Näyttäisi olevan tarjontaa käytetyissä hintaluokassa 20000-30000€ kumpaakin mallia. Aikaisemmissa keskusteluissa on todettu acc:n tehon tarve olevan huomattava. Onko porukalla kommentoitavaa jommankumman mallin puolesta tai vastaan. Olisi tarkoitus n. 1000 paalia säilörehua omaan käyttöön vuosittain paalata.

Kuinka herkästi nykyään nuo multainten jakajat tukkeutuu? Mainoslauseissa väitetään niiden murskaavan rehujätteet ym. Onko kokemuksia murskaavista lietepumpuista Demecan Kaira tai Agronicin MRP100?

Vanhan  Avant 520:n käyttöohjeessa kielletään käyttämässä synteettistä öljyä. Normaalisti näissä 46 hydrauliikka öljy. Tuolla uudemmalla 745:lla olisi tarkoitus käyttää Valtrojen kanssa yhteisiä työlaitteita: paalipihdit, paalileikkuri , Reini uppopumppu. Sekaisinhan tuossa öljyt menee.  Valtroissa xt60+ perässä , joka on osasynteettinen (5W30?). Mahtaisiko tuossa 745:ssa pelittää tuo Valtran peräöljy?

Pitäisi löytää käärinkone jolla voisi kääriä sekä pyörö- että kanttipaaleja. Onko kokemuksia? Kuhn, McHale…?

Moniko on sadettanut rehunurmia tänä kesänä ja millä kalustolla. Täällä Päijänteen rantamailla sadekuurot ovat kiertäneet aina muutaman kilometrin päästä ja nurmet alkaa kuivumaan pystyyn. Harkinnassa sadetuskoneen hankinta. Minkälaisen pumpun tuoton esimerkiksi Vattenville 3 75mm/270m vaatii. Itsellä olisi Reini R2, mutta vaatisi ehkä lisäöljynlauhduttimen jatkuvassa käytössä?

Onko minkälaisia käyttökokemuksia erimerkkisistä kiinteistä dieselgeneraattoreista? Tarvis vaihtaa tuo vanha traktorikäyttöinen 24 kWa Himoinsa  n. 60 - 65 kWa  kiinteään koteloituun omalla dieselmoottorilla olevaan agrekaattiin.

Kun tuossa sitten on pihattoprojekti käytännön toteuttamisvaiheessa, aiheuttaa ihmetystä kaupunkikunnan rakennusvalvonnan vaatimukset. Vaikuttaa että eivät osaa tehdä eroa tuotanto- ja asuinrakentamisen välillä. Onko muualla vaadittu esimerkiksi kapilaarisepeliä pihaton lattian tai lietealtaan alle? Mitä tuossa urakoitsijoita kuuntelee, naapurikunnissa pykätään navetoita ihan ihmekurakoihin. Täällä taas ollaan muutenkin kuivalla mäellä, salaojitus/peruskuivatus muuten ok. Täyttömateriaalina puhdas saveton, ruosteeton sora omasta montusta. Anturoitten alla kylläkin jo sepeli.

Rakennussuunnittelija esittää, että pihaton seinät betonielementeistä. Kenties näppärää, vaan ei halvin ratkaisu. Tosin rakennusaikataulu on tiukanpuoleinen. Onko noita muita varteenotettavia betonielementtien valmistajia kuin Lujabetoni ja Mestarifarmi?

Tuossa lähistöllä on käytössä Lavalin hydraulinen ACH, eivät suuremmin kehuneet mutta eivät laajennuksessa toisenlaiseenkaan vaihtaneet. Vielä tuo vehje näyttää markkinoilla olevan. Uudempi ja varmasti hinnakkaampi systeemi olisi tuo Cleanmatic, vaan onkohan vielä suuremmin kokemuksia kestävyydestä? Oli aikomus tehdä lantakäytäviin kallistus keskelle ja virtsan erottelu.

Kun kustannusarvio vaan tuppaa paisumaan, oli luovuttava liimapuupalkki/pystypilari/valoharja-suunnitelmista. Niin lienee tyytyminen saksiristikkokattoon (runkoleveys 17,4m). Mutta mahtaako luonnollinen ilmanvaihto toimia, kun hormit harjalle ja nostopaneeli-ikkunat sivuseinille?

Onko kukaan viimeaikoina hankkinut noita vasikkaigluja? Kuinkahan pitkät toimitusajat noilla on jos nyt tilaisi?

Tuossa olis tarkotus kehitellä budjettipihattoa n. 40 lypsävälle. Uutta rakennettavaa tulisi lähinnä lehmien makuuhalli kun nuorkarja, lypsyasema (käytetty)+ maitohuone sijoitettaisiin vanhaan navettaan. Tuossa kokoluokassa kestokuivikehalli tulisi jonkinverran edullisemmaksi, mutta käyttökustannukset suuremmat. Olkea ei kovin suuria määriä ole saatavilla, joten turvetta tai helpiä olisi hommattava lisäksi. Olkea kait suositellaan käytettäväksi 15kg/lehmä/päivä? Mikähän mahtaisi olla turpeen menekki vastaavasti?