Neljäs vuosi tume jc:llä menossa ja nyt voi varmuudella todeta että ei sovellu kivisen maan kylvöön.
Laakereita, jousia, putkia, kiekkoja ja kaikkia muita menee älyttömästi. 35ha kylvetty ja remonttia tehty jo vaikka kuinka tänäkin keväänä.

Joten Mikähän kylvölannoitin kestäis näitä kiviä ja kylvämistä? Vm:stä olen kuullut hyviä kokemuksia mutta mites muut. (eihän täällä kyllä kellään mitään kiviä ole)

Samalla voitais keskustella tume varaosista ja k-maatalouden varaosa osaamisesta.

Onkos minkälaisia sääntöjä nykyään koskien olkien tai kulonurmen polttoa pellolla?
tekis mieli vähän polttaa kun on suo peltoa johon ei keväällä pääse olkia keräämään ja nurmen päältä pitäs ne kuitenkin saada pois.

viikko aikaa selvittää ja korjata hapottimen vika joten neuvokaas viisaammat.
Eli hapotin ilmaa itsensä eikä ime happoa säiliöstä... on toiminut 5vuotta moitteitta. Hapotin on elhon 6000 (pro flow tai jotain). Hapotin on noukinvaunun etuosassa ja ottaa happoa fellow-säiliöstä vaunun takaa. Letkua noin 5m eikä ilmavuotoa tai reikää löydy...
Onko vikaa pumpun kalvoissa ja onko vika sellainen että sen helposti huomaa silmällä?
Pumpun jälkeen on noin 2metriä letkua ja sen jälkeen tippumisen esto venttiili tai mikä nyt nimeltään onkaan. Voiko vuoto olla vielä tuolla välillä tai tippumisenestoventtiilissä? sen jälkeen se ei lieneen ainakaan voi olla.   
Itselle ei tuo hapottimen sielunelämä ole tuttu joten niitä rassanneet saisivat nyt neuvoa.

Onko 10-15% liian suuri kaltevuus hiehojen parsissa?

Tarkoitus olisi tehdä vinokuivike vasikoille joka jossain vaiheessa ehkä muutettaisiin hiehojen parsiksi tai sitten toiste päin, mutta voiko sen tehdä samalle pohjalle vai pitääkö välissä muuttaa pohjan kaltevuutta.

Onko tuo 10-15% taas tarpeeksi 6-12kk hiehojen vinokuivikkeeksi jos alueen syvyys on 3metriä?

Sataa sataa ropisee ja lietesäiliö täyttyy ennätysvauhtia. Parin vuoden ajan on ollut suunnitelmissa korottaa säiliötä mutta nyt taitaa olla pakko.
Noin puoli metriä sitä voisi korottaa jotta tulee vielä navetasta vapaasti valumalla eikä tarvitse pumpata. Säiliö on nyt kolme metriä syvä. Sijaitsee montussa joten myös korokelaidat pystyisi tukemaan maapenkalla.

Mielessä ollut lähinnä harkot tai muotti.

Muotit pystyisi varmaan tekemään siten että valaa aina pienen osan (esim 5elementtiä kerralla) ja sitten seuraavana päivänä siirtää muotit seuraavaan. Noin matala muotti olisi kuitenkin aika helppo tehdä ja liikutella. Viimeinen muotti pitäisi aina jättää seuraavan päivän ensimmäiseksi. Säiliössä on nyt noin puolitoista metriä korkea verkko aita joten raudoituskin olisi valmiina ja etenkin elementtien saumoihin valetut aitatolpat tukevoittaisivat koroketta todella hyvin.

Harkkoja puoltaisi kerralla valaminen, mutta raudoitus olisi isompi juttu. Harkot myös saattavat tulevien vuosikymmenten aikana helpommin lähteä liikkeelle jos valuun jää aukkoja. Toki harkot olisi helppo latoa elementin reunalle ja eihän niitä tulisi kuin 2-3kerrosta harkosta riippuen.

vaiko sittenkin vaan lankkuja reunalle. Kyllähän ne pitää kun turpoavat kusesta.
tai vaan liipattua savea.

Tanskan maalla oli yhteen navettaan roilotettu ritiläpalkkeihin puolen sentin uria pidon lisäämiseksi. Isäntä oli hirmu tyytyväinen uriin ja suositteli asiaa ehdottomasti.

Tekeekö kukaan suomessa sellaista jyrsintää kun ei ihan viitsisi rälläkällä ruveta niitä jyystämään??
Tai mistähän saisi tietoa siitä jyrsintä laitteesta?
käsittääkseni siinä oli ollut laikkoja useampia eli työleveyttä oli vähän enemmän.

Olen kuullut että jotkut olisivat vähän meinanneet tuoda laitetta suomeen mutta muuta en tiedä. Varmaan löytyisi halukkaita käyttäjiä enemmänkin jos vaikka sitten vuokraisi konetta.

Niin ja kuluttaako tuollaiset urat sorkkia enemmän eller hur?

Kuinka yleistä ja haluttua on ostaa pelkkä karhotus urakoitsijalta??

Periaatteessahan voisi kuvitella että kiinnostuneita on paljon, koska moni haluaisi karhottaa rehunsa mutta ei ole työvoimaa ja koneetkin maksaa niin kamalasti, jolloin ilman karhotustakin pärjätään joten kuten.
Eikö se olisi silloin aika helppoa ostaa tällainen toiminta joltain ulkopuoliselta joka saa koneilleen tarpeeksi kuoletusta ja osaa hommankin ihan oikeasti.
Ja pahimmassa tapauksessa jos urakoitsija ei pääsekkään niin ei siltikään jää kaikki rehut korjaamatta (tosin varmasti vaihtuu myös urakoitsija)

Onko tietoa olisiko tällaiselle toiminalle paljon kysyntää?
Erityisesti jo nyt palvelua käyttävien tai tarjoavien mielipiteet kiinnostaa.
Ja vielä minkälaista työsaavutusta kannattaa oikeasti käyttää laskelmissa ettei mene liian optimistiseksi?

Tällä hetkellähän saa investointi tukea navetan peruskorjaukseen.

Mitäs kaikkea pitää korjata että se on peruskorjaus?

Tarve olisi parsipedeille joille saa investointituen mutta tarvitsisi vaihtaa myös kalusteet että ne pedit käy. Voisiko pelkkä kalusteiden vaihto (ja tietysti ne pedit kanssa) jopa olla jo peruskorjausta?
Tai jos vaikka samalla vähän muuttais ilmastointia tai tekis vähän palo-osaston muutoksia niin sitten varmaan jo alkais olemaan peruskorjauksen makua.
Peruskorjaushan vaatii varmaan jo sen laajan elinkeinosuunnitelman joten taitaa se investointi tuki valua sen teettämiseen.

Rupesin tuossa aidan tolppia tekemään kun oli hakuulta jäänyt hyvin noita kuusen latvoja.
Tarkoitus olisi polttaa tolppien alapäät että kestää paremmin MUTTA
pitääkö ne polttaa tuoreena (jos saa edes palamaan) vai kuivata ensin ja vasta sitten liekittää.

Olen kuullut asiasta kahta mielipidettä joten kumminkohan olisi parempi??

en muista luinko täältä vai mistä kuulin että jotkut levittävät pelloille hiven lannoitteen paskan seassa. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja yksinkertaiselta ja haluaisin kuulla asiasta lisää. Onko kellään oma kohtaisia kokemuksia tai edes omien eläintenlannan kohtaisia kokemuksia?

jostain muistan joskus kuulleeni jotakin että heinäsiemenen voisi kylvää ja on joskus ammoisina aikoina kylvettykin jo lumen päälle.
onko kellään lisä infoa asiasta tai missä tästä asiasta on ollut juttua?

nyt alkaa pikkuhiljaa laakerit jo vähän väpättämään he-vasta ja uusia tarvis mutta on vaan hinnakkaita. lautasta kohti kaksi oisko viistokulmalaakereita ja yksi stefa. yhteensä varaosina 162 euroa. saisikohan mistään halvemmalla?? etra ja ikh sivut jo selasin ja etrassa ei ainakaan halvempia ollut.

ja onko kokemusta kestääkö tavalliset laakerit tossa kun on tollasta sivuttais vääntöä?
nyt vasta yksi noista viistokulmista menny ja sekin rasvauslaiskuutta kun ei sormet yhtään tahmaantunut laakeria pois ottaessa. nippa hajalalla ja ei ollut jaksanu vaihtaa. jatkossa kyllä täytyy rasvata noi oikein kunnolla.

tätä on ennenkin täällä käsitelty mutta mitäs mieltä asiasta ollaan??

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1736673

noh mitäs nyt tapahtuu?

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/01_farmituutiset/_351_Altian_viljanhinnat.jsp

viljan hinta noussut näin ymmärtäisin. varmaan ens viikolla viimestään leivän hinta nousee puolella ja varmasti eläinten rehut ainakin kaksinkertaistuu.

olisi tarkoitus vähentää ruiskutuksen tieajoa ja siten hyödyntää kaste aika tehokkaammiin.
ollaan ajateltu rakentaa peräkärryyn vähän jatkoaisaa että saisi vietyä vedet ruiskun kanssa samalla pellon laitaan. kärryyn pari kuution konttia jolloin kerta reissulla saisi ruiskutettua reilusti toistakymmentä hehtaaria kun kerralla olisi mukana 2600 litraa vettä.  

onko kellään käytössä kyseistä systeemiä tai onko tuossa mitään järkeä??
kärryn aisaa tarvitsisi jatkaa vajaa metrin tai siis tehdä siihen sellainen irroitettava jatkos joka olisi mahdollista ottaa traktorin perään ruiskun ollessa nostolaitteissa eli se koukkaisi hieman alempaa.
ja jos traktorin keula käy liian keveäksi vaikka kontit sijoittaisi kärryn akselin kohdalle niin kunhan edes yhden kontin saisi mukaan niin johan sekin auttaisi.

kuitenkin kun pelloista vain 10ha on alle kilometrin päässä ja loput yli 3km niin tuo 600litran ruiskulla toimiminen aiheuttaa aika paljon tie ajoa joka on maailman turhinta hommaa.