Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 17

Viestit - mermiina

Talvi vastustaa
https://youtu.be/LzZDo6d6Tzw

Belaruksissa näyttää tasauspyörästön lukot olevan aina hajalla.
Noissa tasauspyörästön lukitus kytketään ohjaustehostimen hydrauliikalla. Automaattiasennossa se kytkeytyy pois, kun eturengasta kääntää riittävästi. Kytkentäsylinteri on samalla akselilla toisen puolen jarrun kanssa, josta tiiviste vuotaa helposti kuiviin levyjarruihin päin. (joista tulee senjälkeen märät).  Eikä tasuspyörästökään välttämättä lukkiudu.

Neliveto on puolestaan mekaanisesti toteutettu automaatti, mikä alkaa vetää eteenpäin, kun luisto ylittää 6%. Taaksepäin se ei silloin käytä lainkaan nelivetoa. Pakkokytkennällä neliveto toimii taaksekin päin
Hiiltä saa peltoon parhaiten pyrolyysistä. Eli biohiilen sijoitus peltoon. Sen valmistus vie energiaa, mutta prosessi on energiaomavarainen. Hukkalämpöenergia pitää vaan saada hyötykäyttöön. Vain näin on järkevää sitoa hiiltä maahan.

Sen lisäksi pienijakoinen hiili sitoutuu kivennäisaineeseen ja estää pieneliöitä hajoittamasta orgaanista ainesta. Tätä menetelmää käyttivät jo muinaiset Inkat. Näin saadaan maa varastoimaan paljon hiiltä.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 05.02.20 - klo:23:19
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.
Alkeellisilla saviruukku paristoilla.
Sellainen teoria on olemassa mutta toimivuutta ei ole todistettu .

Ei myöskään tätä teoriaa
https://www.vauva.fi/keskustelu/3247366/egyptin-pyramidit-olivat-voimalaitoksia

Sellaisen dokumentin olen nähnyt missä egyptiläisillä on sähkövaloja menneisyydessä , tämä selittää miksei joka paikassa missä on tar***** valoja ole savunjälkiä . Faktaa tai fiktiota ei varmuudella tiedetä . Muinaisen Egyptin rakennuksia ei ole murto-osaakaan löydetty .


Muinaisilla egyptiläisillä oli ainakin valomikroskooppi, sillä he tunsivat muna ja jopa siittiösolun, samoin muita mikroskooppisia eliöitä.
Rikki on yksi pääravinteista. Nykyään, kun happosateiden mukana ei enää tule rikkiä siitä on helposti pulaa,  eli kannattaa ainakin mitata, vaikka ei se pakollinen olisikaan.

Metsänkin kasvu alkaa pikkuhiljaa heikkenemään rikkilaskeuman vähäisyyden takia. Myös naava (loinen) lisääntyy, kun ei ole happosateita
Kasvintuotanto / Vs: Hiiret 🤬
: 11.11.19 - klo:21:24
Taitaa Kaikki myrkyt olla nykyään luonnonsuojeluliiton vaatimukset tättäviä makupaloja . Loukkuja kun laittaa samalla rahalla mitä noihin ns.myrkkyihin " pistaa rahaa ,on Kaikki jylsijät sitä mukaa pois pelistä kun erehtyvät killeröön juuston palaa maistamaan .Ja onhan automaattiloukkujakin keksitty ei tarvitse joka päivä käydä loukkuja lataamassa .vielä hyvä puoli ettei Kaikki myrkytetyt raadot jää asuintiloihin mätänemään

Hiiret menevät loukkuihin, mutta rotat eivät, keskenkasvuiset ehkä, mutta sitten osaavat koko rakenuksessa varoa loukun näköistä ja kasaavat päälle roskia ja muuta merkiksi. Rotanmyrkkyjen viivästetty vaikutus pyrkii siihen, että ehtivät syödä riittävästi ennen kuin vatsanpuruja tulee.

-SS-
Rottapopulaation matriarkka on äärettömän varovainen. Se haistelee sukunsa jäseniä selvittääkseen mikä ruoka on turvallista. Rotat voi totuttaa syömään maapähkivävoita, ja sitten parin viikon kuluttua sivellä sitä maapähkinävoita myrkkypaloihin, niin saa se matriarkkakin osuutensa.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: C8
: 22.09.19 - klo:22:32
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta.  ;D

Melko varmasti se ohran säätöongelma on jo leikkuupöydällä. Syöttö ei ole tasaista. Sen huomaa kelanopeuden pienestä heijaamisesta. Jos sen syötön saa tasaiseksi muutkin ongelmat pienenevät.
ketjuja on kahdenlaisia hyviä ja halpoja. Olisiko kuitenkin joku laakeri antautunut ja akseli kulunut.
Laita sekotus pois päältä kun käytät filleriä.
Ainakin se lisää virtausta. Nämä ejektorit ovat kyllä vihonviimeisiä laitteita kun on vaahtoavaa ainetta. Sekoittavat ilmaa nesteen joukkoon aivan kauheasti. Parempi kaataa vaahtoavat aineet suoraan säiliöön.
Vanha systeemi lienee edelleen paras.
Jos peräkärreille mahtuu apulantaa + siemeniä kahden kylvykoneellisen täyttöön, kannattaa täyttää kärry pelkästään siemenillä. Säkit voi tuoda pellonlaidalle jo ennakkoon ja hankkia etukuormaintraktori.
miksi sitä takaraaputinta tarttee?   eikö pyörät paina vantaanjäljen umpeen?
Raaputin vähentää kuorettumisen riskiä varsinkin hiesusasvilla.
Heinää kylväessä jyräys kannattaa tehdä ennen kylvöä .
Oletko kokeillut kun sitä puristaa kädessä, jääkö paakkuun vai hajooko ryyneiksi. Ei siinä sais olla nollaa mukana. Jos käteen jää jauhoa se on kapilaarista...
Ei kannata tehdä ollenkaan jos ei raski kunnon salaoja soraa laittaa, menee hukkaan.

Kapilaarisuus ei haittaa, vesi kyllä valuu hienostakin läpi pellolla. Ainoa mikä voi haitata on rauta, josta syntyy vahva ruoste, joka estää vedenläpäisyn.
Näin toimittiin yleensä onnistuneesti kemiallisen viljelyn ja suorakylvön aikaan. Apilan tuhoaminen glyfosaatilla voi olla joskus hankalaa ja se ainakin kuolee hitaasti. Tässäkin eri apilalajeilla ja lajikkeilla on melko suuria eroja. Talven yli selvinneet rait eivät ole ongelma.

Vaihtoehtona voisi miettiä nurmen muokkaamista matalaan, silloin pintamaa voisi glyfokäsittelyäkin paremmin. Muokkauksessa vain pitää saada apilat tehokkaasti irti, muuten niistä tulee helposti ongelma. Ei onnistu pelkällä joustopiikkiäkeellä ainakaan ilman hanhenjalkoja.
Melkein kaikki kasvinsuojeluaineet rajoittavat kuitenkin apilan kasvua voimakkaasti. Pikemminkin on vaikea löytää sellaista ainetta, joka ei niin tee.
Ihan höpöpaskaa nuo hiilensidontahöpötykset

Suorakylvössä hyöty tulee ensisijaisesti siitä, että se ei kuluta maassa olevaa orgaanista ainesta niin paljon, kuin muokkaus. Pahimpia orgaanisen aineksen syöjiä ovat kalkitus, salaojitus ja ohran viljely. Multakerrosta häviää pahimmillaan jopa 5 mm/ vuosi. Tietenkin se väheneminen loppuu, kun kaikki on kulutettu.

Kaksisirkkaisia pidetään hyvinä orgaanisen aineksen kehittäjinä, koska oletetaan, että ne tuottavat maahan paljon orgaanista ainetta. Ohran juurieritteet ovat kuitenkin bakteereille parasta ruokaa. Bakteerit voivat hyvin ja hävittävät samalla humusta.
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.

Poista siitä hydraulisesta työntövarresta lukkoventtiilit. Päisteessä aurojen noustessa ylös lyhennä sylinteri ääriasentoonsa. Laskettaessa aseta kaksitoiminen venttiili uivaan asentoon, niin aura hakeutuu automaattisesti oikeaan asentoon. Jos oikein märkiä kohtia tulee, niin voit lukita venttiilin, niin tukipyörä ei sukella kovin syvälle. Aura toimii silloin kuin puolihinattava aura eli loistavasti.
Sivuja: [1] 2 3 ... 17