Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Antti teollisuudelta saa jaakkoon kennoja uustuotantonaki, ei tainnu mitään tolkuttoman hintasia olla. Meil puhaltaa kakkoskuivurissa, mikä on suunnilleen saman kokoinen mitä oot tekemässä, 180 uuni, eikä siinäkää liikaa potkuu oo varsinki, jos myöhemmällä ja yöllä joudut kuivailemaan. Kaatomonttua kannattaa kyl suunnitella, sillä saa puskuria hyvin tehtyä lisää, eikä toisekseen tarvii kuormaa pudottaessa herkutella, et mahtuuko se kärrillinen siihen kuuppaan vai ei. Meil on molemmissa kuivureissa noin 20m3 montut kummassaki. Siihen koneistot täyteen ja kärrit täyteen, niin saa puida naksutella jo muutaman hehtaarin "huoletta".
Se ei haittaa, saksa taittuu jollailailla ja todennäköisesti vm. 64 sattuu aika lähelle oman kirjas aikakautta.
laitan yv:tiä tulemaan aiheesta.
Kaivellaas vanhoja, onko kellään petkus k212 superin käyttöohjekirjaa tallella ja kopioitavissa olevassa kunnossa. Tai onko suuntimaa mistä ko. läpyskää vois ruveta kyselemään? Eilen tul sellanen pihaan haettua, niin sais sitten kesällä sipisteltyä ja koeponnistettua ihan oikeilla arvoilla. =) Varaosakirja tuli kyl mukaan, mut se jättää vähän turhan paljon aukkoja sivistykseen.
Päätä huimaa tuollaset lukemat hehtaarivuokrissa. Täälläkin päin pahimmat hulluttelut on 640€/ha luokassa. Tuntuu, että niiden tarjoajilta/pyytäjiltä on laskimista unohtuneet patterit vaihtamatta. Omat summat ovat 70-225€ välillä. Peltojen koosta ja ojituksesta riippuen. Paikallisesti saatiin so*****a vuokraajien kesken "etupiirit" ja hintataso millä mennään, niin eipähän tule sitten ainakaa nokitteluja.
Kauraa 33%
ohraa 29%
rypsiä 7%
viherkesantoa 7%
kevätvehnää 6%
avokesantona 6%
syysruista (jos menee talvesta yli) 5%
kuituhamppua 3%
viherlannoitusnurmea 1%
Täyttysköhän tuolla setillä kasvikirjo vaatimus?
Osa tietysti on jo maassa, ettei tarvii kylvää.
Lajittelemattomat näytteet anto tuloksia näin:
akseli 95%, 33,1g
Tocada 85%, 48,9g
aukusti 79%, 41,2g
edvin 86%, 40,5g
Eiköhän noista lajittelijan läpi kuljetettuna vielä kohtuullista siementä saa. =) siperian kuiva kesä näkyy painoissa aika selkeästi. Akseli oli iso pettymys, mutta pitää kuluttaa nuo siemenetaiheet pois kuleksimasta, annetaan yksi mahdollisuus vielä näyttää "suuruutensa".
Reilu vuos sitte tuli hommattuu 1056 vm-92, vähintään yhtä siisti, 4400 tuntii mittarissa, turbotettu alan miehillä, verollisena 19700€. Jos joku kehtaa tuollasta väittää kankeeks, ni se ei oo ollu koneen penkin ja ratin välissä. Pyörähtää lähes samassa alassa mitä 5150 ja kusettaa nopeudessa mennen tullen. Tieajossa on vakaa, ainoo "haitta" on suorasta putkesta tuleva härinä, joka ei vaimene hirveesti xl koppiin tullessaan.
En oo katunu päivääkään tuon koneen hankintaa. =)
Ainaki loppupään 5150:ssä on boschin laturi, varmaan muissakin se samainen on. Syksyllä laitatin paikallisella dieselhuollolla (sähköspesialisti) sitä uudempaan uskoon. Uudet hiilet ja laakerit sekä hiilten vastimen sorvaus ja taas homma käy ja kukkuu. Oli ensimmäinen kerta, kun siitä laturi otettiin irti tehasasennuksen jäliltä, vm98 (-97) ja mittaritunteja 7200h. Jouduin nimittäin maalit rikkomaan pulttien päistä.
95A laturi jaksaa antaa virtaa ihan mukavasti lisävaloille (8kpl) ja muillekin himmeleille. Miulla on se normi akkusetti siellä paikoillaan, siis 2x110Ah. Viime syksynä vaihoin tuoreemmat akut paikoilleen, siihen mennessä niihin oli ehtinyt viis vuotta ainaki kertyä, olivat paikoillaan kun kone meille tuli kuus vuotta sitten.
Jos kriteeri on 2-tahoinen etkä aio sitä maltaaks laittaa, ni tocada vois olla pätevä vaihtoehto. Omilla mailla on osoittautunut kahden haastavan ja yhden normaalin kesän aikana tasaisen varmaksi viljeltäväksi. Maalajit htMr, Hht ja HsS missä on ollut kasvamassa. Pysyy hyvin pystyssä 4,5-5tn satotasolla, ohrien tapaan herkkä vettyneelle maalle. Olosuhteet kun on suhteellisen normaalit, niin tjp:t huitelee 52-53 g tienoilla. Myllyt ostaa suurimoaiheeks mieluusti, tulee vaalea suurimo ja saanto on hyvä. ~470 itävää siementä neliölle riittää multavilla mailla ihan hyvin, pensoo täystiheäksi luonnostaan. Ei oo mitenkään hirmuisen tautiherkkä. Tautiaineitakin käyttäessä kasvuaika ei jatku paljoakaan. Viime kesänä tocada puitiin ensimmäisenä ohrista, vaikka muina lajikkeina oli aukustia ja edviniä. Kaikkiin käytettiin samat aineet ja määrät tautiruiskutuksissa.
Mallasohrista en osaa sen kummaisemmin omia kokemuksia sanoo, kun täällä länsi-siperiassa ei rahtausmatkan takia kannata mallasta kasvattaa. Harbinger vois äkikseltään propagandan puolesta kuullostaa ihan ok vaihtoeholta.
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/
Onko näistä kellään kokemuksia? Halko tai hake kiinnostas ylipäänsä, kun pitäis muuttaa nykyistä lämmitysmuotoo kotoperäisempään ja "edullisempaan" suuntaan. =) Lämmitettäviä kuutioita vaan on tälläki hetkellä kohtuullisesti ja tulevaisuutta, jos uskaltaa miettii, on niitä kuutioita tulossa lisää vaan.
Mitä mieltä vesselit ois sellaisesta toteuttamisesta kuin: kattila ja isoin varaaja, joka syöttää lämpöä koko patteri-/lattiaverkostoon, ois yhdessä lämmitettävistä rakennuksista yhdessä puuvaraston kanssa, sitten talossa ja vanhassa navetassa ois pienemmät käyttövesivaraajat antamassa nopeasti lämmintä vettä tarpeeseen. Kattilan ja näiden muiden rakennusten väli on noin 50m. Raikkaassa suihkussa ehtis varmaan käydä ennen lämpimän veden tuloa, jos ois yhen varaajan varassa?
Sopivan kokosella laitoksella vois varmaan esilämmittää kuivurinuunin imuilmaa?
Ei tuo kohtuuton säkönkulu ole jos puita palaa lisänä.
Ei niin, pitäisin suorastaan pienenä.
Kuitenkin siihen sisältyy myös kylmäkoneet ja muut kodinkoneet, ainakin osa lämpimästä vedestä (pyykkikone ja mahd. tiskari), valaistus jne.
Vai oliko pelkkä lämmitys mitattu erikseen tuohon 7000 kilowattituntiin?
Se on talouden kokonaiskulutus, johon sisältyy valaistus, lämmitys patterein ja lattialämmityksellä, vesipumppu ja keittiö- ja kylmälaitteet sekä se talotuuletin ja tietenkin vedenlämmitys. Polttopuuta menee uuniin noin joka toinen päivä. Mutta se uuni on tosiaankin hieman ylimitoitettu tilaansa nähden, joten luovuttaa lämpöä useamman päivän. Tais olla 150neliön taloa varten tuo koko, tiilerin valmismalli hellalla. Sauna myös puulla. Omassa harakan pesässä sitten puiden lisäksi palaa sähköä noin 17000kWh, pitäis tehä ens kesänä eristysremppa tuohon, että välikattoki saatas pitämään lämpöä pikkuisen paremmin.
Hiekka ja sahanpuru reilun sadan vuoden takaa ei oo enää nykypäivän mittapuulla taloudellinen.
Siis lämpötaloudellinen.
Entäs jos virittäisit taloos rossipohjan? Pysyy ainaki alapohja kunnossa, eikä se estä lattialämmitystä laittamasta, jos sen haluaa. Laatat vain kylppäriin ja uunin/uunien alle. Muovit pois ja rakennuspaperi tilalle, selluvillaa ja tuulileijonaa seiniin. Sisäpuoli sitten millä ite (emäntä) haluut. Ilmastointi ei ole pakollinen vaan kunnanrakennustarkastajan käsissä oleva päätös. Jos laitat kuitenki sitä muovia, niin siten se ilmakone pörisemään. Runko- ja vuoripuutavara itseltä kuivurin ja höylän kautta kylläkin kuletettuna, väliseinäpuut kaupasta ja lattiamateriaalit samaten, vaikka laudasta tulisiki. Kattotuolit kaupasta. Noilla opein tehtiin eläkemökki vanhuksille muutama vuos sitten. Kustannus 88000€, pienellä europyöristyksellä. Siihen laitettiin talotuuletin viemään kosteistatiloista, eteisestä, wc:stä ja liedeltä huurut pois, muutoin painovoimainen ilmanvaihto. Lämmitysmuoto tilaansa nähden reilu leivinuuni ja suorasähkö pattereilla. Lattialämmitys vain kosteissatiloissa. Lautalattia ei oo kylmä kovillakaan pakkasilla. Sähkönkulutus noin 7000kWh. Nii ja talo on 110 neliön kokoinen.
Borealin tähtioppilas (akseli) ei kyllä meillä oo lunastanu lupauksiaan, kahtena vuotena on sitä nyt ollu kokeilussa enemmän ja vähemmän. Hyvin se pysyy pystyssä, mutta on niin armottoman pieni jyväinen. Rinnalla oli molempina vuosina fiiaa, joten jotain vertailukohtaakin on. Akseli tuntuu olevan melkoisen tarkka olosuhteistaan, muitten nykylajikkeiden tavoin. Perinteisemmät menestyvät vuodesta toiseen maalajista ja olosuhteista piittaamatta.
Hlp vaihtelu oli tänäkin kesänä, Siperiassa oli melko normaali kesä, melko suurta. 58,5 ja 51 välisillä tuloksilla mentiin. Tuo heikoin tulos ei paljoa naurattanu, kun puntariin laitettiin.
Maalajit missä kokeiltiin ovat hietamoreeni, hieno hieta ja hiesusavi, kaikki multavia. Ph lukemat yhtä lohkoa lukuunottamatta vähintään 6.
Ens vuonna laitetaan nuo tältä kesältä varatut siemenet, mutta rinnalle haetaan joku muu lajike siemenlisäykseen. Fiian ja eemelin väliltä oon arponu, ringsakerkaan ei ois mahoton vaihtoehto. Satoisuuden ja isojyväisyyden kriteereillä koitettava jotain valintaa saada aikaan.
Pitäis poistaa pintaruostetta runkoteräksistä, ootteko käyttäny fosforihappoo moiseen touhuun ja minkälaisella suhteella laimennettuna? Pitääkö pestä pois sivelyn/sumutuksen jäljiltä? Jostain olin lukevinani, ettei tarviis välttämättä pestä vaan voi maalata päälle, jolloin tulisi maalin alle pysyvä ruostesuojaus? Pitänöönkö paikkaansa? Sitruunahapolla oon putsannu ruosteisia osia, mutta se taitaa vaatia upotuskäsittelyn toimiakseen paremmin?
