Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Sivutoiminen

Vapaa sana / Kiusaamistako?
: 09.09.21 - klo:03:40
Näyttää siltä että monikin kirjoittaja on alkanut ahdistella nimimerkki sorkkista. Jopa maalittaa. Kiusaamista lähentyvällä tavalla.

Sen verran epämiellyttävä ja paskaa jauhava tyyppi on kyseessä että antakaa mennä vaan. Varsinkin jankutukset pohjoisen maataloutta vastaan ja sadat solenoidit hyppäävät esiin. Itse asun eteläsuomessa. Niin että jatkakaa toki.
MItes se nyt onkaan, paljonko pinta-alasta voi laittaa maksimissaan riistapellolle ilman , että tukileikkuri heilahtaa? Oliko se 15 %? Ja jos sen ilmoittaa monimuotoisuuspeltona niin täyttääkö se ekologisen alan vaatimuksen? Olikos se niin,että riistapellot voi ilmoittaa sekä kesantona että myöskin monimuotoisuuspeltona? Onko tuessa eroa,muistaakseni kesannon tuki on huonompi.Kiitos vastauksista etukäteen ja jaksamista vaan kaikille muillekin viljelijöille.
 Peltolohko nimikkeellä "säiliörehunurmi"

 Milloinkas sen saakaan glyfolla lopettaa? Onko sallittu kemiallinen lopetus mahdollista 15.8 lähtien vai kuinka se olikaan? En kylvä kyseiseen lohkoon mitään syysviljoja, vaan lohko kylvetään vasta ensi keväänä rehuviljalle. Ja kyseinen lohko ei ole efa-alaa.
 Aloitanpa uuden keskustelun aiheella, joka kummastuttaa mieltäni. En ole juurikaan kirjoittanut tälle osiolle, mutta lukiessani tätä olen huomannut varsinkin nimimerkkien Köntys, SKN ja vaikkapa Ana111 toistuvasti tölvivän ja suorastaan lapsenomaisesti kiusaavan nimimerkkiä SAS. Mistä se johtuu?

 Huomautan ensiksi, etten tunne mitään sympatiaa SAS:ää, taikka vaikkapa yllämainittuja nimimerkkejä kohtaan...en myöskään antipatiaa. Itse asiassa, en tunne mitään tunteita ainuttakaan nimimerkkiä kohtaan. Virtuaalista bittivirtaa kaikki tyynni. Tutkiessani mainitsemaani kiusaamisasiaa olen huomannut, että SAS:llä on vahvat mielipiteet joihin hän ei siedä paljoakaan vastaväitteitä. Mutta niin on monella muullakin tällä saitilla. Toinen asia, joka tuskastuttaa joitain palstalaisia, on hänen sääennusteensa, menivät ne sitten syteen tai saveen. Ja kolmas aihe näyttää olevan SAS:n uskomus ns. lopunaikojen tulosta ihmiskunnalle. Nämä syyt linevät päälimmäisinä; lähdetäänpä tarkastelemaan.

1)Vahvat mielipiteet: näyttää siltä, että SAS on ns. vanhemman ikäpolven miehiä. Väkisinkin näyttää, että kokemusta on eri aloilta tullut, useat hänen väitteensä on myös helppo todeta faktoiksi.

2)En ole perehtynyt siihen, miten hänen sääennusteensa "napsuvat" tai eivät napsu. Tosiasia kuitenkin on, että kukaan muu palstalla ei ole onnistunut paremminkaan säätä ennustamaan, kuin hän tekee. Jossain sivulauseessa esitetty ARVAUS ei merkitse mitään kun puhutaan ENNUSTUKSESTA. Joka haluaa haastaa SAS:n ennustustaidot, asettukoon reilusti samalle viivalle ensi keväänä, ja katsotaan sitten, kenen ennuste napsuu parhaiten kohdalle. Katsotaan , osuuko pilkka omaan nilkkaan.

3) SAS on varmasti oikeassa, kun puhuu ihmiskunnan lopunajoista. Nykyihminen on kehittynyt noin neljännesmiljoona (!!) vuotta sitten. Luuleeko joku, että nykymenolla, jolla tarkoitan vaikkapa väestön räjähdysmäistä liikakasvua, saastumista, kasvihuoneilmiötä, asevarustelua jne. ihmiskunnalla olisi vaikkapa toinen neljännesmiljoona vuotta elinaikaa jäljellä? Kun näyttää siltä, että 500 vuodessakin saattaa olla rajat tulleet jo pariin kertaan vastaan... Jos näin on,  suosittelen ensi lauantaina jättämään poislähtiessä saunatontulle pikkupurtavaa lauteiden alle syötäväksi.

 En kirjoita tätä pahalla, mutten kovin hyvälläkään. Jo koulussa olin aina kiusattujen puolella, olen oppinut sen, että lapsena sekä kiusatuista että kiusaajista tuli molemmista suurella todennäköisyydellä aikuisiän kiusaajia. Kumpi sinä olit, arvoisa lapsen tasolla oleva nettikiusaaja, koulukiusattu vai koulukiusaaja?
 Kertokaapa viisaat, voiko/kannattaako puna-apilapeltoa enää niittää (käytössä on kesantomurskain), kun tarkoitus on jättää se mahdollisimman elinvoimaiseksi ensi satokautta varten?

 No, paljon kirottuna hömppäheinäpeltonahan se on ollut ja tulee ensi vuonnakin olemaan. Jäi niitto vaan yhteen ainoaan (kesäkuun puolivälissä) kertaan ja kasvusto on kyllä tosi rehevää, mutta heikentääkö syyskuinen niitto esim. puna-apilan talvehtimismahdollisuuksia?
 Ostin tyttärelle Piaggio Vespa-skootterin. On ollut 3 vuotta käyttämättömänä ostohetkellä.

 Tyhjensin bensatankin ensin, täytin säiliön uudella pienkonebensalla.. Ensin ei suostunut lähtemään käyntiin millään. Lorautin "fingerporillisen" bensaa tulpanlävestä sisään. Hörähti hetkeksi käyntiin, sammui.  Uusin toimenpiteen, kävi hetken, sammui.

 Muutamia kertoja uusittuani homman kone alkoi käynnistyä ilman tulppa-aukkoon lorotteluakin. Ja pikkuhiljaa käyntikerrat pitenevät, ovat nyt noin 5 sek. ennen sammumistaan.

 onko olettamukseni oikea, kun luulen, että kaasarin kalvot ovat pahasti kuivettuneet em. kolmen vuoden aikana, ja huomenissa kalvot lienevät tuoreen bensan "kastelemina" jo palautuneet ennalleen?

 Sen verran ahdas homma tuo kaasarin irtiotto/purkaminen, ettei yhtään motivoi näin lauantai-iltana...kaikki muut konstit toivottavampia.

 
 Varmaan ollu jo aikaisemminkin juttua aiheesta, mutten jaksa etsiä.Kun itellä on niin huonot aurat,enkä oikein haluaisi uusiin investoida eikä oikein meidän kulmilla kukaan kyntöhommiakaan urakoi niin mites olette onnistuneet nurmen lopetuksessa ilman kyntöä?Ajattelin seuraavaa kokeilla:
-nurmen glyforuiskutus elokuulla
-lohkon aitosuorakylvö vehnälle ensi keväänä
-rikkaruiskutus Broadwaylla.

Oiskohan tuo seuraavana syksynä/sitä seuraavana keväänä jo ihan kevytmuokattavissa kultivaattorilla?

Oletteko itse kokeilleet?Onko glyforuiskutuksen jälkeen tehty vielä loppusyksystä esim.lautasmuokkausta jne ja onko näin toimien ollut keväällä mahdollista tehdä kylvö ihan perinteisellä kylvökoneella?.Kiitos vaan vstauksista etukäteen.Juttelin tuosta kyntämättä nurmen lopetuksesta naapurin eläköityneen isännän kanssa ja häneltähän tuli heti vastaus ettei tule todellakaan onnistumaan nurmen lopetus ilman kyntöä...että sillälailla sanoi vanha jäärä.
Kasvintuotanto / Tukien maksatusaikataulu?
: 31.03.16 - klo:17:23
 Kukas muistaa tukien maksatusaikataulun? Katoin juuri, että noin puolet vasta maksettu tilille. Kasvinviljelytila kyseessä.

 Onko nyt kuun vaihteessa tulossa jotain?
 Iltaa, kollegat!

 Mulla oli 4 ha:n turvemaa viime vuonna ekaa kertaa riistapeltona. No, perustaminen meni sateiden/kiireiden vuoksi viime tippaan eli aivan kesä-heinäkuun vaihteeseen; ei tullut esim. Rounduppia ajettua ennen siementen kylvöä.

 No, asiaan: hukkakauraa löytyi jonkin verran k.o lohkolta. Jotta pystyisin pitämään vastedes hukkiksen kurissa - kyllä, tarkoitus on ensi keväänäkin kylvää k.o lohkolle riistapelto- niin miten suosittelette toimimaan? Menisikö näin:

1) Toukokuussa ruiskutus joko Roundupilla tai Pumalla riistapelloksi tarkoitettavalle lohkolle. Kyntö ja norm. äestys kahden viikon päästä tästä .

2) Sitten seuraavana toimenpiteenä kesäkuun puolivälissä uusi ruiskutus Pumalla/Rounupilla, jolloin luulisi hukkakauran jo taimettuneen ruiskutuskorkeuteen.

3)Riistapellon kylvö aivan "viime tipassa" jolla varmistetaan että taimettuneet hukkikset ovat varmasti kuolleet.

Pari kysymystä:

-kumpi toimii paremmin hukkakauran torjunnassa, Roundup vai Puma?
-milloin on pelto muokattavissa  Puman ruiskutuksen jälkeen?Eli kauanko pitää odottaa Puma-ruiskutuksen jälkeen?
-riistapeltoseoksessa käytän ainakin ohraa, mikä olisi sopiva toiseksi kasviksi riistapellolle, joka kestäisi kasvukauden aikana mahdollisesti tehdyn Puma-ruiskutuksen, joka näin ollen voisi tapahtua vaikkapa heinäkuun puolivälissä?

Ja tärkein: miten sinä toimisit? Tietty olisi parasta, ettei k.o lohkolle kylvisi riistapeltosiementä ollenkaan, vaan esim. ohraa mutta taloudellisesti parhain vaihtoehto huonokasvuiselle ruoppamaalleni on juurikin riistapelto.

 Suorakylvömahdollisuutta ei ole.

 ...alkaa silmä painaa jo, toivottavasti saitte sepustuksestani selvää...
Tuntuu vaan joka vuosi pellonreunat olevan ongelmakohtia. Metsä varjostaa, kuivuminen on heikompaa kuin muussa osassa lohkoa, traktori tulee käännettyä aina vaan siellä reunassa, tiivistymistä tapahtuu maaperässä.

Itse olen jo kahtena vuotena jättänyt pellon- eli metsänreunoihin keskimäärin 20 metrin osuuden VLN-kasveille. Mun mielestä hyötyä löytyy monellakin tapaa. maa kuohkeutuu kun pitkäjuurisia kasvit saavat muutaman vuoden möyhentää juuristollaan maata, epäsäännöllisistä kuvioista voi näin muotoilla viljaviljelylle suorakaidekkaamman muotoisia eli viljely helpottuu, ei tarvi odotella märkien metsäreunojen kuivumista kylvö- tai puintikuntoon, ei metsänreunaan vihreitä jyviä hitaamman valmistumisen johdosta. Saati että myöhästyneemmän kylvön johdosta.

Eikä niistä metsänreunoista kuitenkaan sillä tavalla viljaa lähde kuin ei-metsänreunoista.

Muutama vuosi kun apilapitoinen kasvi kasvaa metsänreunassa , niin sinne voikin sitten taas vaihteeksi kylvää ns.hyötykasveja eli myyntiin menevää tuotetta.

Onko ajatuksissani jotain väärää, arvon kolleegat? vai miksi niin harvoin näkee metsäreunojen kylvetyksi maanparannuskasveilla? useasti näkyy ohiajaessa tielle asti, kuinka kasvusto on metsänreunassa pirusti huonompaa kuin muualla lohkossa.

Onko syynä ikiaikainen , isiltä peritty ajatus, että kaikki pitää kylvää, aina pientareita myöten ja joka jyvä pitää puida vaikka puimuri sitten akseleita myöten päisteitä pitkin matelisi?

Ja joo, oli eka postaukseni.
Sivuja: [1]