Kunnon äjestä vailla, valitako pyörivä vai piikeillä mallia s tai kultiv? Kyntö jatkuu ainakin nurmikierron päätteeksi, joten soveltuvuus pitää olla myös kynnökselle sekä kevytmuokkaukseen.

Lautasäkeistä hinattava 4m katselun alla. Mitäs olette mieltä Multivan DM:sta tai catroksesta, pöttingeristä? Lemken jostain syystä ilmoittaa tehontarpeet reilusti muita korkeammaksi, mistä johtuu?

Edelleen lautasäkeistä kun tänne otsikon alle kirjoitan. Onko lautasen koolla väliä? Isolla tietysti mahdollisuus päästä paremmin syvemmälle, mutta muuta kokemusta?

Kokemuksia Tianli??

No mites imupuhalluslaitteissa yleensä puhallus siiloon syklonin kautta, lajittuuko tavara eli erottuuko hienompijakoinen tavara karkeammasta. Tuleeko automaatilla tässä ongelmia? Olisi mukava tietää ennen kuin tämäntyyppisestä tekee kauppoja, vaihtoehtona on levymylly, mutta se tarvitsee erilliset kuljettimet.

Entä miten on lämpeneminen, onko se kaikkien myllyjen ongelma? Valssimyllyllä ei ole ikänä lämmenny, mutta entäs levy/vasaramyllyillä? Kokemuksiahan täällä jaetaan.

mulla on ollu 26 vuotta niperen suoravetoinen vasaramylly. seulat vaihdetaan n. vuoden välein ja siivikko on vaihdettu pari kertaa. hyvin vielä pelittää..

Paljonko on karjamäärä tai oikeestaan pitäis kysyä paljoko sitä viljaa kuluu vuodessa, että pitää noinkin tiheesti seulat vaihtaa?

Olin ite aatellu vasaramyllyä helpon huollettavuuden takia, menee ilmeisesti sekaviljassakin kaura hyvin, vai meneekö? Valssimyllyssä tahtoo kaurat jäädä toiseks ohrien rinnalla.
Valssimylly litistää, siinä ei vilja kerkiä lämmetä, mutta mites levy- tai vasaramyllysä kun jyvät kuitenki pyörii pitempään siellä.

Tuota rivakan myllyhän on aina puhalluksella, lajittuuko vilja siilossa vaikka olis syklooni putken nokassa. Entä leviääkö pölyä silti?

Naudalle varmaan riittää 8mm seula ehkä jopa 10mm, jos vaan ei mene jyvät ehjinä läpi, mutta senhän näköö sonnasta.

No mitäs sanotta agronicin pumpusta?

text Tv s.514 kertoo paljon (4.2.2011 klo 19:56)

Ajatuksissani vain mietin seuraavaa kommenttia, mitäköhän mahtaa tulla.

Mullinturvan olen joskus itsekin käytännössä nähnyt, mutta ei kokemusta kuinka raskas/kevyt on nostaa, jaksaako tuollaasella vinsseillä nostaa käsivarsistaan hennompikin, Klemolan metallillakin nosto on jokseenkin raskasta, vaikka välityksiä löytyy ja milestäni reilusti enemmän kuin Liekssan metallin vastaavalla.

Miten on käyttökokemukset?

Ei ole kokemusta, mutta käsittääkseni Lely suosittelee silikoninsa uusittavan 7000 lypsyn jälkeen, Nyt kysyn pitääkö paikkaansa? Yhdeltä robotin omistavalta ymmärsin, että he vaihtavat 5000 lypsyn välein ja on joskus halkaissut eikä löytänyt mitään poikkeavaa, kimmo-ominaisuuksista sitten en tiedä.

Meijerin nännikumit on Valiolaisten asiantuntijoiden (lypsykoneneuvoja) mukaan kaikista huonoimmat kumit, ne kuuluisi vaihtaa melkein kolmesti vuodessa johtuen niiden kumin huonommasta laadusta ja sitä kautta nopeammin löystyvät.

Onhan se nännikumien vaihto välillä aika voimaa vaativa toimenpide.
Enempää en tähän asiaan kommentoi, kyllä se lypsy onnistsuu vaikka ilman nännikumejakin tai millä vain markkinoilla olevista nännikumeista.

Tuo Vetmanin teline näyttää ja taitaa olla aivan sama kuin Klemolan metallin vastaava, ilman pyöriä, ja kun katsoo Vetmanin kotisivuja ja hintoja löytyy kuvista aivan sama kuin Klemolan metallin (eli myös ilman pyöriä oleva. Eli olisko näin, että Klemolan metalli valmistaa ja Vetman myy.

Vetman oli minulle ennestään tuntematon yritys, kiitoksia jo siis tästä. Pelman tuotetta en voi käyttää, kun kattoon ei saa taljaa tai vinssiä kiinni. Itseasiassa tänään oli jo vähällä tulla nostotelineelle tarvetta alkavan poikimahalvauksen jälkeen (siis vielä kuitenkin selvittiin ilman). Tilanteesta selvittiin vielä eläintä seuraamalla, kalsiumpastalla ja vähän kipulääkettä ja tuli tuo lehmä ajettua muutama kerta ylös, jottei jää paikalleen makaaman. Kyseessä oli eläimen 6. poikiminen.

Mutta siis näillä kommenteilla itselle ei ole tullut vielä muuta vaihtoehtoa kuin sama, mitä eläinlääkärillä jo on. Siitä onkin kokemusta kuinka takapään saa helpommin ylös kuin mukana tulevilla takapään liinoilla. Eli emme siis ole eläinlääkärin kanssa oppineet käyttämään tarkoitettuja liinoja oikein.

Siis eläinlääkäri on hommannut toisenkin leveän liinan, toinen etupäähän, kuten kuuluu ja toinen takapäähän vedetään utareen eteen. Nostovaiheessa näyttää karulta, kun lehmä roikkuu, mutta tämä tapa onnistuu helpommin kuin nuo henkariviritykset, jotka lipsuvat pois paikoiltaan. Vai oletteko oppineet oikean tavan, kertokaa ja kuvailkaa miten takapään tällä Vetman/Klemolan vehkeellä nostatte. Tuo Pelman laite voisi kyllä olla hyvä apuväline, kuten jo aiemmin yhdessä viestissä mainittiin.

Oman kunnan eläinlääkärillä on Klemolan metallin lehmännöstoteline ja sillä on ainakin yksi meidän lehmistä saatu pelastettua, mutta silti olen ajatellut, että voisin ostaa omakseni, niin ei tarvitse kaukaa hädän hetkellä hakea, jos suinkaan sattuu olemaan vapaana.

Onko teillä hyvät keskustelijat asiallista kommenttia ja kokemuksia näistä härveleistä. Tavoitteeni on, että laite seisoo tyhjänpanttina nurkassa, mutta kun tarve yllättäen tulee ja lehmä toipuu, on se hintansa silloin tienannut. Laitteen tulisi olla kohtalaisen kevyt siirtää paikasta toiseen, kohtalaisen kevyt lehmän nostoon tarvittava voima. Eli ei kovin monimutkainen härveli. Sorkkia ei tarvitse sillä laitteella pystyä hoitamaan, kunhan vain "jalattoman" lehmän saa jokseenkin nätisti ylös.

Omana kokemuksena Klemolan metallin laitteesta sanoisin, että takapään nosto on jokseenkin hankalaa, tai sitten en ole ymmärtänyt, miten laitetta tulisi käyttää oikein.

Mutta toivompa kommentteja ja kokemuksia sekä tietoja markkinoilla olevista muista samaan tarkoitukseen olevia laitteita (eli posilukien avantit ja muut pienkuormaajat, joita jotkut käyttää samaan tarkoitukseen) Toivottavasti ymmärsitte, mitä oikeasti haen.

Eikö Suomessa osata hoitaa lehmiä ja onko jalostus ollut jo vuosikymmeniä hakoteillä ja osin perustuu huijaukseen.

Kommentoidaan tätä jalostusta.

Verratkaapa kansainvälisellä jalostusrvostelulla suomalaisia ja ulkomaan sonniarvosteluja. Itse yllätyin täysin, kun vertasin USA:n ja Kanadan tuonteja pohjoismaisiin. Ei ne Amerikkalaiset pärjänneet sen paremmin kansainvälisesti yhtenäistetyllä arvostelulla. Eli johtopäätöksenä, ei se suomalainen sonni välttämättä ole ennenkään huonompi ollut, toki ei välttämättä parempikaan, riippuu halutuista ominaisuuksista.

Mutta kansallisista arvosteluista siirreettäessä yhtenäiseen arvosteluun tulee joka maan kohdalla ongelmaksi niiden arvosteluasteikkojen ja käytäntöjen erilaisuus, joten mikään kansainvälisesti yhtenäistetty arvostelu ei pysty täysin vertaamaan eri kohteista tulevia sonneja täysin riippumattomasti. Itse en siis luota siltikään omaan havaintooni täysin.

Johtopäätöksenä ulkomaisien sonnien käyttö ei tule lisääntymään vaikka niitä kuinka arvostellaan paremmiksi. Ehkä valitsen ulkomaisen sonnin kohteet kuitenkin paremmin ja enemmän harkiten niiden hyötyjä.

Tämä siis poikkesi osin aiheesta, mutta jalostus on silti keino lukuisten muiden joukossa aiheen ongelmaan.

Yksi kierros vastapäivään ja muutama myötäpäivään. Sitten ees`taas 

Ite teen kaksi kierrosta vastapäivään menopaluukoneella, tällöin ei koskaan tarvitse niitettäessä eikä silppurilla kerätessä ajaa peltojen raunoja, vaan sitä seuraavaa.

Taitaa olla enempi mielipide ja tottumuskysymys.

Se sopiva keli voi olla vain joka toinen vuosi oikeaan aikaan.

Pilvinen, viileä ja  tyyni sää levitykseen ja levityksen jälkeen lisäksi kevyt tihkusade päälle on kai optimi pintalevitykseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajalta saatua ulkomaista tutkimustietoa: Saksassa yleinen tapa on levitttää letkulevityksenä tihkusateella, typen hyväksikäyttö on saatu lähes samaksi kuin multaavalla laitteella tehdessä. Kuivalla kelillä erot olivat typen hyväksikäytössä multauslaitteen eduksi enmmän kuin kaksinkertaiset prosenttiluvut. Siispä typen haihtumista on pyrittävä estämään.

Toki on sanottava tähän väliin pari asiaa Keski-Euroopan levityksestä ja rehunteosta yleensä. Talvella ei saa levittää, kuten ei suomessakaan, se levityskielto vain koskee n. 2kk jaksoa (tieto saksasta) kun suomessa puolet vuodesta on "kieltolain" piirissä. Ja sitä syksyistä tihkusadekeliä riittää. Nurmisäilörehua, jota yleisesti n. kolmasosa karkearehusta kerätään parhaimmillaan 6 kertaa vuodessa, toki kokonaissato ei suomalaisesta määrästä poikkea, heinä vain vanhenee muuten. Ensimmäinen sato on yleensä kerätty huhtikuun lopussa.

Itsellä urakoitsija levittää agronikin multaimella nurmille, mikä ei mielestäno ole oikein nurmille suunniteltu multain. Kevyille maalajeille sopii, mutta uran pitäisi olla leveä, jotta liete mahtuisi sinne paremmin. Agronikin multain on oikeastaa letkulevitin, joka täyttää multaustuen ehdot. Haukkukoot muut tämän mielipiteen, mutta parempiakin multaimia on olemassa.

Ja kommentoikaapa myös multaushintaa. Itsellä mahdollisuus käyttää ainoastaan yhtä urakoitsijaa, kilpailua ei ole. Hinta 2,60e m3 +alv alle kilometrin etäisyydelle ajettaessa. Joka siis on mielestäni vielä siedettävän ylärajoilla, mutta enempi kalliin puolella.

Siispä näin heinäkuun helteillä (+33 varjossa, lehmät mieluummin navetassa, kuin pihalla) tihkusadetta odotellaan

Eli joutuu sinne eläinten sekaan jalkautumaan, oli lypsytapa mikä hyvänsä.

Niin joutuu, eikä siellä tarvii kauaa olla kun tietää mitä kahtella, jos pelkät kiimat käy vilkaisemassa niin 5 minuuttia riittää reilun 100 lehmän karjassa, silloin tosiaan pitää kyllä tietää lehmät, ketä katella. Itellä kyllä on pienempi kuin tuo, aikaa menee pari minuutti per kerta ja yhtä monesti kuin millä tahansa lypsysysteemillä. Mutta väitän, että robottilypsyssä on hieman vaikeampi nähdä lypsyllä olevan kiimat. Asemalla voi saada käsityksen niistä, jotka sen näyttävät.

Nyt kun kiimasta mainittu, niin lisätäämpäs keskusteluun liiketunnistimet. Mitä kokemuksia olen kuullut, niin jalkaan kiinnitettävät näyttävät paremmin kiimat. Mutta useimmat käyttäjät sanovat, että se auttaa havaitsemaan vain vähäisen määrän enemmän kiimoja kuin ihmisen tekemä tarkkailu. Itsellä ei ole kokemusta kuin kahdesta silmästä jotka tunnistavat liikkeen.

Valio pudottaa kaupalle toimittamansa maidon hintaa. Tässä vaiheessa ei kai ole vielä tehty uusia hintalappuja maitohyllyyn.

 Seuraus: kaupan kate maidosta taitaa nousta.

Ei se valio onneks nii pöhölö ole. MT19.02.2010 "Myymme yhä maitoa niin kovalla hinnalla kuin pystymme, sillä meidän ainoa tehtävämme on maksaa parasta mahdollista tuottajahintaa" Näin siis valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Samassa jutussa mainittiin, ettei tuottajahintaa ole tarkoitus laskea, pyrkimyksenä nykyhinnasta kiinni pitäminen.

Valion kaupalle myymä hinta laskee jutun perusteella noin 10% eli nykyisellä maidon hinnalla 82c/l, jos kaikkien osuus (tuottaja, valio, kuljetus, kauppa) laskee saman 10% tulisi laskuksi helposti reilu 8cnt, mutta koska kyseessä on kaupan ostohinta, niin laskuksi jäänee puolet tuosta eli 4-4,5 cnt/l.

Ostakaa mullipojat suomalaista maitoa ja suomalaisia maitotuotteita. Yhden suomalaisen lihafirman olen jo laittanut väliaikaisesti boikottiin, kun tiedän yhden läheisen ko. firman tuottajan (mullikasvattaja sekin) ostavan maitotuotteita, joissa lukee arla ingman. Asiasta kyllä olen tälle tuottajalle sanonut kun lähiseudulta on, eiköhän tuokin boikotti kohta lopu. Itse olen jättänyt arlan tuotteet kokonaan väliin, vaikka sieltä löytyisikin hyvänmakuisia tuotteita.

Siis tarkoituksenani oli sanoa, että suosikaa suomalaiset suomalaista.