Uusix vaan koko veropohja. Miten muuten yli sadankin osakkaan perikunnista ja kuolinpesistä saadaan kalikat liikkeelle?

Metsälehden 5/2014 mukaan reilut 78% metsien pinta-alasta on aktiivisten metsänomistajien hallussa. Puut liikkuvat lehtien mukaan nyt ennätystahdilla ja uutta käyttökapasiteettiä ollaan rakentamassa useampaan paikkaan.

Puukauppa ei ole rikki. Sitä ei siis kannata alkaa korjaamaan...

Halvalla  meni, täällä noi pellot olis ollu jo ainaki viis kymppiä enempi ja mettä olis ollu varmaan vielä viis kymppiä päälle.

Ei mennyt:
**
Korkein tarjous
108 000 €, alv 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa, 58 huutoa
Tila
Päättynyt, tarjous hylätty
**

Olisi jotenkin kohteliasta laittaa sivulle alin hyväksyttävä tarjous. Tarjottu hinta oli seudulle mielestäni oikea, itse en olisi tarjonnut edes noin korkeaa hintaa. Kiinteistö on käytännössä arvoton. Talossa ei voi asua ja edes sähköliittymän arvo ei korvaa purkukustannuksia. Tuolta soiden keskeltä 20km Juvalta saa myös asuttavia taloja edukkaasti.

Kävin katsomassa tilaa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=530413&n=6864672&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi sivun kautta kytkemällä päälle ilmakuvat & tilarajat päälle kohdetta. Tila on pienissä hankalanmuotoisissa palasissa ja ilmakuvista päätellen siellä olisi metsässä enemmän uudistamista kuin hakattavaa.

Olisi kiva tietää miten korkeaksi kiinteistövälittäjä oli tilan arvioinut.

Pellon metsityksen kemeraa on oltu poistamassa jo monta vuotta - kannattaa kysyä Metsäkeskuksesta saako sitä vielä ensi kesälle. Jos sitä saa niin sen jälkeen teetät metsityssuunnitelman jollakin metsäpalveluyrittäjällä (paikallinen joku, Otso, MHY) ja saat sitovan päätöksen Metsäkeskuksesta tuen maksamiseen sinun projektiin. Suunnitelman tekemiseen saa kemeraa.

Tuki on hyvä ja kattaa valtaosan kustannuksista. Käy katsomassa paikkakunnan osuudet: http://www.metsavastaa.net/tuet_taulukkonametsanuudistaminen . Jos tukea tippuu niin saat käytännössä 1600 ilmaista rauduskoivun taimea ja olisiko 1200 ilmaista taimisuojaa per hehtaari. Tämän lisäksi saat vähän rahaa muokkaukseen ja istutukseen (vaikka istuttaisit itse). Jos pellolla on puiden kannalta ravinnepuutosta niin valtio tukee sitäkin samalla pienellä osuudella.

Homma tulee maksamaan itselle joitakin satasia per hehtaari Kemeran jälkeen. Ei paha.

Ei se mikään uhanalainen laji ole.

Ei ole ei: http://www.iucnredlist.org/details/18702/0 . Uhanalaisten lajien listalla saanut arvion "leas concern" ei vähiten huollestuttava. Liito-oravan uhanalaisuus on Suomalaisten oma keksintö. Jos ne suostuisivat liikkumaan päivisin niin niihin törmäisi jatkuvasti.

Mitä esim NP1 maksaa?

+ rahti. Kannattaa kysyä agraarimarketista miten paljon teille kuljetettuna lannoitteet maksavat.

4000 kg tuhkaa per hehtaari maksaa helikopterilla 450-550e per hehtaari ja metsätraktorilla 250-350e per hehtaari. Helikopterin etuna on lannoituksen oleminen erillinen toimenpide mihin ei vaikuta muut hakkuut ja maapohjan kantavuudet. Kaikkein fiksuinta on levittää ajokoneella tuhkat ensiharvennuksen jälkeen kantavilla urilla.

Onko metsälannoitteita muilla tarjolla kuin yaralla?

Beloragrolla on myös metsälannotteita. Verkon mukaan ainakin http://www.metsatuotto.fi/ kautta voi ostaa kyseisiä lannotteita. Itsellä ei ole kokemusta Beloragron metsälannotteista - uskoisin niidenkin laittavan puuston kasvuun.

Solubooria saa http://www.biofarm.fi/tuote/soluboori/ valmistamana suoraan tai jälleenmyyjiltä.

huomattavia kasvunlisäyksiä lupaavat paperilla apulannalla, tuhkalla jo lähes mahdottomia... kuinka kauan lannoituksen ja tuhkan teho vaikuttaa, tuhkanhan pitäisi olla tässä suhteessa parempaa

Lannoitus auttaa kasvussa jos jostakin ravinteesta on puutetta. Tuhkassa ei ole typpeä jolloin sen teho ei ole kovinkaan vakuuttava kangasmetsissä. Suometsissä on yleensä tarpeeksi typpeä jolloin tuhkalla saadaan kasvua aikaiseksi muiden ravinteiden rajoittaessa kasvua.

Meillä on ajatuksena lannoittaa metsistä ainakin ravinnepuutteet pois. Tulee laatua ja kasvua.

Helpommalla pääsee jos työntekijä laskuttaa esimerkiksi http://www.ukko.fi/ , http://www.eezy.fi/ tai http://www.apujoukot.fi/ kautta. Noi firmat tilittävät sitten rahat työntekijälle normaalina palkkana otettuaan ensiksi oman provikan välistä.

Olen käynyt pari kertaa tuollaisessa kaupassa. Valikoima puolet lähikaupasta ja hinnat kaksinkertaiset. Tuotteita myydään kauniissa paketeissa ja pienessä kaupassa pari kolme myyjää. Tuollaisessa kaupassa saisi olla yksi myyjä tiskin takana ja tuotteet eivät kaipaa kallista pakettia. Hinnat saisivat olla ~15% korkeammat kuin lähikaupassa jos tuotteiden laatu olisi parempi.

Asuin tänä vuonna talossa missä kävi perjantaisin isäntä myymässä tuotteita suoraan pakettiautosta. Hommalla oli jo perinteitä, nykyinen myyjä seuraa isänsä jalanjälkiä. Ostin autosta kaurahiutaleita ja porkkanoita. Molemmat parempia kuin kaupasta ja hinta samaa tasoa. Kaikki tuotteet eivät olleet hänen viljelemiä vaan erilaisten pientuottajien tuotteita.

Yksi hyvä leipomo on Avikaisen leipomo Helsingin Torkkelinmäellä. Olen käynyt muutaman kerran hakemassa tuolta seudulla liikkuessani reikäleivän. Käsittämättömän hyvää tuoretta leipää. Leipä kääritään edelleen valkoiseen paperiin kuten se on aina kääritty. Hinta on markettasoa.

Käsittääkseni reilusti yli puolet muka metsäkäyttöön hankituista mönkkäreistä ja kelkoista on hankittu oikeasti viihdekäyttöön.

Olen ehkä erilainen, mutta minun mielestä tuollaisella mönkkärillä ajaminen on ehkä tylsintä mitä keksin.

Puhtailla metsätiloilla mönkijälle on oikeaa hyötykäyttöä. Mönkijällä saa kuljetettua tavaraa kuten taimia ja lannotteita alueille missä ei ole hyvää tieverkostoa. Samoin vekottimella pääsee helposti taimikonhoitoon. Raivausahan + tankin + juoman + varaterän raahaaminen raivausvaatteet päällä ei ole yhtä hyödyllistä ajanvietettä kuin varsinainen risujen kaataminen.

Meillä mönkijään tulee tunteja melko vähän, mutta ne tunnit ovat olleet kannattavia. Hankintahakkuulla puita ajaessa tunteja tulisi reilusti, mutta toivottavasti metsätalouden tärkein tavoite ei ole tuntien käyttäminen vaan rahan tuottaminen.

Jos metsätalouden poistoja lähdetään pohtimaan niin samalla voitaisiin pohtia poistoja myös muilla aloilla. Olisi hienoa jos tulevaisuudessa verottaja ei sallisi millään teollisuudenalalla hölmöjen investointien poistoja.

Netistä löytyy http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/aineistoja/energiapuun_mittausopas_EMT_hyvaksytty_27092010.pdf . Tuolta voi käydä katsomassa sijainnin, puulajin ja ajankohdan mukaiset painot puulle.

Nyt joulun tienoilla tuli varmasti korjuuvaurioita. Motolla käytiin hakkaamassa kantavaan maahan ja sen jälkeen kun ajokoneen vuoro tuli luonto päätti sulattaa maaston. Muutenkin se on käytännössä aina ajokone mikä rikkoo maaston, moto menee vain kerran rikkomattomaan / havutettuun uraan ja ajokone sitten talloo samaa uraa myöhemmin monta kertaa.

Kävin eilen perjantaina Metkossa pyörähtämässä. Metko oli taas suuri, kuudessa tunnissa kerkesi käymään vain metsäpuolen (maanrakennus jäi taas välistä). Päänäyttelyalue oli hyvä, varsinkin puistometsässä oli paljon uutta katseltavaa metsäpuolelta.

Sit kävelet sitä tietä, jossa on sitä nyrkin kokoista sepeliä ja välillä näkyy joku kone pyörittelemässä jotain kalikkaa.

Hakkuunäytösalueen järjestelyistä ei voi antaa kovinkaan korkeita pisteitä. Yhdysbussien jonot olivat murhaavat (liian vähän busseja ajomatkaan / väkimäärän nähden) ja kartan mukaan alue oli hieman liian kaukana kävelyyn. Jätin paikan viimeiseksi ja menin sinne autolla. Autolla / bussilla ei päässyt kovinkaan lähelle koneita vaan jokainen pääsi kävelemään nyrkin kokoisella murskeella pitkän pätkän ennen kuin näki koneiden pyörittelevän kalikoita. Niitä koneita oli kylläkin enemmän kuin jokunen, Ponssella taisi olla näytöksessä ajossa kymmenen konetta ja sitten rivissä vielä kymmenen lisää. Muutenkin Ponsse oli laittanut pennejä jonoon, näytöksessä oli isoscreeni missä näytettiin suoraa kuvaa kopista. Ponssen alueen jälkeen muut muiden näytösalueet vaikuttivat vaatimattomilta.

Monet valmistajat olivat lukeneet karttaa oikein ja esittelivät koneita pelkästään pääalueella. Täytyy toivoa, että parin vuoden päästä löytyisi hieman kaadettavaa / harvennettavaa metsää metsäkoulun läheltä. Tai edes teoriassa riittävästi busseja ihmisten kuljettamiseen.

Orgaanisen aineksen palaessa tietyt ravinteet haihtuu taivaan tuuliin ja ne loputkin muuttuu aika helposti liukenevaan muotoon.....

Ravinteista käytännössä vain typpeä lähtee taivaalle tulen mukana. Käytännössä typen saatavuus kuitenkin paranee maanperään sitoutuneen typen mineralisaation parantuessa maan happamuuden laskiessa ja lämpötilan noustessa humuksen ohentuessa.

Kulottamista tehtäisiin varmaan enemmän jos se olisi helpompaa (riskittömämpää) ja risuista ei saisi rahaa. Nykyään kulottamiseen kelpaavilla kuvioilta kannattaa myydä risut lämpötuotantoon.

Itse hakisin yhtiökauppiaalta valmisyhtiön. Ky:ssä ja avoimessa ei mitään hyötyjä.

Osakeyhtiön voi perustaa myös itse suhteellisen helposti. Käytännön kaavio: http://www.markusossi.fi/osakeyhtion-perustaminen-kaytannossa/ ja virallinen paketti: http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen.html