Bernerilaisesta hyva kokemus- 16 2sadosta. Aikasemmin biologinen lampesi siilossa ja hyva tavara ei ollut enaa syomakelpoista. Irtotavarana otettu, mutta silti 50 o/o kalliinpaa kuin biologinen.
Ei syovyta vahvan tavoin ja voi kasitella hapotinta ilman vaaraa haposta. Meilla kaytto jatkuu.

Menkää nyt kärrynne kanssa muualle jorisemaan tässä ratkotaan ruokintaongelmaa.
Markk 22 kirjoitit ilmeisesti toimivasta valssimylly/spiraali/kioski tai jakovaunu järjestelmästä mikä olikin tämän jutun juoni, hienoa että tulee käytännön ratkaisuja!
Lisää onnistujia kirjoitelkaa.

Syksy myöhästyttää kuivausta ja öljyä kuuluu kun nyt ensin saataisiin puitua. Itsella käytetty kuivaviljaa ruokintakioskeissa joita täytetään automaattimyllyllä ja spiraalilla.
Miten onko kukaan kokeillut propionihapotettua tavaraa moisessa järjestelmässä. Itse en uskaltaisi suurtamäärää säilöä jos tulee lapiohommia talvella.
Kuiva viljakin joskus kovilla pakkasilla paakkuuntuu valssimyllyn alle. Aperuokintaan en ajatellut vielä siirtyä.

Kertokaa käytännön kokemuksista jotka omia eikä hevosmiehiltä kuultua.

Nää itäkärryt vaativat kovat ketjut älkää laittako meltoa ainesta. Itse olen A-K ostanut 8 tn tempoon ja myöskin vetopään täydellisenä silloin pelittää, voi ajaa lähes 10 v. jos ei ruostu muusta paikasta. Pohja ketju on kuluvin osa näissä vehkeissä. Eikö täällä ole  vanhojen esa ja tume kärryjä ajaneita jusseja.

Onneksi tutkimus tuo uutta tietoa navettaankin. Jo kauan on ketoosia hoidettu probyleeniglygoli : lla mutta yleisesti ketoosin jo ollessa" päällä".  Uusin tutkimus on todennut veren NEFA eli ketoosi-
pitoisuuden olevan tarkin mittari ( 90 % tark) taudin toteamiseksi. Innostaisin karjaihmisiä lukemaan uusinta tietoa ja kokeilemaan markkinoilla olevaa n 100 E hintaista testilaitetta.
Omat kokemukset ovat rohkaisevia piilevien asetonitautien toteamisessa ja ennätetetään puuttua asiaan ennen akuuttia vaihetta.  Ps. glyseroli on tiettävästi vaikuttavampaa kuin probyleen.

Kertokaa jos olette onnistunut sekoittamaan tasaisesti vehnää ja kauraa ja ilman ylimääräisiä sekoituslaitteistoja. Itsellä valssimyllyn yhteydessä 400 hl varasto johon kuivaamolta tuon kärryllä seoksen jossa vehnää 40 % ja kauraa 50 % härkäpapua esimurskattuna 10%. Aikaisemmin kaura osuus oli suurempi ja merkittävää lajittumista ei tapahtunut. Nyt vehnä valuu painavana ensin
siirtokierukkaan ja seos saattaa olla vehnä voittoinen. Tästä tulee pötsisnväänteitä. Olisiko jokin mekaaninen reiällinen lieriö tms. toimiva. Korkeutta siilolla on 4 m.

Olen saanut nuoruudessani mielestani hyvan koulutuksen, jossa neuvottiin kohtaamaan viljelijoita. 1. tulen itse  omillani toimeen, 2. otan tehtavakseni tietaa kaikesta kaiken, 3.otan vastaan neuvoja ja luen ammattikirjallisuutta.
Mainittu jako ei liene kovin muuttunut, paitsi omillaan toimivat on aika vaistanyt naista hommista. Neuvonta on
edelleen ihmisten kohtaamista joskin keinot ovat muuttuneet. Oma ryhmansa olemme me joiden tiedonkasittely
ei parjaa nuorisolle, mutta meilla on SOVELTAVAA TIETOA JOTA MYOS HILJAISEKSI KUTSUTAAN. Ohjelmien
Pitaisi palvella myos meita.

Kiitos " aisiu" korvaat tässä parhaillaan mainittujen p-a neuvojien koulutusta,eli esitän ohjelman hintaan palvelun lisänä tilakohtaisen aktiivisen ohjelmatuen, paino sanalla aktiivinen.

Onko viljelijöiden maksettava ja oltava samaan aikaan koekäyttäjinä em. lypsykarja ohjelmalle. Itse olen iästäni (63) johtuen paperiversioiden käyttäjä. Nuoremmat yrittävät muuttaa navetan käytänntöjä. Viimeksi tänään tiineystarkastukseen valmistautumisessa pari eläintä oli ohjelma sivuuttanut. Joskus poikimalista puutteellinen. Joku oikea asiantuntija neuvoaan miten ohjelman
virheet korjataan /käyttäjän. Palveluiden hinnalle ei oli vastinetta. Kysyttäessä kerrotaan yhteisistä koulutuksista, olen ollut ja vain mainontaa tulevista maksullisista kursseista.

Rakensin itse 18 tn telin päälle metsäkärryn ja ajattelin juuri kuin vms :ssi Renkaat olisivat 600mm, mutta mutta katsokaa vähäm käytettyjen perusvaunujen hintoja ei kustanna maltaita.
ainoa mikä metsäkärryssä eua on aisaohjaus jolla lietteen levitys menis kylkimyyryä jaeri raiteilla. Nyt ajelen puut  lannat eri vehkeillä.

Tankkimaidon se-koe on hyvä olla kerran kaksi vuodessa muutoinkin, itse olen ruokinnan lisäyksellä saanut vähän nousemaan. Paikkakuntakohtainen vaihtelu. Tämä asetus on sikäli hyvä maidontuottajille  että tulee testattua, hinta taisi olla 40 €.

Itsellä on 743 joku -90 lopun vehje, mutta kun ei pelkää liata käsiään on se verraton peli navetassa. Uudenpaa en sinne hikoilemaan uskaltaisikaan viedä. 
Ajeleehan jotkut ikälopuilla traktoreilla, miksi ei navetan sisällä voi olla ruostunut kone. Vaikeimpia on ollut polttoaineroskat ( ainahan niiden ilmestyessä saa useita kohtia vaihtaa ja pestä)
ja starttiviat, valoista riittää yhdet työvalot. Sen verran vakuutusmies sai minutkin ajattelemaan että päävirtakytkin tuli asennettua ja nukkua on saanut levollisemmin!

Meillä -97 rakennettu betonielementtipihatto n 40 lehmälle. yllätys kun on itse tehty lattiabetoni lähes kunnossa. Sensijaan ilmakatto on jo uusittu ja ikkunoiden sijaan suunnitelmissa valolevy aukaisumekanismeineen. Poistopuhaltimet uusittu ( suurennettu). AF asema toimii lähes täydellisesti vielä. Odottelemme nuorempien päätöstä jääkö tämä joutokarjalle ja tuotantoon uusi  ehkä 2 robottinen.

Kirjoitellaanpa vaihteeksi pajatöistä. Millaisia kokemuksia teräksen leikkaamisesta plasmalla ja kauhojen ym rakentamiseen sopivista

plasmaleikkureista. Tähän asti on pärjäilty kaasulla ja en pulloja hävitä, mutta parempi leikkausjälki kiinnostaa. Max teräs taitaa olla

20 mm, kun akselit ym voi kasulla katkaista. Miten arkuus maalille ja korroosiolle noissa plasmoissa.

Mitenkäs ne kattopellit tolla tunkilla.