Minkälaista kylvölannoitinta valkkaisitte n.500ha/kevät kylvöön. Suoraan sänkeen pitäs päästä kanssa kun noin 200-300ha ajetaan muokkaamatta ja kaikella tapaa muokattuun sitten loput. Nyt ajetaan yhdellä 3m Vieskalaisella ja yhdellä 3m Räpitillä parisataa molemmilla. Perus 4m ja kaksi kuskia olis muuten mutta kun ei mahdu jokapaikaan.

Kenelläkään kokemuksia että toimiiko sivulle karhottava miten ketjussa noukkarin (CFS Strautmannin) parina? Myös hiehoheiniä, kuivaaheinää ja olkia pitäisi saada karhotettua paalaimelle.

Sivulle karhottava tuntuisi äkkiseltään monipuolisemmalta että sais kerättyä heikommissa paikoissa enemmin heinää karhoon ja myös pehmeistä paikoista voisi saada karhoja siirrettyäkuivalle maalle.
Mutta mietityttää että pitääkö sellaisella sitten suosiolla unohtaa paalaimelle karhoitus jos joku sattuu kyselemään töihin omien reuhuntekojen ulkopuolella että onko se keskelle karhoittava kuitenkin turvallisempi vaihtoehto. Lähinnä nyt käytettyä kinteärunkoista 2 rootorista ajatellut en matomallia.

Onko täällä kukaan harrastanu koneiden ostoa ulkomailta huutokaupoista?

Torstaina olisi Meppenissä kohtuu kentällinen koneita myytävänä.

Meinaako kukaan pistää panttia sisään ja päivystää ruudun edessä?

Onko kenellkään kokemuksia Vuollet konehalleista?
Pitäs latoa tehdä ja tarjousten perusteella jää huomattavasti halvemmaksi kuin Weckman tai Aki.
Kannattaako näihin sekaantua? Hinta ero kuitenkin saattaa hyvinkin olla 10000€ noihin peltihalleihin verrattuna. Ja saa isoja ovia saa myös pitkälle sivulle kun ainaki Weckmannissa sivuovet ovat vain 3.8metrisiä.
Mitäpä muita halleja ukot on kokoluokassa 14m X28m ostaneet?
Sähköpylväshalleja voidaan tehdä myöhemmin sitten kun aikaa on ylimääräistä 

Mitenkä te hoidatte karpästorjunnan kuivikepohja karsinoista? Suunnitelmissa tehdä navettaan pikkuvasikoille reilu 20m2 karsina 20-40cm kuivike kerroksella. Nyt on yksilö karsinoita ja yksi n.5m2 karsina lattialla 5-10cm kuivikemäärällä ja se on tyhjennetty 2 viikon välein ennenkuin toukat kuoriutuu.

Halleykään ei tuntunut oikein kärpäsiä viehättävän kaikkia muita lentäviä kylläkin.
Kuinka sen kanssa tulee oikein kesällä toimeen kun ei sitä nyt ihan niin tiuhaan kehtais tyhjennellä vai onko mitään myrkkyjä enää olemassa joita levitellään karsinoihin? Joskus vuosia sitten sellaisia vielä oli mutta onko enää?

Viikonloppukokeilussa Avant 420 ja tuntuu hivenen liian isolta meidän navettaan. Joku palstalaisista on varmaan päässyt vertaamaan niin onko muita vastaavan kokoisia koneita mielellään sellaisella jatkopuomilla jotka pyörähtävät pienemmässä tilassa?

Navetassa on vajaa 20m 2.25m leveetä pöytää jonka toisella laidalla on koko matkalla lukkoetuaitaa lehmille ja toisella puolella on karsinoita nuorisolle. Viimeisen karsinan paikalla on rehuvarasto johon tuon rehut etukuormaajalla. Varaston pituus on 4m ja leveys on 3.2m. Ongelma on siinä kun peruutan tuolta varastosta pöydälle ja pyrin kääntymään pöydänsuuntaan 90° niin meinaa loppua tila kesken kun peräpuntin ajaa seinään kiinni ja kääntää rehukahmaria pöydänsuuntaan jää kahmarin ja seinän väliin mahtavat 5cm. Kopinkulmat ei ota tässä mihinkään kiinni jos ei lehmiä ole vielä tullut ihan päähän asti ongelmana on siis tämän kokonaispituus.

Toinen vaihtoehtohan olisi tietysti peruuttaa pöytää pitkin mutta sitten joutuu aina ajamaan rehujen yli siinä pöydällä eikä sekään varmaan ole oikein hyvä juttu.

Ei sillä että se rehunjako olisi tähän mennessä ollut mitenkään vaikeeta kun hamsterilla ottaa aikaa ehkä noin 10-15min 2xpäivässä. Avantilla vaan menee kauemmin kun on niin tarkka ajettava siinä kurvissa.

Maanantaihin olisi aika miettiä että vienkö takasin vai joudunko tekemään erkkerin seinään jonne sen peräpuntin saa peruutettua.

Onko palstalla isäntiä joilla käytössä tai suunnitelmissa laittaa maatilalle omaa voimalaa?
Suunnitteilla tehdä uutta navettaa reilun kilometrin päähän nykyisestä tilakeskuksesta ja sähköyhtiöltä tarjousta kysyin niin pitää tälläinen vaihtoehto ottaa selvittelyiden alle.
Lapussa luki 40900€ ilman sen kummempia perusteluja tai muutakaan selvitystä mitä hinnalla saa. Sitten kun vielä hakekeskuksen tekee samalle tontille niin alkaakin ensimmäinen satatonnia olemaan rikki. Saati 30vuoden sähköölaskut pitkälle automatisoidusta 1-4 robon navetasta.
Polttoainettahan jo ne aluniin 70 lypsävää kuitenkin tekevät vuodessa jonkin verran.
Ketkä näitä voimaloita oikein myyvät vai myykö näitä Suomessa edes kukaan. Käsittääkseni enemmän Keski-Euroopan juttuja.

Onkos palstalla ketään kuka laittaa viljat murskeena tuubiin?
Teettekö makkarat pellolle vai tarvitseeko ne allensa laatan ja hajoittaako eläimet kuinka muoveja?
Onko viljat kuinka jäässä näin talvella ja saako pussin kuinka helposti lumen keskeltä/sisältä tyhjennettyä ja kuinka sen teette?

Onko muuten mitään keinoa saada märkää vilja syötettyä pihatossa jossa on kioski ruokinta ja rehu ajetaan pöydälle hamsterilla.

Onnistuuko kuivan viljan säilöntä jauhettuna tälläisessä pussissa suomessa? Australiassa oli ainakin "kotitilalle" lyöty makkaraan satojen metrien matkalle kun siellä viimeksi kävin. Ei tosin ollut jauhettuna.

Tällä hetkellä porukan vanha kuivuri vetelee viimeisiä ja siilotilaa on kuitenkin ihan liian vähän, omia viljoja ollut naapurin kuivurissa mutta sen vuokraamisen mahdollisuuksista jatkossa ei ole mitään takeita.

Saattaisi saada porukkaa mukaan tälläiseen kun muutemalla muullakin on kuivurit käymässä käyttökelvottomiksi eikä laakasiilojakaan ole ylimääräisinä kenelläkään. En näe yhtään  kannattavana investoida useempaa kymmentä tuhatta uuten kuivuriin kun kaikki viljat syötetään kuitenkin naudoille. Reilulla parilla kympillä saisi uuden Murskan ja Baggerin siihen.

Asennuksen alla on 655 Valmettiin etukuormain. Ostin käytetyn lohkon ja nyt tarvitsisi tietää että kuinka noi letkut oikein asennetaan.

Liittimien numerot lohkossa ovat: P2, T1 ja T2. P1 löytyy kanssa mutta se on jo tulpattuna.

Noista joku on varmaan jatkuva paine sisään , paine ulos ja vapaa paluu? Vaiko noi paluuletkut yhdistää vai kytketäänkö toinen ulkopuolisen hydrauliventtiililohkon jälkeen T-haaralla ja toinen vapaaseen paluun T-haaralla. Paineenhan saan varmaan otettua T-haaralla ennen ulkopuolisen lohkoa?

Osaisikohan kukaan antaa neuvoja?

Onkos keneläkään mitään kokemuksia sellaisesta suunnittelijasta kun Ari Vatanen? Ja joo tää on eri mies! 
Kannattaakohan pyytää edes käymään?

http://www.ariva.fi/tuotanto.html

Mistäs löytää Saksan Natikohin huokeimmin varaosia ettei tarvitsis sitä Niemisen firmaa välttämättä häiritä?

Tarvetta olisi 1056 nelivedon  kytkentä solenoidia vai mikäköhän se osa sitten lieneekään? Löytyy vasemmalta puolelta kopin alta vaihteiston kyljestä kuulemma. Vikana on että polttaa nelivedon sulaketta jatkuvasti ja neliveto on aina päällä. Kuulemma noissa ollut useemmin sen tyylistä vikaa ja uuden osto on ainut vaihtoehto mistä vois lähteä liikkeelle.

On noita sen verran täällä Suomessakin niin on täälläkin joku varmaan kyseisen osan joutunut vaihtamaan että jos vaikka satuisitte ihan sen osanumeronkin tietämään ni voisi sen tänne rustata kaikkien nähtäville.
Maahantuojalla taitaa maksaa kolmisensataa kyseinen osa. En ole kylläkään vielä tinkaamassa käynyt.

Nyt on henkilökohtaisesti niin tuntematon traktori saatavilla että on taas pakko kysyä viisaammilta neuvoja.
Kone olis 2002 ja tunteja 6000 takana. Tuotu Irlannista muutema vuosi sitten.
Mekaanisella suunnanvaihtimella ja mekaaninen taisi olla nostolaitekin. Vaihteita 52+52.

Onko näistä kenellä mitään kokemuksia vai onkohan näitä juuri edes suomeen myyty?
Kestäisiköhän tuollaisesta ottaa sen 160+ hevosvoimia ja koittaa jyrsintä viedä?

Tuli tuossa pellonjyrsin urakoitsijoilta tarjouksia kysellessä tehtyä sellainen äkki temppu että menin ja ostin sitten oman 2.5m Mericrusherin jota tuskin jaksaa toi nykyinen N121 pyörittää eikä 1056 Natikassa taida riittää välitykset riittävän hitaaseen kulkuun etenkään peruutettaessa eli siihen käyttöön nyt sitten tarvitsisin veturia. Tärkein voimaa vaativa käyttö koneella olisi jyrsintä ja sorakärryn veto tiellä. Pitäisihän sen koneen myös sopia yleiskoneeksi karjatilalle ja etukuormaimen se vaatii myös.

Onko sitä juuri mitään muita vaihtoehtoja edellä mainittuihin töihin kuin noin otsikossa mainitut? Tuntuu vaan monessa muussa koneessa paino karkaavan tuolla 200 hv luokassa. Paripyöräthän taitaa tarvita kaikki koneet kun rämeelle mennään? Mutta muiden merkkien tietäjät voi antaa ehdotuksia, avoimin mielin täällä ollaa vaikka kotimaisia noi koneet täällä pääasiassa olleet.

Tähän voisi laittaa checklistiä otsikossa mainituista koneista joko Hiteckkinä kuin myös Adcancena. Katsellut nyt vuosimalleja 2006 ja uudempia molemmilla varustevaihtoehdoilla ajomäärät pitäis ehkä olla alle 5000h kun ei tolla Ännälläkään ole vielä ajettu kuin 2550h eikä sitä rujompaa kehtaa laittaa mutta en myöskään näe uuden ostoa järkevänä eli n.30t€ välirahalla olisi syytä päästä. Sillon kun tota Ännää osteltiin 2009 niin huoltoukot suositteli pysymään Hiteck linjalla kun Advanceissa ollut jotain sähköhäikkää. Jokohan ne on saatu noissa vanhoissa korjattu, eli erityisesti kiinnostaa mitenkä ne Advancet on noissa isoissa toimineet ja mitä kokemuksia niistä on?
Kuin myös kaikki tarkastettavat ja vikaherkät paikat.

Kun ei ole juuri kokemusta niin nouseeko jyrsitystä raiviosta kuinka pahasti tikkuja ja hakoja vuosien saatossa jos se nyt ajetaan johonkin n.25cm syvyyteen? Mikään hinku sitä niinkuin  ei muitakaan peltoja ole jatkossakaan kyntää vaan jos etsisi jotain muita muokkaus tapoja. Nurmella tämä lohko tulee todennäköisesti jatkossa pääsääntöisesti olemaan. Toimiiko perus peltojyrsimet miten nurmen rikkojana ja mitä sellainen tykkää niistä maasta nousevista kannoista ja puun kappaleista?

Meidän raiviot on tehty ihan perinteisesti kaivinkoneella tähän mennessä ja sieltä tuntuu keppejä muuteman vuoden nousevan kohtuullisen paljon.
Vai pitääkö sitä ostaa oma Meriläinen ovat vaan hävyttömän hintaisia ja muokata sillä sitten myöhemminkin kun varmaan sievoisen summan ottaa urakoitsijatkin tuosta vajaan 25ha alasta.
Vai koittaako jatkossa pyrkiä pelkkään suorakylvöön tosin pitäisi sitä kalkkia saada sinne jotenkin sotkettua ainakin jossain vaiheessa.

Sitten vielä jos täällä käy ihmisiä Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo alueilta ja tietää noita jyrsin urakoitsijoita niin vaikka yyveellä vois nimiä/ yhteystietoja laittaa että pääsee vähän tarjouksia kyselemään.

Tietäisikö kukaan mitä tarkoittaa Valtran n121 vikakoodi L305? Vilkuttaa tota ja L302 joka on löpöpaine alhainen suodattimien jälkeen. Kirja tunsi vain ton L302. Vaihdoin suodattimet mutta koodit jäi.