Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 7

Aiheet - agrobaatos

kannattaa tutustua huutokaupat.com sivuston 4.12. päättyneisiin tuloksiin.

tonnista kahteen / 10.000m2; esim:

Pohjois-Karjalan ulosottovirasto järjestää:
Julkinen Ulosmitatun omaisuuden nettihuutokauppa

Katso ilmoittajan kaikki ilmoitukset
Huutokaupat.com - 13.11. - 04.12. Ulosmitatut maatalouskiinteistöt ja tukioikeudet, Nurmes
Kohde 55953:
13.11. - 04.12. Ulosmitatut maatalouskiinteistöt ja tukioikeudet, Nurmes

Tila:   
Päättynyt, tarjous hyväksytty
Huutoaika päättyi:   Keskiviikkona 04.12.2013 klo 12:57
Korkein tarjous:   
25 100 €, alv 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa, 63 huutoa
Paikka:   75990 Nurmes
Näyttö:   Ei esittelyä, kohteeseen voi tutustua omatoimisesti
Tiedustelut:   Pohjois-Karjalan ulosottovirasto:
Kihlakunnanulosottomies Riitta-Liisa Saastamoinen, puh: 029 562 7619, 050 542 4797
Maksutapa:   Tilisiirto
Myydään:
    
Maatalouskiinteistöt ja tukioikeudet Nurmeksessa.
Myytävään kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kiinteistöt:

Nurmes, Lipinlahti, Kellosuo RN:o 11:18 (541-409-11-18), 4,0870 ha
Nurmes, Lipinlahti, Kelloniitty RN:o 11:27 (541-409-11-27), 1,7050 ha
Nurmes, Lipinlahti, Kellokaista RN:o 11:26 (541-409-11-26), 1,1000 ha
Nurmes, Lipinlahti, Kellonniitty RN:o 11:57 (541-409-11-57), 2,1500 ha
Nurmes, Lipinlahti, Alaniitty RN:o 11:20 (541-409-11-20), 4,1950 ha

Tarkemmat tiedot myyntiesitteessä.
Myyntiehdot:   Kohde myydään www.huutokaupat.com internetsivustolla järjestettävässä nettihuutokaupassa. Ulosottomies voi hyväksyä tai hylätä korkeimman tehdyn tarjouksen huutokaupassa. Korkeimman tarjouksen tehneen henkilön on tarjouksen hyväksymisen jälkeen maksettava heti käsirahana 20 prosentin osuus kauppahinnasta Pohjois-Karjalan ulosottoviraston virkavaraintilille. Loppukauppahinnalle voidaan tarvittaessa myöntää maksuaikaa 15.1.2014 saakka.

Omaisuus on ulosmitattu ja se myydään ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä noudattaen soveltuvin osin ulosottokaaressa säädettyjä yleisiä huutokauppaehtoja
Vapaa sana / vielä ehtii
: 24.11.11 - klo:12:21
tuolla ylämarkinaalissa mietimme yhdessä miten ehkäistä lumimassan aiheuttamia tuhoja rakennuksille.

Yksi keino olisi, jos hyvissä ajoin ennen lumen tuloa keräät eristeet välikatolta poies...
Etutähden ja takalaatikkotähden väliin jää euron mentävä pohjaton musta aukko...



Kerron nyt luottamuksellisesti oman kokemukseni:

Vuosi (2010 kevät) sitten tuli tilattua energian keskuksena itseään mainostavalta firmalta ruotsalaisvalmisteinen 15 kilowatin maalämpöpumppu varusteineen. Samaan kauppaan sisältyi myös asuinrakennukseksi suunnitellun kiinteistön patteriverkosto.

Kesä meni, kun urakoitsija vaati välikattojen ja seinien olevan ihan valmiit. Patteriputket laitettiin lokakuussa lattian rajaan. Mietityttää vielä, miksi katot piti lyödä ennen lämmitystä. Nyt niitä pitää korjailla, kun lämmittyään ne kuivuivat rakoillen nyt paikoitellen.

Lämmitys saatiin tosiaan päälle marraskuussa 2010. Vastaanottotarkastusta saati käyttökoulutusta urakoitsija ei toistaiseksi ole kyennyt tarjoamaan. Alkuun kone kävi säädetyllä maksimilla, kun ei tuota osannut kukaan säätää. Sittemmin urakoitsija neuvoi puhelimessa miten koneen lämpökäyrää muutetaan.

Nyt kun kone alkoi käydä pienemmällä teholla ns. katkokäyntiä alkoivat varsinaiset ongelmat. Tämän tästä koneen kompressoritoiminta seisahtui ja koneelle huuteli virhekoodia. Soitot urakoitsijalle tuottivat neuvon: sammuta ja käynnistä uudelleen, käyn sitten katsomassa.

Maakeruupiiri vaati lisää nestettä päivittäin. Nyt urakoitsija kävi joku ilta tuomassa oven taakse lisää maakeruupiiriin soveltuvaa alkoholiseosta.

Sitten 14. helmikuuta kone ei enää suostunut käynnistymään kompurakäytölle. Nyt joku tuli 15. päivä ja totesi, että maakeruupiirin nestekiertopumppu on rikki. Kehui uuden tulevan kahden päivän sisällä.

Siihen meni sitten kaksi viikkoa -26 asteen pakkasessa. 25. helmikuuta asti tilanne pysyi hallinnassa. 26. päivä sitten koko putkisto aukesi liitoksistaan, lämmitysvedet pitkin lattioita. Kuluneiden kahden viikon aikana otimme yhteyttä urakoitsijaan sekä maalämpöpumpun valmistajaan kymmenisen kertaa.

Tarinaan liittyy myös taustaa: 14. helmikuuta, kun pumppu hajosi. Urakoitsija oli lomailemassa jossain päin etelää. 28. helmikuuta, kun koetimme urakoitsijaa tavoitella hän olikin maalämpöpumppu valmistajan palkintomatkalla Vietnamissa. Eihän sitä sieltä kiinni saanut. Palkolliset aivan pihalla, kun firmaan liittyvät asiat olivat tietokoneella, lukkojen takana urakoitsijan pirtissä.

Maalämpöpumppu valmistaja ei ota mitään vastuuta. Urakoitsija tuli viikon päästä maisemiin ja soitti kysyäkseen onko pumppu jo vaihdettu... vastasin, että eikö tuo kysymys mennyt nyt väärään suuntaan...

Kysymykseeni, miksei laitetta korjattu sovitussa ajassa urakoitsija vastasi: "ei voinut, kun työkalut oli Säkylässä"... Pumpun vaihtoon tarvitaan putkipihdit ja jakoavain sekä tunti aikaa ajomatkoineen 8 kilometrin päästä urakoitsijan pirtiltä rikkinäiselle laitteelle.

Sitten tulikin soitto asianajajalta. Ei ole kuulemma energian keskus välttämättä ollut tuottamuksellinen tässä.

Kiteyttäen:
- asennukset vielä kesken,
- koko kauppasumma maksettu,
- pumpun varajärjestelmä alimitoitettu,
- takuuaikaa kulunut ei yhtään, koska sopimuksessa lukee että takuuaika alkaa vasta kun lopullinen tarkastuspäiväkirja on allekirjoitettu.
- rikkoutunutta nestekiertopumppua ei ole vieläkään vaihdettu.

Mitäs itse tekisitte ko. tilanteessa...?

Vapaa sana / alamäki
: 20.11.10 - klo:21:46
Kummallista, miten ylämäkeen saat mennä omin voimin. Ja alaspäin tuupataan vauhtia...:

rakastakaa ihmiset verojanne...

http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/muut-07.htm

            Alueellinen kuljetustuki, KTM
            Kenelle

        Kuljetustukea voidaan maksaa kotimaiselle yhteisölle, säätiölle tai Suomessa asuvalle henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Erityisestä syystä kuljetustuki voidaan maksaa myös tavaran vastaanottajalle, joka on maksanut kuljetusmaksun.

        Kuljetustukea voidaan maksaa pienen ja keskisuuren yrityksen jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta.

        Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilökunta on enintään 250 henkilöä ja jonka joko liikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 milj. euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit.

        Satamatoiminnoista maksettava kuljetustuki maksetaan kuitenkin aina lähettävälle

        Kuljetustukeen oikeuttava alue

        Kuljetustukea voidaan maksaa Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista, kun kuljetukset alkavat seuraavien kuntien alueelta:

        - Etelä-Savo: Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Joroinen, Heinävesi, Kangaslampi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Haukivuori, Jäppilä ja Virtasalmi

        - Pohjois-Karjala: Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Tuupovaara, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo

        - Kainuu: Kuhmo, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Vaala, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki

        - Pohjois-Pohjanmaa: Hailuoto, Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki, Pyhäntä, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäsalmi, Reisjärvi, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski

        - Lappi: Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Ranua, Posio, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Sodankylä, Inari ja Utsjoki.

        De minimis –säännön perusteella voidaan maksaa kuljetustukea silloin, kun kuljetukset alkavat seuraavien kuntien alueelta:

        - Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Kempele, Muhos, Oulunsalo, Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä, Raahe, Pattijoki, Pyhäjoki, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti.

        Tuotteet, joiden kuljetuksesta kuljetustukea maksetaan

            * elintarvikkeet ja nautintoaineet
            * kivi- ja maalajit
            * kivennäisaineet ja niiden valmisteet
            * puu ja puuteokset
            * paperiteollisuustavarat
            * metalliteollisuustavarat
            * koneet ja laitteet
            * kemian teollisuus ja sen liitännäisteollisuuden tuotteet lukuun ottamatta lannoitteita
            * sekä muut tuotteet, kuten esim. tevanake-teollisuuden tuotteet.

         Kuljetustukea ei kuitenkaan makseta aloille, joille myönnetty valtion tuki on EU:ssa erityisten säännösten alaista.

        Kuljetustukea maksetaan

            * vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista,
            * yhteensä vähintään 266 kilometrin pituisista yhtenäisen kuljetusketjun muodostavista rautatie- ja kuorma- autokuljetuksista
            * kotimaassa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi. Tällöin vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan.
            * satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat
            * Merikarvian kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa ja laivauspaikoissa
            * Saimaan vesistöalueen satamissa ja laivauspaikoissa.

        Jos maakuljetukseen liittyy satamatoimintoja, kuljetustukea voidaan maksaa vähintään 101 kilometrin pituisista rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista. Kuljetustukea ei makseta yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista.

        Kuljetustuen määrä

        Kuljetustuen suuruus määräytyy kuljetetun matkan pituuden perusteella ja se on 7 – 29 % kuljetusmaksusta, jonka on oltava vähintään 20 euroa lähetykseltä. Maksettavan kuljetustuen määrän on oltava vähintään 336 euroa hakemuskaudelta.

        Rautatie- ja kuorma-autokuljetusten tuki maksetaan kuljetusmaksusta ja mahdollisista kuljetukseen kiinteästi liittyneistä lisämaksuista.

        Rautatie- ja kuorma-autokuljetuksen muodostaman kuljetusketjun kuljetustuen prosenttimäärä määräytyy kuljetusketjun koko kuljetusmatkan pituuden mukaan.

        Satamatoimintojen tuki määräytyy lähetyksen painon perusteella (euroa/tonni). Se on 1,04 euroa/tn tai 2, 05 euroa/tn sataman sijainnista riippuen.
jollet tietänyt miten kaikki toimii, kun se on toimivaksi tehty...katso:

http://app.claas.com/lexion2011/fi/animationen/animation_aps-hybrid_lq.php

Mikäs siinä, kun tuntuu tuota rahanpaskaa olevan valtiolla. Viidellä satasella saa sentään melkein joka viikolle puolikkaan litraa raikkaan virkistävää gossua...

Taas yksi peruste olla tekemättä mitään, ainakaan tulosta.

TAA 1108/2010 vp - Raimo Vistbacka /ps ym.
Määrärahan osoittaminen kertaluonteiseen avustukseen köyhien tukemiseksi
Eduskunnalle

Työttömyys Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti ja köyhyysrajan alapuolella elää jo noin 900 000 suomalaista. Näistä pelkän kansaneläkkeen varassa yrittää pärjätä reilut 80 000 henkilöä. Esitetystä takuueläkkeestä huolimatta on luonnollista, että näiden köyhimpien henkilöiden ostovoima on heikko, eivätkä he pysty osallistumaan kotimaisen kulutuksen kasvattamiseen ja palveluiden turvaamiseen. Elvytystoimet, joilla voidaan taistella työttömyyttä vastaan voivat olla myös ennakkoluulottomia: kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelujen tukemiseksi voisimme esimerkiksi antaa "kerta-annoksena" jokaiselle virallisen köyhyysrajan alapuolella elävälle suomalaiselle 500 euroa puhtaana käteen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

    että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon luvun 33.10 uudelle momentille 450 000 000 euroa köyhyysrajan alapuolella elävien tukemiseen tarkoitettuun kertaluonteiseen avustukseen.

Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2010
Raimo Vistbacka /ps
Pentti Oinonen /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Pertti Virtanen /ps
Pietari Jääskeläinen /ps

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_1108_2010_p.shtml
Timppa on tähtiainesta...

http://areena.yle.fi/video/1403114

kelaa kohtaan 32 min 50 sek
Kaiken maailman vekottimia tehdään rehellisten kiusaksi, kuten vanteiden lukkomuttereita. Avaimet surkeita, joilla ei jumittunutta mutteria avata. Jos avaimen rikot, uuden tilaamiseen tarvitaan alkuperäisessä paketissa olevaa tunnusta. Toisen käden ajokkiin ko. pakettia ei useinkaan löydy.

http://www.mcgard.com/AutomotiveProducts/WheelLocks

Asialla oleva vannerosmo päihittää tuollaiset suitsait, mutta omistajalta menee pahimmassa tapauksessa vanteet ja kapat.

Ja rahaa palaa,stana.

Pesten vai puhaltaen ....?

Suojarasvalla vai ilman...?

Malliksi otin kuvan  ristuksen mafioson takaperästä:


ei jälkeekään vasikoista, ei...
Suorat pinta-alapohjaiset tuet pääomittuvat kustannuksiin, kiihtyvällä tahdilla.

Mitä tulisi tehdä ?

Tilatuki poistetaan ja siirrytään verotuksen kautta tehtävään tuotannon ohjaukseen. Ohjausta oikeasti tarvitaan, koska osa toimijoista toimii selvästikin elinkeinon (tuotantosuunnasta riippumatta) edun vastaisesti.

Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi. Tuloveroja säädettävä. Menojäännöksien käyttöön kertoimet.

Tilapäisesti viljelemättömien alueiden tukeminen lopetettava.

... jne listaa saa jatkaa
Nyt alkaa oikeasti mennä oikeaan suuntaan nämä harrasteet...

Vuosi sitten hankkimani Voortti alkaa tienaamaan itteensä takaisin...

Saimme heti yli kakspuol sataa euroa, energiaveropalautusta edellisvuotta enempi.

Ts. jos voortimies elää energiaveropalautuksista,
          jonnemies agriboonuksilla,
          ja vallumies pyhähenkellä,
niin millä verkumiehen sitten tulisi tulla toimeen...?
Hintaneuvottelut ovat useimmiten ns. kolmikantaiset. Myyjän näkemys vastaan ostajan kuvitelmat ja pankki sitten rahoittaa tai sitten ei...

Tavallisesti pankille riittää se, että vakuudet ovat kaupan toteutumiseksi riittävän isot. Näin ei ole kuitenkaan isossa kansainvälisessä pankissa. Ko. pankin sääntöjen mukaan investoinnin kuuluu olla kannattava, eli ha-hinnan pitää vastata tuottokykyä...

Isotkin tilat siis joutuvat pankkia vaihtamaan, joten maatalouteen liittyvät rahoitusriskit painottuvat osuustoiminnalliseen yritykseen. Tämä siis tarkoittanee sitä, että pellon hinnan pitää edelleen nousta jotta osuustoiminnalliset riskit näyttäisivät, paperilla, olevan hallinnassa...

Huomioitavaa on, että em. ison kansainvälisen pankin pääjohtaja on itsekin maanviljelijä. Tosin uskon, ettei hän ole tilaansa velaksi ostanut.

Sivuja: [1] 2 3 ... 7