onko A-malliset siilot kuitenkaan sen kalliimmat kuin normaalit pystyseinäiset siilot?
Toimiiko kestokuivikepohjaisen umpikarsinat ummessaolevilla lehmillä miten hyvin? Ja miten usein/harvoin ne kannattaa tyhjätä? Onko pohjan suhteen mitään sen kummempia huomioon otettavia seikkoja?

Vanhemmat rakennukset sinänsä varmaan toimisi hommalle ihan hyvin kun valaistusta saisi sopivammaksi ummessaolokaudella ja olisi tavallaan vähän eristettyinä.
Tänä vuonna sateet ovat olleet aika koettelevia varsinkin hernekasvustoille..

Florida kumoutui jo paljon aikaisemmin kuin Astronaute. Joitakin lajikkeita vielä näkyy olevan pystyssä ja korkeinakin kasvustoina. Miten paljon kylvötiheys vaikuttaa kasvuston muodostumiseen oikiasti?
Mahtaako Suomessa olla kiinteän massan mädätysbiokaasulaitoksia toiminnassa vielä ollenkaan? Että kaasutetaanko niissä nurmiheinää miten paljon? Saksas ainakin on laitettu vanhoja apesekoittimia ruuvaamaan kiinteän aineksen lietteen sekaan kaasutettavaksi.

Tuli vain mieleen jotta siinä saattaa tulevaisuudessa olla monelle urakoitsijalle leivänmuruiksi jos kaikki peltojen pyörtänöt kerättäisiin biokaasutettaviksi. Saattaisi ojatkin pysyä paremmin auki kun niihin ei kertyisi vanhaa moskaa pohjalle, noi nykyiset piennarmurskaimet kun ei heitä mihinkään suuntaan. On toki muutama kiinteäksi tehty kelasilppuri nähty toiminnassa että se viskaa edes poispäin ojasta massan.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10