Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Täällä on kyllä tautitorjunnasta huolimatta korsi tuleentunut kaikilla viljoilla paremmin kuin vuosiin. Varjopuolena sitten kaikki on ollut herkkiä ränsistymiselle.
Semmosia ärsyttäviä paikallisia iltapäiväkuuroja on kierrellyt tässäkin koko viikon, tänään oli ainut täysin puotainen päivä. Mitään millejä niistä ei kerry mutta liimaa pölyn ikkunoihin tai lopettaa hetkeksi puinnin.
Concorde oli tosiaan ihan puhtaasti Väderstadin äkeen päälle tehty äeskylvökone.
https://www.youtube.com/watch?v=v3y2gm4BqMQJossain ammattilehdessä oli aikanaan juttu vastaavasta Potilan äkeen päälle itsetehdystä kylvöäkeestä.
Tota Concorde videota hakiessa tuli tuollainen vastaan. Weaving kylvöäes.
https://www.youtube.com/watch?v=Dv2GVpRxwCsJa oli muuten aikanaan kotimainen yrityskin samasta aiheesta.
https://www.realisointia.eu/tuote/ulosmitattu-runni-kylvoaes-300/
Kaverin kevätvehnää puitiin eilen. Jotain reilusti alle 20% puintikosteus, puimurin mittari näytti 17%.
Että semmosta se on tää syyskuussa puinti, kauheeta rähjäämistä, olis kyllä pitänyt väkisin puida elokuulla.
Ensi vuonna kasvinsuojeluaineiden käyttö täytyy kirjata sähköisesti. Helpottaa huomattavasti kaikkia viljelijöitä. Ihme, etteivät ole keksineet aikaisemmin. Ainoa tietämätön asia tässä on, kuinka nopeasti ne tarvii sinne sähköisesti ilmoittaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun sai tehdä paperiversiollisia lohkokortteja. Niin täytin niitä kesällä, ja kun homma oli tehty ja sitten loppusyksystä/talvella 30 asteen pakkasella siirsin niitä viljelyohjelmaan. Ja samalla pohdin seuraavan vuoden kasvinsuojelua. Uuden säädöksen mukaan. Tämä ei ole enään mahdollista, kun sama asia täytyy tehdä sähköisesti. Mutta vastauksia siihen..kuinka pitkä on viive, kun ne täytyy olla siellä.. Joku konkreettinen vuorokausimäärä.
Jotenkin jäänyt mielikuva ttä ne täytyisi olla 30vrk käytöstä kirjattuna. Oli siitä täällä jossain ketjussa juttua. Mulla on nyt kyllä koko lohkokirjanpito tehtynä lähes reaaliaikaisesti Sirppiin.
Jos ero olisi ollut toisinpäin täällä keskustelussa oltaisiin lynkkaamassa sekä Hankkija että Corteva mutta nyt kun ero on noinpäin haetaan vikaa muualta kuin valmisteesta.
No juu, en sano silti juuta enkä jaata siitä mistä tuo ero voi johtua.
No tulihan se harmituksen paikka taas oksalle. Onko sun mielestäs paha juttu jos on useemman vuoden varasto lapeja. Ne kyllä kuivuu ihan oikeesti katon alla, siellä on nimittäin melkoisen kuumaa, ja ilma kiertää.
Meillä tehtiin ennen puut suoraan liiteriin ihan vaan heitto kasoihin. Tavallaan kolmeen osastoon ja polttoon otettiin aina vanhimpia. Pilareiden päälle tehty ja seinät oli alta auki, ovet pidettiin kesä auki että kuivuu.
Tuolla savisuomessa on semmonen Claydonin kylvökone ollut käytössä, en tiedä kyllä onko enään.
Hanhista tuli mieleen hiljakkoin somessa vastaan tullut kuva Idahista aivan Washingtonin rajalta laivaamista odottavasta vehnäkasasta. omeasti hanhet tarpoo kasassa ja sen reunuksilla.
https://www.facebook.com/100092837224164/photos/969598319478067/
Mulla on ollut keltakantinen Juko ja muutama Tume.
Juko kuuluu sarjaan koneita mitkä olisi saanut jäädä kokematta. Siinä oli ihan idioottimaisia juttuja, vannaspainotus piti ruuvata nollille että sai kiertokoekaukalot paikoilleen, säiliön muotoilulla oli varmaan haettu jotain jäykkyttä rakenteeseen, samalla oli vaikeutettu täyttöä huomattavasti. Ja vantaisto oli kyllä melkoinen harava, jos pinnassa oli suurinpiirtein kaksi olkea ristissä oli melko varmasti tukossa.
Kyl se liika vesi tappaa kuten mun herneelle kävi. Ei auttanut vaikka oli kynnetty maa. Juu muutenkin omassa hallinnassa olevista lohkoista paskimmat kunnoltaan.
Ainakin yksi paikallinen suurviljelijä sanoi et hänen herneensä vei liika vesi. Et ehkä sitä vettäkin voi olla liikaa.. ::
Herne on ihan pahuksen kranttu liialle vedelle. Ohraa pidetään yleisesti arkana mutta herne on jo kuollut moneen kertaan siinä missä ohra lykkää vaan lisää satoa.
Vois tietysti harrastemielessä muutamalla hehtaarilla testata hernettä, paljonko ootte sille typpeä laittaneet, entä paljonko on siemenkustannus per hehtaari ja mikä on normi rikka-aine sille?
Fenix+ Lentagran tankkiseos on oikeastaan se perussetti nykyisin. Hehtaarikustannus jossain 55 euron tietämillä. Jollain jäykemmillä mailla missä ei ole isoa rikkasiemenpankkia voi kokeilla ilmankin mutta itse en täällä hieta/hiue/hiesu sekoituksilla jättäisi tekemättä.
Ja tosiaan ei tarvitse lannoitusta. Joskus alkuaikoina lannoitin Y6:lla. Yhtenä vuonna loppui lohkolle pikkusen kesken ja viimeiset muutama kymmenen aaria meni ilman lannoitusta, missään vaiheessa kasvukautta tuota lannoitamatonta aluetta ei erottanut kasvustosta.
Omat viljat on korjuussa ja rypsiä sitten saa vielä hetken odotella. Kasvuston väristä päätellen varmaan lokakuulle..
Sato oli oikeastaan positiivinen yllätys, tuomitsin kesällä oraiden perusteella että yli viiden ei varmaan mennä mutta Veerasta tuli jotain 6,3tn luokkaa.
Jukka kaurasta tuli 6tn pintaan ja herneestä n. 4tn. Herneessä oli iso ala ihan tyhjää, kesäkuun 60mm viikkosade tukehdutti sitä eikä lohko ole muutenkaan joka osaltaan herneelle optimaalinen.
Kivaa "mainosta" herneen viljelylle, kiitos että kerrotte ikävistä kokemuksista, taidan jättää koskematta tuohon kasviin, vaikka sitä niin kovasti "mainostatte"
Itse olen pysynyt herneestä erossa ja viljellyt härkäpapua. Omat riesansa siinäkin, mutta pysyy sentään irti maasta. Mielestäni Vire-lajike oli hyvä parannus härkäpavun viljelyyn aikaisuuden ja pienikokoisemman siemenen ansiosta.
Härkäpapu on kyllä kieltämättä kiitollisempi puitava mutta taas vastapuolena nää aikaiset pavut on aika puodan arkoja herneeseen verrattuna.
Vappuna kylvetty keskimyöhäinen vehnä 16%. Ei kauheasti vihreetä seassa. Sen sijaan samaan aikaan kylvetty myöhäinen Troy vielä pääkasvustonkin osalta tuoretta, lisäksi reilusti jälkiversoa. Että sellainen kuivuudenkestävä lajike?
Olishan se ollut mukava päästellä kaikki pois vielä hyvän sään aikana, mutta ei kai auta kuin odotella. Itsehän tämän myöhäisen "satotykin" valitsin. Lienee viisainta keskittyä kevätvehnän sijaan syysvehnään tulevaisuudessa. Kevätviljoista sitten kaura, nytkin kylvä ja unohda suojaviljasta pätkähti 5,5 tonnia hehtaarilta.
2004 oli hankala syksy. Syyskuun puoliväliin osui kuitenkin kuivempi jakso ja myöhäinen satotykki Amaretto oli ainut mitä pääsi puimaan 19% kosteudessa, ohrat oli järjestään 25% luokkaa ja läpi-itäneet rukiit murskattiin peltoon.
