Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - ratkiller

Kasvintuotanto / Vs: Kasvinsuojelu
: 04.04.12 - klo:08:36
No kai se täytyy joku sellainen lhp nurmikaistale perustaa jokirantaan. Itse en ole noiden nurmien kanssa juuri pelannut, mutta varmaan joku osaa hieman auttaa lajikevalinnassa. Eli sellaista monivuotista nurmea/nurmiseosta, johon ei muodostuisi kovin vahvaa kortta. Tämä siksi, että viherleikkurini (Ala-talkkari vl-275) on kovin toimintarajoitteinen vahvakortisten heinäkasvien kanssa. Esimerkiksi timotei kietoutuu lähes heti terien tyveen niin vahvasti, että liike loppuu ja hihna savuaa. Voihan se tietenkin olla, että en osaa käyttää laitetta   :-[
Kasvintuotanto / Vs: Kasvinsuojelu
: 03.04.12 - klo:20:58
"Tähän valtiovalta meitä ohjaa kaikin keinoin. Kyl tämä myrkytyssääntö on vain yksi piirre tässä jutussa."

Ihan samaa mietin itsekin  :D Tulee näppärästi viljatiloille kunnon suojakaistaa, eikä tarvi edes kalliita erityistukisopimuksia viranomaisen maksaa.
Kasvintuotanto / Vs: Kasvinsuojelu
: 03.04.12 - klo:19:14
Softsalolta tulleessa sähköpostissa luki seuraavaa:
"MCPA:lla ja Trioilla on nyt 25 metrin vesistörajoitus. Tiedossa ei ole yhtään viljan rikka-ainetta, jota saisi käyttää esim. jokivarteen rajoittuvalla lohkolla reunaan saakka."

Eli kysymys kuuluu, mitä aiotte tehdä vesistöön rajoittuvien lohkojen reunoille? Ainakin meilläpäin juuri niissä reunoissa on suurin ongelma rikkakasvien kanssa, koska tulvat tuovat mukanaan runsaasti kaikenlaista rikkasiementä. Jos niitä ei ruiskuta, muodostuu niistä varsin pian ikäviä hukkakaurareservaatteja.

Itse ajattelin laittaa jokirannasta kylmästi 25 m:n suikaleen monivuotiseksi lhp nurmeksi. Vai olisiko parempia ideoita?
Joo ei auta, ovat pirulaiset mestareita noissa kiipeilyhommissakin. Voisihan sinne puimuriin laittaa myrkkyäkin tarjolle, niin eivät ainakaan kovin pitkää aikaa ehtisi toppauksia nakertelemaan.
Entäs sellaiset elektroniset karkottimet? Onko kokemuksia puolesta tai vastaan?
Onko Papalla jotain kokemusta kahvin jyrsijöitä karkottavasta vaikutuksesta? Jos se toimii, niin tässähän pitää keittää kunnon sumpit polttoöljyyn ja sillä sotkea suojeltavat kohteet  ;D
Juu tuo vanha kansanviisaus pitänee kyllä paikkaansa. Jos niitä ihan päivännäöllä juoksentelee näkyvissä, niin meno äityy pimeyden laskeuduttua todella saastaiseksi.
Landehandelle vielä, että kyllä se russeli varmaan sen ensimmäisen rotan tuo näytteille, kunhan kiinni saa. Meillä sitä kannettiin ihan tupaan asti. Mainioita otuksia nuo terrierit..

Onko kenelläkään mitään uusia innovaatioita tai myrkytysstrategioita rottasodan varalle? Tässä touhussa pitää aina yrittää olla pari askelta vihollista edellä  ;D.
Nostetaas aihetta esille, kun alkaa taas tulla se aika vuodesta, jolloin rotat ym. jyrsijät sisätiloihin pyrkivät. 
Lainaus

Nämä veijarit meillä pitää rotat kurissa, ei oo rottia näkynyt senjälkeen kun kärpät alkoi asustaa tontilla.

On varmasti tehokas kaveri rotanpyynnissä tuo kärppä, mutta minä olen huomannut, ettei se oikein kissan kanssa viihdy samalla työmaalla. Meillä on monesti talvisin käynyt niin, että kun on kärpän jäljet ilmestyny kuivurille, niin naapurin kissa on sen ottanut hyvin nopeasti hengiltä. Rottiin ei kyllä kajoa millään.. No, se on kyllä petoeläimille ihan tyypillistä, että omalta elinpiiriltä pyritään kilpailijat eliminoimaan, jos mahdollista. No nyt on onneksi pysynyt jyrsijätilanne kurissa tehokkaalla myrkytyskuurilla.
Mitäs landehanden Russelille kuuluu? Onko jo tulikaste rottien kanssa saatu?
Kevät on koittanut ja tuhot paljastuneet talven jäljiltä, joten nostetaas tätä aihetta hieman. Eli miten isännille/emännille kävi rottien kanssa? Tuliko tuhoja vai saitteko rottakannan kuriin ajoissa. Oma kuivuri sai olla talven hyvin rauhassa, eikä jälkiä ja jätöksiä ilmaantunut. Nyt ihan loppukeväästä oli pari rottaa mennyt rautoihin, että ei niitä ihan yhdettömiin saatu myrkytettyä. Tai sitten ne oli jotain vaeltelijoita, jotka etsivät uutta kortteeria. No kuitenkin varsin rotaton talvi, vaikka syksyllä tilanne näyttikin pahalta...
Rottasotarintamalla näyttäisi nyt siltä, että jonkinlainen työvoitto on saavutettu. Myrkyn kulutus on loppunut, eikä jätöksiä enää ilmesty. Lumikin tuli maahan, eikä kuivurin liepeillä lumessa näy rotanjälkiä ollenkaan. Vielä kuukausi sitten siellä risteili melkoisia rottien valtateitä. Raatoja löytyi loppujen lopuksi yllättävän vähän (alle kymmenen), joten oletettavasti valtaosa niistä kuoli onkaloihinsa. Saas nähdä tuleeko hajuhaittoja, sitten kun kelit taas lämpenee.
Vaikka tilanne nyt näyttääkin hyvältä, ei silti saa tuudittautua hyvänolontunteeseen, vaan pitää ruveta toimimaan ennaltaehkäisevästi. Täälläkin on useasti mainittu siisteys ja se lienee ihan avainasemassa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Siisteistä tiloista ei rotille löydy piilopaikkoja eikä ruokaa. Myrkkyä on ilmeisesti myös syytä pitää tarjolla aina, jotta aina kun joku rotta ilmestyy kuvioihin, söisi se nopeasti itsensä hengiltä.
Mitä muita ennaltaehkäiseviä toimia käytätte rottia vastaan? Onko niistä elektronisista karkottimista mitään hyötyä? JoHaRa mainitsi aikaisemmin rottien pelkäävän melua, joten olisiko syytä viedä kuivurille stereot ja soittaa siellä reippaalla voluumilla Iron Maidenia 24/7?  ;D

Ja aina voi katsoa tätä vanhaa videota hiiristä ja huomata, ettei tässä vielä mitään rottaongelmaa olekaan. http://www.youtube.com/watch?v=HkTBPk1kunA
Oliskohan hiiret? Meillä ollut aika isoa tavaraa, Oksanpätkää ja muuta. Olen miettinyt onko tarkoitus piilottaa tulevaa käyttöä varten vai ettei syötäisi? 

Uskomukseni siitä, että asialla olisi ollut nimenomaan hiiri, perustuu siihen, että olen löytänyt metsähiiren raatoja täytettyjen myrkkypussien ympäristöstä. Toki johtopäätökseni saattaa olla liian hätäisesti tehty ja kyseessä voi tietysti olla jokin muukin (jyrsijä)laji. Tietysti jos oksanpätkät ovat oikeasti suuria, niin eihän hiiri sellaisia saa liikkeelle. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi orava veisi koko pussin jonnekin puunkoloon jemmaan, eikä alkaisi täyttää sitä maan tasalla.

Pääasia lienee kuitenkin, että joku jyrsijä ainakin on kiinnostunut myrkkypusseista  :)
Mitenkäs palstalaisilla rottasota noin yleisesti sujuu? Oletteko voitolla vai tappiolla?
Hiiret usein täyttävät myrkkypussia kaikella roskalla samalla kuin tyhjentävät sitä myrkystä. Kyse ei ole siitä, että yrittäisivät varoittaa lajitovereitaan, vaan pikemminkin siitä, että ne yrittävät piilottaa löytämänsä ravinnon muilta. Ja kyllä se myrkky sieltä pussista pikkuhiljaa vähenee, vaikka aluksi näyttäisikin, ettei siihen olisi koskettu. Hiiret usein myös kantavat myrkkyhiutaleet johonkin omaan jemmaansa, josta sitä aikanansa syövät. Tyhjennä vaan aika-ajoin pussi roskista, jotta kaikki hiiret sen helposti löytävät ja saavat osansa.
Hyvä, että sait rotat kuriin deksta. Oliko ne minkkiloukut tavallisia metalliverkkoloukkuja vai puisia ns. keinulautamalleja? Meillä alkoi tänään löytyä rotanraatoja kuivurin liepeiltä. Puolenkymmentä isoa vainajaa keräsin saaviin ja varmasti niitä on koloihinsa kuollut moninkertaisesti tuo määrä. 6 päivää sitten rupesi myrkkyä kulumaan ja nyt sitä on mennyt noin kilon verran. Pitänee huomenna kerätä uudetkin raadot samaan kasaan ja joko haudata tai polttaa ne, etteivät muut elukat pysty niitä syömään.
Joillakin ei näytä olevan mitään ongelmia saada rotille myrkkyä sisään. Voi kun se olisikin kaikille niin helppoa, että heittäisi vaan muutaman kilon myrkkypusseja pelipaikoille ja parin viikon päästä olisi sekä myrkky että rotat kadonneet. Valitettavasti ainakin meillä on rotat niin epäluuloisia ja nirsoja, että myrkkyä oli äärimmäisen vaikea saada maistumaan. 

Kun voima loppuu, otetaan järki avuksi. Saadaksesi rotan, sinun täytyy ajatella kuin rotta. Netistä ja kirjallisuudesta löytyikin varsin hyödyllistä tietoa tämän tuholaisen sielunelämästä. Rotilla on hyvin tehokkaat keinot selviytymiseen vaaroja pullollaan olevassa maailmassa. Siksi niiden lyömiseen onkin käytettävä niiden omia aseita.

Rotat ovat äärimmäisen neofobisia olentoja eli kammoavat kaikkea uutta. Myrkky on rotille uutta ravintoa ja ne voivat kammoksua sitä hyvinkin pitkiä aikoja. Rotat tekevät asioita helpommin, jos ne huomaavat lajitovereiden jo tehneen sitä samaa asiaa. Näitä havaintoja ne tekevät toisistaan joko näköaistin perusteella, tai sitten haistelemalla toisiaan. Kun yksi rotta syö myrkkyä, muut voivat haistaa sen kuonosta ja turkista myrkyn hajun, ja uskaltautuvat itsekin maistamaan. Myrkyt on valmistettu sellaisiksi, että rotta ei kuole siihen heti, vaan voi sitä rauhassa syödä ja esitellä hajua tovereilleen muutaman päivän ennen kuolemaansa. Jos myrkky olisi sellaista, että rotta kuolisi heti sitä syötyään, oppisivat lajitoverit varsin nopeasti yhdistämään kuoleman ja uuden ravinnon. Muutaman päivän viive kuoleman tuloon mahdollistaa ketjun jatkuvuuden niin kauan kuin myrkkyä syöviä rottia piisaa.

Tämän opittuani huomasin, että koko touhun punainen lanka piilee siinä, että rotat pitää saada haisemaan myrkylle tai jollekin aineelle, mitä voi myrkkyyn helposti sekoittaa. Kun rotta tuoksuu myrkylle (tai siihen sekoitettuun ainesosaan) luulevat toiset, että se on sitä syönyt. Tästä seuraa, että muut rotat uskaltautuvat myös maistamaan. Maapähkinävoi mainittiin amerikkalaisilla nettisivuilla rottien suureksi herkuksi, joten sitä sitten vaan kokeilemaan. Sivelin maapähkinävoita ohuelti rottien kulkureiteille kuivuriin ja kolojen edustoille pihalle siten, että siitä tarttui hajua rottien tassuihin ja turkkeihin. Sitten naulasin Kleratin palasyöttejä rottien kulkuaukkojen vierelle sillä tavalla, että rotta pystyi niitä piilosta nakertamaan. Palasyötit voitelin samaisella maapähkinävoilla, millä olin hajustanut kulkureititkin. Muutamien päivien päästä rotat alkoivat nakertelemaan syöttejä. Uskon tämän johtuvan siitä, että ne tuoksuivat samalle maapähkinävoille, mille lajitoveritkin tuoksuivat. Samaiset palasyötit olivat olleet tarjolla yli kuukauden ilman maapähkinävoita, eikä niihin oltu juurikaan kajottu. Tavallisiin kaurahiutalemyrkkyihin maapähkinävoita on hankala sekoittaa, joten niiden kanssa kannattaa käyttää jotain muuta ainetta. Ehkäpä juustoraastetta tai tuoksuvaa vaniljasokeria...
 
Saa nähdä, josko tällä konstilla ongelma ratkeaa. Myrkkyä syödään nyt joka yö useita 20 g painavia paloja, joten kai niitä raatojakin alkaa kohta ilmaantumaan. Myrkyn valmistajan mukaan tappava annos rotalle on 1,3 g, joten yhdestä palasta voi teoriassa kuolla maksimissaan 15 rottaa. Palkitsevinta on, että myrkkyä nyt vihdoin ainakin kuluu. Mikään ei tässä touhussa ole niin turhauttavaa kuin kantaa selkä vääränä myrkkyjä ongelmapaikoille ja huomata vielä viikkojenkin päästä, etteivät rotat ole edes vilkaisseet niitä päin.

Eli sotasuunnitelma pähkinänkuoressa:

1.Hajusta rottien kulkureitit myrkkyyn sekoitettavalla ”herkku” aineella.
2.Lisää samaista ainetta rotanmyrkkyyn.
3.Sijoita myrkky siten, että rotat voivat sitä koloistaan käsin nakerrella.
 
Kokeilkaahan näitä ohjeita, jos rotat eivät meinaa myrkkyjänne syödä. Ja muistakaa laittaa kokemuksia sekä havaintoja tänne kaikkien luettavaksi. Kärsivällisyyttä tarvitaan myös; itse olen käynyt tätä asemasotaa jo 3 kk ja nyt vasta alkoi näkyä tunnelin päässä valoa tämän uuden konstin myötä...
Näköjään selvästi on eroa näiden rottien mieltymyksillä eri paikoissa. Itse en ole saanut 342:ta menemään  rotille millään ilveellä. Nyt kuitenkin vaikuttaa, että olen tehnyt varsin toimivan keksinnön Kleratin palasyöttien kanssa. Laitan huomenna tänne kattavan ja seikkaperäisen raportin uudesta tekniikastani.
Annahan fote hieman lisävinkkiä tuosta katiskan käytöstä. Millaiseen paikkaan se kannattaa asettaa? Mitä syötiksi? Onko syytä peittää sitä esim pressulla? Katiskan teho perustuu varmaan siihen, että kun sinne yksi on erehtynyt sisään, niin muutkin uskaltavat helpommin tulla. Olisi varmasti erittäin tehokasta jättää aina katiskan kokemisen jälkeen sinne yksi rotta henkiin ja houkuttelemaan uusia pyydykseen, mutta tämä on käsittääkseni kielletty metsästyslain 49§:n mukaisesti.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615
Herra Heinamaki tarkoittaa ilmeisesti tätä juttua:
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/8161320.shtml
Kovia likkoja ovat.. Hatunnoston arvoista toimintaa.
Sivuja: [1] 2