Tänään tyhjeni laidun viimeisen kerran ja huomenna suuntaavat eläimet uusiin koteihin. Niin sammuu sitten valot pihatoltakin.
Kaikille teille yhdessä ja erikseen kaikkea hyvää - KIITOS JA NÄKEMIIN

Maatalousväki lienee nyt liian humalahakuinen juttua lukiessaan. Tosin lienee niin että nykyisillä tiloilla ainoa humalasalko on isäntä ja sekin vähän pönäkkä. Huomasitteko tuon laajennetun virkamiehen vastuun:

"Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon."

Moderni lakiteksti voisi olla vaikka: " Tuet on MAVIn maksuun laitettava ennen Tuomaanpäivää. Jos MAVI sen laiminlyö, pääjohtaja ja johtoryhmä maksakoon tuet yhteisvastuullisesti itse."

Ajantasainen lainsäädäntö velvoitaa kaikki humalan kasvattamiseen ja 200 salkoa pitäisi olla per tila.
Humalasta on nyt kuulemma pulaa, tiesi Soininvaara kirjoittaa.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000#L7

 

Tästä linkistä löytyy, jos olette kaipailleet ELÄINTUKIEN VALVONTAOHJEITA VUODELLE 2016

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/elaintukien_valvontaohje_2016.pdf

Etelässä on ollut samat laskentapäivät, eli sama laskentapäivävaje lienee täälläkin. Itselle ei ainaskaan kukaan ole maksanut kansallista kotieläintukea vuoden 2015 aikana, siis vuodelta 2014. No toisaalta täällä Hämeessä ollaan vasta aloittamassa vuoden 2014 tapahtumien seuranta  , että vielä ei  olla ongelmia huomattu.

Toinen juttu on tuo "Vuoden 2014 tukibudjetissa ei ole ollut varattuna rahaa loppuvuoden 2014 tuelle..." Jos näin on, niin asia on päätetty jo 2013, kun budjetti laadittiin. Enpä muista lukueneeni, tosin se ei liene ihme 

...että vika on sonnissa syystä tai toisesta ja riippumatta siitä minkä rotuinen se sonni on vaikka haelantti. ...

Ei mahdoton ajatus. Jos vika sonnissa, kyseessä lienee hormoonihäiriö (perinnöllinen?), ruokinnasta johtuva puutos tai vamma.

Tässä linkki artikkeliin, jossa kuvattu hormoonihäiriöiden vaikutusta sonnin ulkoiseen olemukseen.
http://www.bovineengineering.com/NL_fertile_bull.html

Se että sonni pitää välillä taukoa, lienee viittaus vammaan.

Kolleegoja mitä on tullut jututettua, eritasoisia tiineysongelmia on ollut itsekullakin, mutta ongelma on ollut enemmänkin tasaisesti koko karjassa, ei yksittäisissä sonneissa.

Huomio sinänsä  tuo että kesällä syntyneitä on ollu meillä kaikki limpparit... Puuhapete and friends voi kerhossaan pistää pikkasen kalluppia pystyyn onko kesäsyntyneistä tullut enemmän rekkulia kuin normi kevät syntyneistä. Tai sitten se jos rotu ei pysty kunnolla töihin esim. ennen 2,5 vuotta asiaa tulis selvittää ja olla avoin. Tai sitten se että jos tietyissä suvuissa tai karjoissa on ongelmia jalkojen tai tiineytymiskyvyn kanssa teillä on se tieto, toimikaa sen mukaisesti.

Meillä kun kivennäisongelman kanssa painittiin, ensioireet oli hiehoilla. Seuraavana vuonna vanhemmat lehmätkin ja sitten oltiinkin suossa...

Meidän astujasonnit on syntyneet keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella - ei niissä sen vuoksi eroja ole ollut.

Viimeisimpien astujasonnien iät (kuukausia) meillä astutukseen laitettaessa (uusimmat viimeksi):25, 22, 14, 26, 14, 18, 15, 16 ja 18. Kaikki laitettu heti isoille lehmille eikä halua tai kykyä ole puuttunut, ikä ei siis ole libido-ongelma. Tuo 2,5 vuoden ikä (30 kk) on joku hevosmiesten juttu, meillä ei koskaan ole ollut niin vanhaa työuraansa aloittavaa.

FABAn emoneuvojat tekee rakennearvosteluja useilla tiloilla, heilläkään ei kuulemma ole tarpeeksi tietoaineistoa johtopäätösten tekemiseen edes yleisellä tasolla. Huonosti tiinehtiviä linjoja tuskin kukaan itsellään pitää (idealismia?). Investointitukien aikaan jotkut piti vanhoja korkean jalostusarvon lehmiä karjoissaan tyhjänä elossa ja saivat siten tilan keskiarvoa nostettua. Kierresorkka ei välttämättä näy kuin vasta sukupolven yli, jne... Kaikissa karjoissa on jokin kehittämiskohde, kysy sitä niin voit ehkä nähdä jotakin. Sonnia etsiessä on varmaan parempi itse katsoa sonnia, sen emoa ja isää ja jos vielä näkis sisaria niin olis paremmin perillä. Sonnin isän libido selviää lähtökarjan eläinlistoja lukemalla. Epälooginen tauko poikimissa on merkki jostakin. Uudistushieho pitäis aina valita siitä joukosta joka on syntynyt poikimakauden ensimmäisen 3 viikon aikana.

Tiinehtivyys on mielestäni ensisijaisesti ruokinnallinen ongelma (omistajan vastuulla), vammautumiset yms ovat poikkeuksia tähän sääntöön.

Elisestä Forssa Lehdestä löytyi aukeeman juttu tästä sotkusta. Siellä oli haastateltu myös neuvottelevaa virkamiestä ministeriöstä. Totesi että vajetta ei uudella rahoituskaudella tule. "Mikä luvataan, se maksetaan. Tähän asti vilejlijä on sitoutunut ohjelmaan viideksi vuodeksi, jatkossa vuodeksi. Se antaa meille mahdollisuuden säädellä rahamenekkiä ohjelmakauden sisällä."

Uusi ohjelma ei siis taida sisältää suuria investointivaatimuksia, kun ei valtio lupaa tukia kuin yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Mielenkiintoista nähdä miten rahanmenekin säätely vuosittain onnistuu. Nytkään eivät pystyneet ennakoimaan menekkiä yhden vuoden aikana.

Lainaus käyttäjältä: Kanttura - 09.11.13 - klo:19:51

Vaivihkaa on Eviralta tullut tieto (Eviran sivuilla 4.11.13)....Euroopan komissio kieltää orgaanisen seleenin kasvinsyöjillä luomutuotannossa 1.1.2014 alkaen. Asia on ilmaistu sanakiertein, eli sallitaan vain luonnonmukaisesti tuotetut kaksi hiivaa. Hiivahan toimii kasvatusalustana ja lopputuote on seleeni orgaanisessa muodossa.

Orgaanista seleeniä saa syöttää ensi vuonnakin eläimille jos ne on hankittu tämän vuoden aikana. Nyt siis varastot täyteen orgaanista...

Mitä tämä ON??

Rikkidirektiivin uusittu versio

Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. ...

Sinä kysyt hiehojen ongelmasta ja minä vastaan: kerron omasta alottelijamaisesta epäonnistumisestani (sinkki ja seleeni) ja kahden brittirotua kasvattavan kaverin hieho-ongelmasta (läski). Itse en vieläkään usko vian olevan sonnissa sen rodun takia (hf tai li tai joku muu) Sitten alkaa ympäripyöreä puhe limukasta rotuna (kuten Agronetissa usein käy), ilman sen täsmällisempää sisältöä vain vihjauksia. Siihen mä totean että tää on ihan sama vaikka me puhuttais kaalinpäistä ja kuninkaista (The time has come...). Mikäköhän tässä nyt oli sitä ylimielisyyttä.

No toivottavasti verikoe antaa selvyyden ongelmaasi.

Tuloksia odotetellassa katsokkapa sitä astujasonnianne seuraavan kerran kun kohtaatte:
Onko karvoitus päälaella silkkisen hienoa vai hamppuköyden karheaa? Onko otsakarvoitus suoraa vai kiharaa? Onko kaularanka suora vai onko niska köyryllä? Onko niskan karvoituksessa pitkien karvojen harja vai tasainen siili? Onko kaulan karvoitus muuta osaa runkoa tummempi vai rungon värinen? Onko kaulan ja lapojen karva suoraa vai kiharaista? Jos vastaatte johonkin kohtaan ekalla vaihtoehdolla, sonnillanne voipi olla hormonaalinen ongelma ja heikko siemen. Kaikki ei päde kaikiin rotuihin, mutta kattelkaa ny kuitenki.

Pihatolla ruokintakäytävän lattia hioutunut hiljaksiin paikotelleen liukkaaksi.
Lannanajo etukuormaajalla, joten hioo vielä lisää.
Mitä keinoja olette kokeilleet liukkauden poistamiseen ja mikä on hyväksi havaittu apukeino?

Limusiinin ominaisuuksista vois tietysti keskustella enemänkin.....

"The time has come, The Walrus said
to talk of many things
Of shoes and sails and sealing wax
Of cabbages and kings
And why the seas are boiling hot
And whether pigs have wings...."
Lewis Carrol, The Walrus and the Carpenter, 1872

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 25.10.13 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: valtra 6800 - 25.10.13 - klo:22:15

Oliko hiehot kiimassa varmuudella jo ennen astutuskautta? Näkemättä eläimiä ja olosuhteita voisin tuon kuvauksen perusteella epäillä hyvin suurella varmuudella sitä limusiini sonnia, sen verran yleisiä ne ongelmat on  nuorella limpparilla.  Kahtena peräkäisenä vuotena ongelman toistuminen voi olla vain huonoo tuuria???

Ei limousinen ongelmista saa ääneen puhua. 
 

Lainaus aloitusviestistä: "Ongelmaa on hiehojen tiineyksissä. Vuosi sitten ei tehty tiineystarkastuksia ennen kuin keväällä, jolloin lopputuloksena oli että 6 hiehoo lähti teuraaksi, olivat tulleet tiineiksi joskus marras-joulukuussa, laumassa laitumella ei ollut levottomuutta kesän jälkeen... Sonnina oli kokenut hf...."

On se hurja rotu tuo limousiiini kun vanhemmalla hereford-sonnillakin menee sisu kaulaan kun kuulee seuraajaksi tulevan nuoren limukkasonnin. Pitikö se sille kesken astutuskauden kertoo.  Siis ihan ihmisten oikeesti, miten tää eka vuosi olis ollut limukkaongelma??? 

Veikkaisin edelleen hiehojen rasvoittumista. Hyvä valkuaispitoinen säilörehu ja hivenen ohraa, kuulostaa hiehojen loppukasvatusruokinnalle. Väkirehu uudistushiehoille on rodusta riippumatta kutsu ongelmille.

Kun A, HK Saarioinen ja Snellman kaikki investoi teurastamoihinsa pullonkaulaksi tuli hankinta. Olisi Saarioisten hankinnan ostanut HK tai Snellman, ei se alkutuottajalle olisi sen parempi ollut. Jos ostaja olisi ollut joku pienempi alan toimija alkutuottajalle olisi ollut neljä lähes valtakunnallista vaihtoehtoa. Mikko9b oli oikeassa kun sanoi että se ostaa joka pystyy, ei se ole ostajan vika jos myyjä myy. Kaupan esimerkin pitäisi kaikille kertoa mitä tapahtuu sitten kun hankintayhtiöitä on enää kaksi, saati se MTKn unelma eli yksi suuri yhtiö.

Hintaa on aina helpompi laskea kuin nostaa,varsinkin kieroutuneilla lihamarkkinoilla. Nyt kun hinta lasketaan 4 centtiä, sen takaisin saaminen edellyttää kolmen miljoonan euron rahansiirtoa kaupalta lihatalojen kautta alkutuottajille. Kun sitten yksi ostaa halvemmalla ja myy halvemmalla, paine muille lihataloille laskea tuottajahintaa kasvaa. Tätä kautta paine meidänkin tilalle kasvaa, oli ne murot kuivia tai ei (terkkuja Rugerille ). 

Viime viikkoina olen ihmetellyt Agronetin kehitysryhmän ja Maaseudun Tulevaisuuden hiljaisuutta, kun samaan aikaan teurastamomarkkinoita jaetaan vauhdilla uusiksi. Kun yksi neljästä isommasta nauta-alan toimijasta häipyy hankintamarkkinoita, varma häviäjä on tuottaja.

Tuottajat saaneet tiukkoja kirjeitä sopimuksien sitovuudesta ja eläkeläisetkin on kutsuttu takaisin estämään tuottajapakoa - vaan Agronetin kehitysryhmässä ollaan hiljaa.

Ennen sentään oli kovat puheet kriisikokouksista ja kapinasta, kun tuottajahintaa laskettiin. Ei sillä että ne olisivat jotenkin asiaa paremmaksi muuttaneet. Iso A laski muutama viikko sitten naudanhintaa 4c kilolta, joka oli kyllä reipas todiste kasvattajien uudesta asemasta. Ootteko nähneet juttua MTssa? Edessä taitaa kohta olla uusi hinnanlasku samasta osoitteesta ja vasikanhintaa tasapainottava pudotus. Jos kaikki laskevat 4 centtiä, siirtyy 80 milj ruhokilon markkinoilla yli 3 miljonaa euroa tuottajilta väliportaalle. Sillä maksa jo muutaman kokosivun ilmoituksen kotimaisuudesta, kunhan vielä joku tuottaisi.