Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6

Viestit - Roope Luhtala

Mitäs Toopelle kuuluu? Kukkuluuruu vai?

Kiitos hyvää kuuluu, yritystukia olen yrittänyt vähän laajemminkin saada lopetettua, mutta ei ole ihan helppoa. Käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite jos olette samaa mieltä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/186
Olen yrittäjä, siis väistämättä rikas???  ;D ;D ;D ;D ;D

Yritysten osakkeenomistajat ovat keskimääräistä varakkaampia. Yritystuet lisäksi hyödyttävät suuria osakkeenomistajia suhteessa enemmän kuin pieniä.

Kannattaisi ensin selvittää mitä käsite "yritystuki" pitää sisällään, ennen kuin lähtee riekkumaan KAIKKIA yritystukia pois.

Korjaa toki, mikäli aloitteessa on mielestäsi käsitetty väärin yritystukien sisältö, kiitos.
Yritystukia vastustava kansalaisaloite käynnistää nimienkeräyksen kevään aikana. Mikäli saamme 50 000 allekirjoitusta, menee aloite eduskunnan käsittelyyn. Hankkeen facebook-sivu löytyy osoitteesta: http://www.facebook.com/yritystuet.pois

Kommentit tervetulleita.

--

Aloitteen nimi: Kansalaisaloite yritystukien lopettamiseksi

Aloitteen teksti:
Ehdotamme, että verovaroilla harjoitettu yritysten tukeminen lopetetaan Suomessa. Lopettamisen seurauksena yrityksille jaettavat tuet, ja yhteiskunnan ylläpitämät yritystukia jakavat virastot lakkautetaan siirtymäajalla. Yritysten tukeminen tulee myös kieltää lainsäädännöllä, ja kiellon tulee koskea sekä suoria että epäsuoria yritystukia.

Aloitteen perustelut:
Yritysten tukeminen on tulonsiirtoa kaikilta kansalaisilta tuettujen yritysten osakkeenomistajille, eli käytännössä köyhiltä rikkaille. Poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä on huolehtia yhteiskunnan perustoiminnoista, eikä jakaa kansalaisten rahoja heitä miellyttäville yrityksille.

Suorien ja epäsuorien yritystukien kieltäminen käytännössä estäisi mm. Tekesin yritystukien ja Suomen kansallisten maataloustukien jakamisen, sekä euroalueen kriisivaltioille myönnetyt tukipaketit, mikäli näiden tukipakettien katsotaan hyödyttävän välillisesti kriisivaltioita lainoittaneita rahoituslaitoksia. Lakkautettaviksi yritystuiksi laskettaisiin myös vain osaa yrityksistä hyödyttävät kilpailunrajoitukset ja verohelpotukset, sekä kilpailua vääristävät työllistämistuet, joiden avulla jotkut yritykset saavat ilmaista tai halpaa työvoimaa.

Helsingin Sanomissa 17.2.2013 julkaistun laskelman mukaan Suomessa jaetaan suoria yritystukia n. miljardi euroa, ja verotukien suuruus on 3,7 miljardia. Mikäli nämä yritystuet poistettaisiin, voitaisiin syntyneillä säästöillä laskea yritysten maksama yhteisövero lähes nollaan. HS:n laskelma ei sisällä kansallisia maataloustukia, joiden suuruus on laskentatavasta riippuen n. 3 miljardia euroa. Yhteisöveron laskeminen olisi yritystukia parempi tapa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä allamainituista syistä:

Yritystuet korruptoivat. Yritystukia jakavissa virastoissa työskentelevien ensisijainen tavoite on oman työpaikan säilyttäminen. Koska poliitikoilla on valta leikata virastojen rahoitusta, ja näin vähentää niiden työpaikkoja, kannattaa yritystukia myöntää poliitikkojen kavereille ja sukulaisille, jotta poliitikot pysyvät tyytyväisinä. Yritystukia saavat helpoiten vaikutusvaltaiset, ja tukia myöntäviä virkamiehiä ja poliitikkoja tuntevat yrittäjät.

Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta. Yritysten tulee ansaita tulonsa palvelemalla asiakkaita, ja laskuttamalla näistä palveluksista. Tehokkaasti palveluja tuottavat yritykset tekevät enemmän voittoa, ja voivat kasvattaa toimintaansa. Tehokkaasti toimivien yritysten kasvaessa myös yhteiskunnan kokonaistehokkuus kasvaa. Yritystukien seurauksena tämä luonnollinen tehostumisprosessi häiriintyy, sillä yritykset voivat kasvattaa toimintaansa myös tukien avulla. Kannattavat hankkeet toteutetaan ilmankin yritystukia, joten yritystuet käytännössä kannustavat kannattamattomaan toimintaan.

Yritystuet tuottavat byrokratiaa. Yritysten kannattaa hakea vastikkeettomia yritystukia niin kauan kuin saatu tuki on suurempi kuin hakemiseen käytetyn ajan ja vaivan arvo. Koska tuet vääristävät kilpailua, ja kilpailun vääristäminen johtaa vääristymisestä kärsineiden yrittäjien suuttumiseen, kannattaa yritystukia myöntävien virastojen kasvattaa tukien hakemiseen käytettyä byrokratiaa, kunnes hakemiseen käytetyn vaivan arvo on lähellä tuista saatua hyötyä. Tällöin tuet vääristävät kilpailua mahdollisimman vähän, jolloin tukiasaamattomat yrittäjät eivät suutu eivätkä valita, ja virasto voi jatkaa toimintaansa.

Yritystuet vaikeuttavat yritystoiminnan suunnittelua. Yritysten kilpailukyky on korkeimmillaan silloin kun yritykset käyttävät rahaa tuotekehitykseen, markkinointiin, tuotannon kehittämiseen ja muihin asioihin sopivissa suhteissa. Verovarojen kierrättäminen yritystukia myöntävän viraston kautta vaikeuttaa yrityksen budjetointia.

Yritystuet laskevat yrittäjien motivaatiota. Yrittäminen on verrattavissa kilpaurheiluun, ja mikäli esim. kilpajuoksijoilla olisi mahdollisuus saada hakemusten perusteella etumatkaa juoksukilpailussa, lopettaisi moni kilpailija kisoissa käymisen. Reilu kilpailu motivoi niin urheilijoita kuin yrittäjiäkin.

Yritystuet ovat tehoton keino ohjata taloutta. Mikäli yritys tuottaa haittaa ympäristölleen esim. saastuttamalla, tulee saastuttamisesta periä haittaa vastaava maksu, sen sijaan että haitan vähentämistä aletaan tukemaan ympäristötukien avulla. Mikäli taas halutaan ylläpitää elintarvikkeiden huoltovarmuutta kriisitilanteen varalta, on järkevämpää ostaa juuri huoltovarmuuden ylläpitoa, sen sijaan että tuetaan jotain yritystoimintaa huoltovarmuuden nimissä, vaikkei kyseinen toiminta välttämättä ole kustannustehokkain tapa kohottaa huoltovarmuutta. Pienten yritysten tukeminen johtaa yritysten jakautumiseen, kasvavien yritysten tukeminen johtaa liikevaihdon kasvattamiseen esim. myymällä samaa omaisuuserää edestakaisin, ja sijaintiin sidotut maataloustuet johtavat maataloustuotannon tehottomaan sijoittumiseen.

Yritystuet luovat valheiden ja pelon ilmapiiriä. Yritystukia saavilla ei ole intressejä arvostella järjestelmää, sillä arvostelun seurauksena yritystukia myöntävät virastot voivat lopettaa tukien maksamisen. Yritystukia kritisoiva voi siis menettää sekä tuet että työpaikkansa. Valitettavasti monet suomalaiset yritystukien hyötyjä mittaavat tutkimukset perustuvat tukeasaaneiden tai -hakeneiden yritysten antamiin palautteisiin, vaikka nämä palautteet antavatkin tukien vaikutuksista liian myönteisen kuvan.
eihän tämä kyllä ole kakolaisilta kuin jäävuoren huippu

Ongelma ratkeaa kun lopetetaan valtion jakamat yritystuet: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133813-himasen-tapaus-on-jaavuoren-huippu
Vapaa sana / Vs: Missä Roope?
: 28.01.13 - klo:14:43
Mitäs Luhtalan pojalle kuuluu? Ei ole mitään palopostia pitkään aikaan suoltanu agroon?

Ihan hyvää kuuluu, kiitos kysymästä. Kirjoittelen enempi Uuden Suomen blogiini, tervetuloa kommentoimaan.
Vapaa sana / Vs: Old Amsterdam
: 09.01.13 - klo:09:23
Ja sun kaaliis ei mene että jos myyntihintaa alentaa sen alvin korotuksen verran niin asiakas saa tavaran vanhalla hinnalla..

Ja jos antaa ilmaiseksi niin ei tarvi maksaa arvonlisäveroa ollenkaan. Tästä ei nyt ollut kyse.
Vapaa sana / Vs: Old Amsterdam
: 09.01.13 - klo:01:35
Minuakin kiinnostaisi miten Lidl voi välttyä arvonlisäverolta. Bonuskorttien avulla toteutettavan veronkierron olen kuvannut blogissani: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125776-erilaiset-alv-kannat-mahdollistavat-veronkierron

   Sää oot pikkasen yksinkertainen. Lidl voi helposti valita maan missä haluaa veronsa maksaa. Pudottaa Saksasta tuotavan tavaran hintaa sen verran, että alvia ei tarvitse nostaa. Hinta pysyy entisellään. Palauttaa sit eurot takaisin saksaan konsernilainana.  ;)

Arvonlisävero on osuus Suomessa maksetusta kuluttajahinnasta, joten Saksasta tuodun tavaran ostohinta ei vaikuta perittävän alv:n määrään. Siirtohinnoittelulla tai lainajärjestelyllä voi siirtää yrityksen voiton toiseen maahan, mutta eivät ne vaikuta perittävän arvonlisäveron määrään.
Vapaa sana / Vs: Old Amsterdam
: 07.01.13 - klo:20:38
  Lidli mainostaa ettei alvin korotus nosta hintoja niillä,,mitähän sorkkis on asiasta mieltä joutuukohan se maksumieheksi sinnekin suuntaan.jos jollain sen maksattavat...

Lidli mainostaa noin juu . Litterillä on keinonsa välttyä alvin maksamisilta , samoin tekee osssuuuskauppa ja kesko .

Miten ? Miettikääpä sitä . Mietittekö ? Ette koska ette tiedä miten homma tapahtuu .

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en todellakaan tiedä miten homma tapahtuu  :o :o :o
Voisitko vähän konsultoida asiaa  8)
sorkkis mitään ymmärrä alvinista,mutta josko kysytään Roopelta niin johan aukeaa ;D

Minuakin kiinnostaisi miten Lidl voi välttyä arvonlisäverolta. Bonuskorttien avulla toteutettavan veronkierron olen kuvannut blogissani: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125776-erilaiset-alv-kannat-mahdollistavat-veronkierron
Vapaa sana / Vs: Martin Saarikangas
: 18.12.12 - klo:00:53
"- Nyt kun kyseessä on yli 20 000 ihmisen työ, on lisälaina vain pieni tippa siihen verrattuna, mitä me nyt olemme pumpanneet Kreikkaan miljardikaupalla, Saarikangas vertaa."

Eli koska eurooppalaisten pankkien osakkeenomistajille on lahjoitettu paljon veronmaksajien rahoja, niin ei haittaa vaikka eteläkorealaisen varustamon osakkeenomistajille annetaan vielä vähän lisää...?

Kirjoitin aiheesta blogkirjoituksen äsken: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127445-ei-euroakaan-stxn-telakalle
Liityn ylen uteliaiden joukkoon, jotka silmät kirkkaina ja oikein hyväntuulisen humoristella päällä odottavat selvitystä, miten eri arvonlisäverokannoilla kierretään veroja...  ;D  ;D

Oletteko te nyt ihan tosissanne että veronkiertomenetelmä ei tuon kirjoituksen perusteella selviä?

Siinähän esitetään kaksi tapaa myydä 900 eurolla tuotteita, ja jälkikäteen myönnettävällä bonuskorttialennuksella maksettava arvonlisävero on pienempi, kuin tilanteessa jossa hinnat on alennettu jo ostohetkellä.

Seuraavaksi pitäisi tukkia eri arvonlisäverokantojen avulla toteutettu veronkierto. Mallia kannattaisi hakea Virosta, jossa on yksi yhteinen arvonlisäverokanta kaikille hyödykkeille.
Kerroppas enemmän tästä veronkierto mahdollisuudesta?  ::)

Olen ajatellut julkaista tämän kirjoituksen myös Uuden Suomen blogissani, mutta tavoitteena olisi että se olisi mahdollisimman helposti ymmärrettävä (mitä se ei ilmeisesti nyt ole). Jos jaksatte antaa palautetta että mikä kohta kaipaisi selventämistä, niin olisin kiitollinen.
Roopen juttu on osin vanha: Lääkäreiden mahdollisuus nostaa ansiotuloja pääomatuloina tukittiin 1.1.2012 alkaen.

Ja hyvä että tukittiin.

Seuraavaksi pitäisi tukkia eri arvonlisäverokantojen avulla toteutettu veronkierto. Mallia kannattaisi hakea Virosta, jossa on yksi yhteinen arvonlisäverokanta kaikille hyödykkeille.
mites rööri roope ajatteli globaalisti toimivana tämän?
esim. kiina vois kätevästi ostaa vaikka koko afrikan mantereen usan ja saudi arabian kans? lyödä asumis kieltoon? tai tyhjentää luonnon varat ja.perustaa maailman suurimman kaatopaikan? mihis työnnettäs kaik yöntimot?

Voivathan ulkomaalaiset jo nytkin ostaa maata Afrikasta.

Malli eroaisi nykytilanteesta siten, että ulkomaalaisille syntyisi velvoite maksaa maanomistuksestaan veroa afrikkalaisille.

EDIT: Tämmöinen oli juuri uutisissa: http://www.hs.fi/kotimaa/Isoille+pihoille+tuhansien+lasku/a1353997372467
Mutta edelleenkin väitän että malli lisää maaomaisuuden keskittymistä

Maanomistuksen verottaminen on tulonsiirtoa maanomistajilta kaikille muille. Tällöin suuret maanomistajat maksavat enemmän veroa kuin pienet tai maata omistamattomat, ja suurilla maanomistajilla on vähemmän rahaa käytettävissä maan ostamiseen muilta maanomistajilta.

Malli ei siis mielestäni johda maanomistuksen keskittymiseen, päinvastoin.
Onhan se hyvä että haemme ongelmiin ratkaisumalleja muualta, mutta se että hakisimme pelkkiä ongelmia jostain singapoeista, jossa asuu ihmisiä vajaa 7000 per neliökilometri ja Suomessa vajaa 18. Jären käyttökin on sallittu kun näkee tai lukee jotain uutta.

Hyvä pointti. Sellaisen rajallisen resurssin käyttöä kannattaa verottaa, mistä on pulaa. Jos hengitysilmasta olisi loppumassa happi, niin hapen käytölle kannattaisi säätää vero tai muu sanktio.

Helsingin asukastiheys on 2753 as/km² ja Singaporen 6 389 as/km², ja Helsingissä on tälläkin hetkellä pulaa tonttimaasta.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6