Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 8

Viestit - MOI

Kävinpä piruuttani naapurista farmisäiliön lainaan😂 ja tilasin 1500L kesälaatua 0,619€/L

Täällä samaa vikaa. Kävin hakemissa kiviraunion päältä jo hyvätyn vanhan 2700 l farmisäiliön ja avasin miesluukun. Ja mitä ihmettä, sehän oli maalattu sisältä pohjan osalta, joten senhän voi ottaa ihan turvallisesti käyttöön. Ei kun ylitäyttöestin ja cam lock niin saa tilata siihenkin Mpö.
Yksi kaveri osti jo säiliöauton perävaunun ja tilasi siihen 38000 lit talvi Mpö. Hinnan erolla tienaa jo perävaunun hinnan kovasti.
Eilen tilasin talvi MPö hintaan 0.7203 €/l sis. Alv.
Moro!

Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.

Syyskuussa tehty hankintakauppa Koivukuitu 34e Havukuitu 31e. Määrä 100-200m3 riippuen miten kiinnosta huskua ulkoiluttaa. Asfalttitien varteen ajan puut, alue k-pohjanmaa. Koivukuituun tyytyväinen, havu olis saannu olla vähä korkeempi. No nuri menee jokainen haarakoivu jonka moto murskais kourassaan tai polkis jalkoihinsa.

MG lupasi havukuidusta 32 €, eli hieman on laskusuunnassa vuoden takaiseen.
Taitaa olla niin että hankintahakkuita ei kovin innokkasti enää tehdä. Tai sitten väki vielä teroittelee ketjuja.

   

Moro!

Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
Näyttäisi pystykaupan keskimottihinta olleen
29, 88€/motti. Muut korvaukset jotain "lehmänkauppoja"?
Moro!

Talven hankintahakkuiden aika taas lähestyy. Millaisia hintalupauksia olette saaneet firmolta kuitupuulle? Viime talvena oli suuruusluokkaa 34-36 €/motti.
Paluusuodattimia summautuvan hyd. koneessa kaksi kpl rinnan kytkettynä. Ne on itseasiassa samoja suodattimia joita on painepuolella. Niiden läpäisy on  yht. 180 l/min.
Kuten kerroin, kaikki paluutulavuusvirta pitää mennä ensin keulasäiliöön. Sieltä se virtaa vaihteiston voitelupaluuseen.
Kun keulapumppu on kytketty päälle ohjaamosta, tulee keulapumpou kaveriksi siinä vaiheessa kun hammaspyöräpumpun tuotto ei enää riitä. Ts. paine-ero Danfossin pumpoupääsyssä laskee alle 14 bar.
Nyt jos nokkapummppu ei aina ole mukana voi syynä olla tuo sähköohjaus, tai pumpun ohjauksen patruunaventtiilin kela.
Kytke nyt kuitenkin ensin kaikki paluut menemään keulasäiliön kautta. Se on järjestelmän toiminnan elinehto.
Kuormaajan paluu on tilapäisesti suoraan täyttökorkkiin, koska haetaan syytä siihen mikä aiheuttaa tuoton putoamisen, paine säilyy. Ilmeisesti nokkapummppu kytkeytyy toisinaan itsestään pois päältä, vian aiheuttajaa ei ole löydetty. Aloitus viestin tilanne ei ole toistunut.
Sieltä tuleva paluutilavuusvirta on niin pieni ettei sillä ole merkitystä keulasäiliön täyttymiseen.
Jokin muu nyt on vialla.
Koneen oman hammaspyöräpumpun paluu pitää mennä keulasäiliöön myös. Tuleeko jokin muu paluu nyt vahingossa suoraan vaihteiston paluuseen?
Keulasäiliö on tavallaan osa työhydrauliikan paluulinjaa, josta öljy johdetaan edelleen vaihteiston voiteluun. Tämän vuoksi kaikki paluuöljy pitää kierrättää aina keulasäiliön kautta. Keulasäiliössä/letkulinjoissa on voitelupaluun aiheuttama 1,5 bar vastapaine.
Onko sinulla jokin paluu kytketty nyt vapaaseen paluuseen, suoraan vaihteistoon?
Metsätalous / Vs: Kuidunhinta
: 06.03.19 - klo:15:52
Kuk ja Mäk 35e hyväntien varressa reilu 100m3. Pohjanmaa.

Sama hintataso (Mäk, Kuk, Kok) myös Keski-Suomessa.
Metsätalous / Vs: Muistin virkistämiseksi
: 14.02.19 - klo:08:56
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/tilaajille-7.140698?aId=1.377475

Eli ikimetsä on sittenkin parempi hiilensitoja ja koska tutkija ja tiede näin sanoo niin pulinat pois.

Miulle jäi juttua lukiessa sellanen kuva että siinä sanottiin vain että ikimetsään on sitoutuneena enemmän hiiltä, ei että se sitoo enemmän hiiltä...
...siinä on tietty ero mukana mutta ilmeisesti tämän suuntainen tutkimus oli tilauksessa tällä kertaa...

Ja varmasti onkin enemmän sitoutuneena per hehtaari vaikka sitoutusikin vähemmän vuodessa kuin nuoremmassa mutta vauhdikkaasti kasvavassa metsässä. Tuo kina on ikuinen. Lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma mielipide ja mitä kaikkea hän itse pitää tärkeänä. Mielestäni järkevämpää olisi käyttää puuta enemmän rakentamiseen ja alunperin öljystä peräisin olevan muovin ja tekokuidun korvaajana silloin kuin se on mahdollista.
todellisesta elämästä täysin vieraantuneet tutkijat päätyvät erikoisiin lopputuloksiin.

Ilmeisesti päätehakkuun yhteydessä tehtävä muokkaus ja näiden ainespuun ns sivuvirroista palautuva hiili aiheuttaa sen, että hakkuiden siirtäminen auttaisi. Auttaisi silloin, jos ilmastokriisi olisi 20 vuoden päästä hoidettu, entä jos silloinkin tarvittaisiin uusia toimia? Entä odottaisiko tehtaat 20 vuotta puukuormia ja koneet pidettäisiin hyvässä terässä aloittamaan kun ilmasto taas voi hyvin?

Jatkuva kasvatus olisi hyvä, näin väitetään... tuottaa paremman tuloksen kuin välillä avohakattava metsä. Joku metsähallitus voi valtion metsissä sitä tehdä hevosvaljakoilla, mutta taloudellinen tulos taitaa jäädä ohueksi. Mistä tekijät ja koneet, jos tätä meinataan koko metsäalalle väkisin tuoda? Nykyinen konekanta ilmeisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa, kuin hyötyä jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuissa?

Jatkuvassa kasvatuksessa koneiden koko on itse asiassa päinvastoin. Mitä isompi kone, sitä hallitummin se pystyy puun kaatamaan. Ja vaurioita tulee vähemmän. Ison koneen ajourat toimivat eräänlaisina pienaukkoina ja ne taimettuvat hyvin ja nopeasti. Olen itsekin ollut hieman skeptinen jatkuvan kasvatuksen suhteen. Olen kuitenkin testannut menetelmää parilla erityyppisellä maatyypillä. Olen kuitenkin kiinnostunut kaikenlaisesta erilaisesta...

Erittäin rehevällä kuusipohjalla taimettuminen ajourissa ja niiden vieressä on ollut häkellyttävän hyvää ja nopeaa. Heinittymisestä ei ole ollut mitään ongelmia. Uusi kuusikko kasvaa vanhojen kuusten välissä hyvin ja nopeasti. Korjuuvauriot jäivät suunnilleen samalle tasolle kuin normaaleissakin harvennuksissa. Eniten merkitystä lienee kuljettajan ammattitaidolla. Kyseisellä metsäalalla jatkuva kasvatus aloitettiin metsän ollessa edellisestä päätehakkuusta n. 60 vuotiasta. Aivan viereen tehty päätehakkuun uudistaminen vaati vuosikausien ahkeraa taimien heinäämistä ja useita raivauksia. Nyt vihdoin kuuset ovat päässeet päälle niin, että ehkä raivausahaa tarvittaneen enää kerran. Nyt jo 4 raivausta tehty. Huom. Metsäpohja on todellakin erittäin rehevää. Lehtipuu kasvaa ihan älyttömästi. Ja hakkuuissa ei kannata jättää koivuja siementämään, ellei halua nimenomaan koivikkoa...

Toinen koealue on ollut jo kauan. Kuiva, paksukunttainen kangas. Siellä jatkuvan kasvatuksen kokeilulla ei saatu taimettumista alkuun. Syynä lienee ainakin osittain se, ettå hakkuu tehtiin talvella. Kesähakkuu olisi saattanut tuottaa paremman tuloksen, kun isot koneet olisivat rikkoneet maanpintaa enemmän korjuun aikana. Olisi tullut paikkoja joihin taimi tarttuisi paremmin. Muokata harvennettua metsää ei tietenkään voi, joten nyt se hakattiin siemenpuuasentoon ja muokataan seuraavaksi. Näyttäisi siltä, että paksukunttaisilla kuivilla alueilla hakkuu kannattaisi tehdä kesällä jotta tulisi sopivasti jälkiä maapohjaan.

Jatkuvan kasvatuksen huonona puolena pidän sitä, että oikeasti vanhoja puita ei metsään jää silläkään menetelmällä, ellei niitä erikseen käsketä jättämään ja merkitä. Siis tämän mallin metsät ovat rakenteeltaan keskimäärin nuorempia kuin päätehakkuuikäiset yleensä. Toisaalta jos päätehakkuumenetelmällä jätetään puuryhmiä vanhenemaan, yleensä myrskyt kaatavat ne. Ehkä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voisi jättää joitakin vanhoja puita kasvamaan ja ympäröivä nuorempi metsä suojaisi niitä.

Omasta mielestäni jatkuva kasvatus vaikuttaisi perinteistä menetelmää kiinnostavammalta. Suorissa tuloissa ei liene paljonkaan eroja. Pienempi puun saanto ja huonompi hinta (harvennus) kuittaantuvat useammilla hakkuilla, kun mitataan yhden yksirakenteisen metsän kiertoaikaa. Jatkuvassa kasvatuksessa varsinaista kiertoaikaa kun ei ole. Seuraavat hakkuut tullaan kyllä tekemään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ainakin näillä näkymin.

Kiitos infosta, hyvä että jaat omakohtaista tietoa jatkuvan kasvatuksen kokeilusta. Tuo mainitsemasi maanpinnan rikkominen nopeuttaa taimettumista ja olisi tosiaan ollut tarpeen siellä karulla maapohjallakin. Itse en ole lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen mallia vastaan, mutta en aio siirtyä siihen. Mulla on kakkos - ja kolmoskehitysluokan metsiä, joissa työn alla/tulossa harvennustarvetta. Ja niihän harvennuksen jälkeen viä apulanta kasvua kiihdyttämään. Päätehakkuukohteitakin olisi mutta ei sellaisia jotka sopisivat jatkuvaan malliin.     
Lainaus käyttäjältä: MOI link=topic=71465.msg1482707#msg1482707


date=1523542772
Sellunkeitton kannattavuus paranee ja puuta tarvitaan kasvavia määriä. SE lupasi lonkalta jo 34 € Mäk, hankinnalla. Lähenee jo vuosien -08/09 36€.

Markkinatilanne on hieman muuttunut. Nyt läpihinta kaikille kuiduille 36€. Positiivista!

Tervehdys taasen!

Millaisia tarjouksia olette saaneet hankintapuulle alkavalla talvikaudelle?
Minä sain juuri kuidun hinnat kailta kolmelta toimijalta (SE, UPM, MG).
Mäk, Kuk, Kok 35€/motti. Parru 38 €/motti ja tukki 63 - 68€.
Metsätalous / Vs: Muistin virkistämiseksi
: 03.11.18 - klo:21:19
Ei jaksa avata uutta ketjua, mutta luonnon monimuotoisuus heikkenee ja silti hakkaamme metsiä kiihtyvällä tahdilla ja haluamme lisää saastuttavia sellutehtaita🤔

Pitää muistaa että 1/3 n. 20 mrd € Suomen myynnistä tulee meysäteollisuuden tuotteista. Eli tätä huushollia ei pidetä pystyssä ilman metsää ja metsäteollisuutta.
Mitä enemmän metsiä hakataan ja hoidetaan sitä paremmin ne kasvavat. Nyt 110 milj. mottia, 2030 140 milj
 mottia. Ja mitä enemmän kasvavat sitä enemmänn ne toimivat hiilinieluina. Nykyisellään kun metsät kasvat hakkuita enemmän ne sitovat hiiltä 25 milj. tn hiiltä, n. 40 % Suomen kaikesta CO2 päästöistä.
Ja jos matkan varrella kehitetään sellusta jotain todella merkittävää, on vaarana että se on eduksi Suomen kansantaloudelle!
Jos ajatellaan maapallon parasta, niin eikö ikimetsä olisi paras?

Kyllä olet oikeassa! Mutta sama toteutuu jos puu sitoutuu vaikkapa rakennuksiin!
Onko sinulla muuten tietoa mikä on suomalaisen maidontuotannon "liikevaihto". Ts. myynti ulkomaille ja kuinka paljon myynti Suomeen? En halua privosoida, mutta olisi kiva tietää miten suuresta teollisuuden alasta kaikenkaikkiaan on kyse.

PS. Ostan muuten aina kotimaisia ruoka/raaka-aineita/tuotteita kuin suinkin se on mahdollista.
Sivuja: [1] 2 3 ... 8