Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Aiheet - shavia

Minkälaisia suunnitelmia (tai vanhoilla isännillä peräti kokemuksia) on puimatta jääneille ruispelloille ensi vuoden viljelyä ajatellen? Kannattaako niille syksyllä tehdä mitään vai vasta keväällä? Mitä niihin kannattaa kylvää?

Kasvustoa on paikoitellen hyvinkin paljon, ja maat kyllä kantaa koneita.
On olemassa hinattavia hiekottimia mönkijään, ja on hydraulimoottorilla toimivia hiekoituskauhoja. Mutta tekeekö mikään paja eurosovitteella olevaa hiekoituskauhaa, jossa olisi pyörät, eli hiekottaessa laskee vaan etukuormaajan kelluvaan asentoon, ja pyörät pyörittää syöttöakselia?

Laiska kuski ei kehtaisi laskeutua traktorin pukilta hydrauliletkuja liittämään pienemmän hiekotusurakan takia.
Kumpaan noista olette päätyneet, millä perusteilla, ja onko päätös kaduttanut?
Tänä keväänä olisi sekä ostajan että myyjän kannalta hyödyllistä käydä kauppaa tilatukioikeuksilla. Käyttämättä jäävät kun leikataan tänä vuonna pois, eikä ensi vuonna niitä voi kai enää mistään ostaa.

Missäs torilla noista tukioikeuksista kauppaa käydään? Farmitissa näkyy muutama ilmoitus, mutta onko jossain muualla enemmän?

Itseltäni puuttuu hehtaarin verran (B-C1), joten yks.viestillä voi tarjota.
Kasvintuotanto / Rikkoako ruis vai ei?
: 12.05.13 - klo:16:13
En ole vielä tällä alle 10-v kokemuksella joutunut syysruista rikkomaan, mutta nyt siihen saattaisi olla aihetta. Pitäisi tehdä päätös.

Onko teillä minkälaista käsitystä, että montako orasta tulisi neliöllä elossa olla, jotta rukiin kasvatusta kannattaa kokeilla? Mitä tukivalvonnoissa sanotaan?

Vaihtoehtona olisi tällä kertaa kylvää rehukauraa omille elukoille. Mutta ei senkään seassa rukiin jyvistä hyötyä olisi.

Kyllä se pelto nyt jo vihertää, kun oikein kaukaa katsoo.
Valtra A:n peräpäässähän on se hydrauliikan vapaan paluun liitin, ja siitä öljyn säiliön pohjalle johtaa rautaputki. Tämä putki on nyt mennyt tukkoon, ja haittaa siten, että öljy ei palaja helposti tankkiin, ja kuormaajat ym. vehkeet on jäykkiä käyttää.

Siinä paluuputkessa on ainakin kaksi mutkaa, joten se ei nouse sieltä perän sisuksista vapaaehtoisesti. Voimalla ja väkivallalla sain nousemaan vähän matkaa, mutta toinen mutka taitaa olla jyrkempi. Mieli teksi katkaista putki vaan poikki, mutta se loppupää jäisi sinne tankin pohjalle pyörimään, mikä ei kuulosta hyvältä. Toinen vaihtoehto olisi rakennella vapaan paluun liitin t-haaralla täyttökorkin alle, ja korjailla tuo paluuputki, kun perää seuraavan kerran aukaistaan.

Onko muita ideoita? Onko siellä putken alapäässä jotain, mikä estää tukosta tulemasta ulos?
Missä on syy, ja mikä neuvoksi, kun talvilöpösäiliöstä pumppaaminen vaatii tänä syksynä entistä enemmän voimaa? Siinä vaiheessa, kun löpöä alkaa letkusta tulla, pumpun kahvaa ei huonompi mies jaksa kunnolla heiluttaa. Voimalla se kumminkin liikkuu, ja löpöä tulee vähän. Hyvähän se tietysti on, että tankkaamisessa ei liian helpolla pääse näinä aikoina, kun löpö on kallista.

Onko siellä imuputken alapäässä joku takaiskuventtiili, joka jumittaa, ja jos, niin millä kotikonstilla sen saisi toimimaan? Säiliö on täynnä, eikä kylmään löpöön huvittaisi sukeltaa. Säiliön on vanha, sittemmin kunnostettu SMK:n hopeanvärinen tankki.
Zetorissa on öljykylpyinen ilmansuodatin, ja huomasin pilkkeitä tehdessä, että se on yltäpäältä öljyssä. Mikä neuvoksi?

Venttiilivälykset tarkastin, ja joissain oli välystä hieman liikaa, joten voisiko syynä olla imuventtiilien karstottuminen, kun tuo on tuollainen pihakone, jota ei yleensä kovin huudateta. Milläs ihmeaineella tuon karstan saisi liukenemaan?

Tai mitä muita syitä öljyn roiskimiseen voisi olla? Moottorin savutus saattaa olla hieman lisääntynyt, ainahan Zetori savuttaa kylmänä rankasti, mutta nyt lämpimänäkin ehkä vähän. Muuten en huomaa käynnissä mitään outoa. 3000 tuntia vasta ajettu, mutta ikää on kertynyt yli 20 vuotta.
Kasvintuotanto / Rukiin kylvötiheys
: 24.08.12 - klo:21:23
Lehdessä mainittiin populaatiorukiin kylvötiheydeksi 25. elokuuta 180-200 kpl/m2 ja 1. syyskuuta 250-300 kpl/m2.

Onko tämä jotain eteläisten maiden hapatusta, vai kannattaisiko noin harvaan kylvää täällä kauempana sisämaassakin? Huomenna jos kylväisi, niin rittäisi muka 65 kg/ha? Ei olisi järkyttävä siemenkustannus nykyiselläkään viljan hinnalla.

Kuinka tiheään kylvätte, te ammattilaiset?
Onko kellä tullut vastaan käyttökelpoista ratkaisua, jolla sähköpaimenen saa kaukaa kytkettyä päälle ja pois?

Joihinkin paimeniin kai saa lisävarusteena sellaisen, joka maksaa enemmän kuin itse paimen. Mutta haaveilisin ihan pistorasiaan tökättävästä vehkeestä, joka siis toimisi millä vaan paimenella ja talvella mm. auton lohkolämmittimen kytkimenä.

Käyttö voisi olla kännykällä tai sitten omalla kaukosäätimellä, mutta sen pitäisi toimia kilometrinkin päästä.
Luinpa lehdestä, että ensi vuonna tuleva Yle-vero lasketaan MYEL-työtulon mukaan, jos se on puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon määrää suurempi. Näinhän on useinkin kehittävillä tiloilla.

Tämä on verotuksessa aivan uudenlainen avaus: Verotus ei enää perustu siihen, mitä tienaat, vaan siihen, kuinka paljon teet töitä. MYEL-työtulohan määritetään sen mukaan, mikä on henkilön työpanos yrityksessä, rahallisen tulon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Eli: mitä suurempi on työpanoksesi maatilalla, sitä enemmän maksat yle-veroa (ent. tv-lupamaksu).

Tästä voimme aistia kehityksen suuntaa muissakin tulevissa veroratkaisuissa. Maatiloilla alkaa verotettava tulo käymään jo niin pieneksi, että verotuksen perusteeksi on otettava MYEL-työtulo, joka kasvaa tasaisesti vuosittain määritellyllä prosentilla, ja jonka vähimmäismäärään viljelijä ei omilla toimillaan (kuten ylisuurilla koneostoilla) voi vaikuttaa. Kuitenkin siten, että jos viljelijä onnistuu tienamaan rahaa enemmän kuin MYEL-työtulon määrän, silloin vero lasketaan tienatun rahamäärän mukaan.

MYEL-työtulon suuruuteenhan vaikuttaa pelto- ja metsäpinta-alat, joten tässä ollaan palaamassa eräänlaiseen pinta-alaverotukseen.

Onko tämä oikean suuntaista kehitystä, ja mihin tällä pyritään?

Hallituksen esitys tiekuntien ja kalastuskuntien Yle-verosta ei kuitenkaan mennyt läpi.
Ostinpa kesällä Milwaukee 18 voltin akkuporakoneen. Puolen vuoden iässä alkoi vaihteisto lyödä tyhjää rutinan säestyksellä. Selasin paperit läpi ja katoin, että eipä hätää, kolmen vuoden takuu, ei kun uutta hakemaan putkeen, ja huomenna jatkuu työt.

Mutta eivät annakaan uutta, käskivät lähettää korjaamoon. Maahantuojallekin soitin ja varmistin, että asia on todella näin. Lupasivat myös, että saan siitä täällä netissäkin kavereilleni kertoa. Totean siis, että varsin mitään tekemätön porakone on Milwaukee, nyt on ollut kolme viikkoa korjaamolla, ja uusi vaihteisto on tulossa Saksasta asti. Toistakymmentä vuotta vanha black&decker hoitelee akkuporan työt uusituilla akunsisuksilla. En jää tuota kymmenen kertaa kalliimpaa Milwaukeeta kaipaamaan.

Jos Milwaukee haluaisi tuottaa laatua, ja tuo saamani viallinen yksilö olisi todella niin harvinainen kuin heidän markkinointinsa antaa ymmärtää, eiväthän he antaisi paikallisen korjaamon sitä kuntoon sepittää, vaan ottaisivat yksilön suoraan tehtaalle tutkittavaksi, että mikä siinä on mennyt pieleen. Ja antaisivat heti uuden tilalle, jotta hommat pääsee jatkumaan. Tällä tavoin toimivat Biltemat, Motonetit ym. oikeat työkalukaupat. Niistä saa heti uuden vehkeen särkyneen tilalle, vaikka miten monta kertaa takuun aikana. Milwaukeen korkea hinta ei näemmä suinkaan johdu harvinaisen hyvästä laadusta, vaan harvinaisen huonosti organisoidusta toiminnasta. Milwaukee on hyvä valinta silloin, jos kone on niin tarpeeton, että se joutaa viikkotolkulla korjaamolla seisomaan.


Mutta mikä akkuporakone seuraavaksi? Riittävästi (yli 70Nm) vääntäviä vaihtoehtoja on tiedossani ainakin Bosch ja AEG. Onko kokemuksia näistä ja muista sähkötyökalufirmoista, ketkä antaa heti uuden tilalle ja ketkä ei?



Valtra A vuodelta 2004 alkoi tiputella löpöä alleen moottorin käydessä. Kyseessä on Bosch jakajapumppu, ja vuoto tulee siitä kohtaa, mistä lähtee neljä korkeapaineputkea suuttimille ja niiden keskellä on pyöreä mötikkä, joka on kolmelta kantilta viistetty. Sen mötikän alta tiputtaa. Siinä mötikässä on kiinni kuusiokantainen joku kartiopääruuvi, mutta vuoto ei ole siinä, vaan itse mötikän alla.

Kysymys kuuluu, että onko siinä joku ihan pikkuvika, o-rengas tai tms. tiiviste, joka on helppo korjata, jos vaan värkkää erikoistyökalun, jolla tuon kolmelta kulmalta viistetyn mötikän saa auki? Vai syökseekö se vieteriä ja muuta pikkuosaa joka suuntaan, jos sen maallikko menee avamaan?

Kokemuksen rintaääniä kyseisestä viasta olisi hauska kuulla, tai jos löytyisi kyseisen jakajapumpun räjäytyskuvaa tms. matskua.
Menivät sitten pinta-alavalvonnoissa kieltämään tarkimman mittausvälineen, takymetrin. Samalla gps-laitteen toleranssia suurennetaan 0,35:stä 0,5 metriin. Vanhempi hallitussihteeri Ruuska ei kuulemma osaa arvioida, mikä vaikutus muutoksella on. (MT 20.5.)

No, Suville ja muille kaltaisilleen hieman kertolaskun alkeita: Jos otetaan esimerkiksi pitkä sarka 30x1500m = 4,50 ha ja mitataan 0,5 m toleranssilla, saadaan jokin tulos väliltä 4,35 ja 4,65 ha. Jos se mitataan vanhan ajan 0,35 m toleranssilla, saadaan 4,40-4,61 ha. Takymetrillä voisi päästä lähemmäs oikeaa tulosta, mutta sitä ei siis saa enää käyttää.

Viljelijänhän pitää arvata pinta-ala 0,01 ha tarkkuudella. Tai ei oikeastaan todellista pinta-alaa, vaan se pinta-ala, jonka hän olettaa valvonnan mittaustulokseksi tulevan. Tuolla esimerkkilohkolla varovainen viljelijä ilmoittaa 4,35 ha, ja riskinottaja 4,50 ha, jolla sanktioiden todennäköisyys on 50%.

Arvatenkin tämänkin määräyksen taustalla on eu:n vaatimus tehostaa valvontaa eli saada suurempi osuus tuista viljelijöiltä takaisin. Sitä vaan saattaa jossain vaiheessa joutua maksamaan arpajaisverojakin, kun tällä periaatteella alkaa entistä isommat rahat liikkumaan.
 
Onko jo kenelle ehtinyt kertyä hyviä tai huonoja kokemuksia elinkeinosuunnitelman teettämisestä rakennusinvestointia varten?

Mistä löytyy sellainen tekijä, joka oikeasti osaa homman?

Minkäsuuruista tuntihintaa mahtavat työllään pitää?

Kun väittävät, että kaikkea ei muka kannata tehdä itse.

Tai jos päädyn kuitenkin tekemään itse, niin löytyykö jostain laillistettu tekijä, joka haluaa esim. satasen vaivanpalkkaa siitä, että laittaa vaan nimensä suunnitelmaan, ja nostaa suunnitelman tekoon saatavat tukiaiset? Ilmoittautukaa.
Sivuja: [1] 2