Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - 1960

Viime vuoden 2018 sato oli silmämääräisesti ja aistinvaraisesti arvioiden kuivaa, homeetonta ja tauditonta.
Voisiko/kannattaisiko tehdä johtopäätös että kylvösiemenen peittaus on nyt tarpeetonta? Mitä laboratorioiden tutkimustulokset
näyttävät?
Olin kerran 1990 luvulla mukana tilan oman kylvösiemenen tutkimuksessa.  Vastaus oli että näyte on puhdas ja peittaus on  tarpeeton.
Torjunta-aineiden käytön edellytyksenä on että perustuu todettuun tarpeeseen. Varmuuden vuoksi ei torjunta-aineita saa käyttää.
Tuet tai eläke on vähän samanlainen vaihtoehto kuin rahat tai henki. Se poistettiin kun ei  ei ole EU lainsäädännön mukainen eikä  kai Suomen perustuslainkaan.                           
Niitä on yritetty esittää muitakin rajaavia ehtoja esim. tuet tai palkka, tuet tai sivutoiminen, tuet tai rikas(Nalle), tuet ja etuosto-oikeus, tuet ja asumisvaatimus j.n.e.
Ompa vaativa tehtävä annettu yhdelle hyvälle mutta vanhalle miehelle. Tulevaisuutta siinä koitetaan pohtia ja ennustaa. Se onkin erityisen vaativaa kun "muutokset seuraavan 20 vuoden aikana ovat suuremmat kuin edellisten  200 vuoden aikana yhteensä". Vanhaa painolastia siinä on huomaamatta mukana ja rasitteena.
Maataloutta halutaan ohjata ja valvoa yhteiskunnan toimesta suuntaamalla tukia, valvontaa ja neuvontaa järjestelmän, johdon ja poliittisilla päätöksillä. Huonosti harkittu on ehdotus 20 ooo E myyntitulosta tai vaatimus tilan kehittämisestä tukien ehtona (investointituet kai erikseen) Yhteiskunta asettaisi viljelijät eriarvoiseen asemaan keskenään. Hyvää siinä on se että vanhasta asenteesta tukien suuntaamisesta sosiaalisin perustein on ehkä (osittain) luovuttu: pienviljelijä, pinta-ala lisä, perheviljelijä, etuosto-oikeus, luvanvaraisuus ym. Yleinen asenne on kai vielä  että Nallelle ja vastaaville ei kuitenkaan pitäisi/tarvitsisi tukia maksaa. Tässä tiulee sammalla mieleen MTK:n Marttilan tavoite politiikassa: KEPU ja SDP yhteistyöhön ja hallitukseen niin köyhien asia tulee hoidettua eli sulle-mulle politiikka toimisi taas vanhaan malliin.
Ps. Parempi ja tasapuolisempi vaihtoehto 20000 E myyntitulon rajalle olisi että merkittävä osa tuista maksettaisiin tuotannon perusteella. Kukaan ei jäisi ilman ja menestyvä tila/viljelijä saisi edellytyksiä/resursseja kehittä tuotantoa ja tilaa.
Rocky v. 2017, Don 11,1.  Suorakylvö ohran sänkeen 20.5, oma peitattu ja lajiteltu siemen 93 %, raakaerän Don 2,5, puinti lokakuussa, lakoa vain vähän ja se jätettiin maahan, ei ruiskutusta röyhylle,
maalaji rm KHt - HtMr.
Olisiko vinkkejä miten kauranviljelyn saisi onnistumaan?
Sato vielä varasrossa. Onko kysyntää ja mihin kannattaisi tarjota?
Miksi hirvikanta pidetään metsätalouden kannalta jatkuvasti liian suurena?
Helppo kysymys ja vastaus:  HUVIN VUOKSI
Hirvenmetsästys on luvanvaraista. Lupia hakevaan, myöntävään ja päätösvaltaiseen organisaatioon kuuluu lähinnä  metsästäjiä ja heidän yhteistyökumppaneinaan riistanhoitoyhdistysten ja - piirien virkamiehiä. Nykyään on myös metsänomistajien edustus hyvin pienenä vähemmistönä (vaikka metsätalous on oleellisesti tärkeämpi) ikääkuin vahvistamassa metsästäjien päätösten oikeutus. Järjestelmä on täysin sisäänlämpiävä systeemi jossa samat miehet laskevat hirvet, päättävät kannan suuruudesta, myöntävät luvat, valvovat ja ohjaavat, päättävät hirvituhojen korvauksista jotka on metsänomistajan anottava samalta organisaatiolta j.n.e.  Kaikki tietysti tapahtuu metsästyksen ja metsästäjien ehdoilla. Metsien hirvituhot tai edes hirvikolareiden liikenneuhrit eivät paljon paina kun
hirvikannan määrästä tehdään päätöksiä. Hirvenmetsästys on monelle aktiivisimmalle metsästäjälle vuoden tärkein  tapahtuma ja siitä saatava HUVI silloin ohittaa muille osapuolille (mahdollisesti) aiheutuvat haitat ja vahingot.
Metsätalous / Vs: Märkä palaa
: 20.02.17 - klo:12:36


"Suomessa on maailman johtavaa tietoa bioenergian käytöstä"
"Lapualla huomattiin VAHINGOSSA että märkä puu palaa paremmin kuin kuiva"

Jotenkin nyt em. esimerkkien perusteella näyttää siltä että emme tiedä paljon mitään ja mahdollisen tiedon olemme saaneet yritys ja erehdys periaatteella vahingossa.
Toivotaan että bioenergian vientihankkeet esim. Intiaan ovat paremmalla pohjalla.
Vatimustasoa ja valvontaa ylopistojen ja tutkimuslaitosten kohdalla on varmaankin syytä parantaa. Jos parempaan ei pystytä niin sitten voisi melkeinpä vaikka lopettaa.
Kasvintuotanto / Vs: Kuparilannos
: 18.12.15 - klo:16:14
Muuten kuin happamaan lannoiteriviin sijoitettuna noitten rakeisten hivenlannoitteiden ravinteiden käyttökelpoisuus on aika heikko.
Eli siihen on kyllä ihan selvä syy miksi on siirrytty suosimaan nestemäisiä lehtilannoitteita.
Ei se noin mene. Vanha käyttöohje oli että hivenravinteet kannattaa antaa rakeisina lukuunottamatta mangaania joka korkeassa ph:ssa muuttuu/pidättyy välittömästi kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Rakeisten hivenlannoitteiden poistuminen perustuu ilmeisesti vähäiseen kysytään/taloudellisesti kannattamatonta ei niinkään lannoituksessa oleviin tarpeisiin. Tilalle ovat tulleet hiven Y-lannoitteet ja lehtilannoitteet joista valmistaja saa paremman katteen kun ne ovat pidemmälle jalostettuja.
Ps. Bernerillä/kasvinsuojelu on vielä rakeinen hivenlannoite.
Metsätalous / Leimikko
: 07.01.14 - klo:20:12
Metsässäni on runsaasti harvennushakkuiden tarvetta ja niistäkin suuri osa ensiharvennuksia. Kuusimetsiä (Päijät-Hämeessä) ovat eli hakkuu vain talvella. MHY:n mukaan kysyntää ei juuri ole ellei puumäärästä selvästi yli puolet ole muuta kuin ensiharvennusta ja hakkuun voi tehdä sulan maan aikana.  Minkälainen leimikko menee kaupaksi? Lisääkö leimikon koko (puumäärä) kiinnostusta ja/tai hintaa?
Eikös se olisi kaikkien kannalta helpompi kun työnantaja maksaisi työntekiällä koko palkan sivukuluineen ja lakisääteisine vakutuksineen käteen ja ilmoitaisi sen verottajalle. Verottaja sitten lähettäisi laskun työntekiälle.
[/quote]

Verottajan kannalta on luultavasti helpompaa kun velvollisuudet ja vastuullisuus on määrätty työnantajalle. Samoin palkansaajan kannallta on helpompaa kun velvoite on määrätty kokonaan työnantajalle.  Työnantajalle tulee velvollisuuksia jotka kokonaan kuuluisivat työntekijälle ja tai verottajalle. Tämä kaikki ilman mitään korvausta ja mahdollisissa virheissä sanktiot  kohdistuvat ankarasti työnantajaan. Suomessa kaikki saavat maailman parhaan koulutuksen niin että nyt olisi oikea aika poistaa työnantajalta tällaiset ylimääräiset velvoitteet. Mielestäni on kyseenalaista määrätä työntekijälle kokonaan kuuluva velvoite työnantajalle silläkään perusteella että järjestelmä toimii yhteiskunnan kannalta paremmin.
Tämä on yksi ongelma ja niitä on lukemattomia muita jotka tekevät merkittävän esteen ja kynnyksen työllistämiselle.
Arvioin että kansallisten tukien leikkaukset saattavat olla n. 10 % suuruusluokkaa.
Paljon suuremmat leikkaukset tulevat kuitenkin siitä että tukien ehtoja, vaatimuksia, valvontaa j.n.e kiristetään. Joitakin tukia saatetaan muutaa kokonaan toisenlaisiksi jolloin tuki saattaa parhaassa tapauksessa säilyä mutta yleensä merkittävästi pienenee. Asetetaan velvotteita, ehtoja ja tavoitteita korkealle ja kun niitä ei saavuteta tukea ei makseta tai se peritään takaisin.
Oletan että leikkausten ja toimenpiteiden yhteisvaikutus saattaisi olla  1/5 - 1/3  eli 20 - 33 %. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan sanota leikkauksiksi koska "viljelijä voi itse omilla toimenpiteillään vaikuttaa tukien suuruuteen".
Metsätalous / Vs: Kartellituomio
: 07.12.09 - klo:15:07
On hyvä että kartelli paljastui. Määrätyt sakot eivät kuitenkaan poista metsänmyyjien vahinkoja vaan päinvastoin lisäävät niitä. Ketjussa mikään muu ei jousta kuin kantohinta. Sakot tulevat metsänmyyjien maksettaviksi.
Kun ajattelee sitä paskasumua kun juna ajaa täysillä ja joku käy vessassa. Mihin se menee, ei junanvaunutkaan varmasti ole kaasutiiviitä. Hyi hitto.

Ennen kun se meni suoraan radalle oli junien WC:n ovissa ohje: " WC:n käyttö kielletty junan seisoessa tai ollessa asemalla". Enää ei kai ole. Tyhjennetäänkä nyt Wc:n tankit sopivilla rataosuuksilla?

Olen pienen paikallispankin asiakas. Pankin hallituksen valitsee isännistö (tai edustajisto)
Hallitukseen valittavat ovat pankin asiakkaita (maalikkoja). Minusta on alkanut näyttää ja tuntua että pankin hallitus ja heidän kauttaan ulkopuolisetkin ovat perillä asiakkaiden raha-asioista etenkin jos/tai kun  asiakkaalla on vaikeuksia. Miten on käsitteleekö ja tekeekö hallitus päätöksiä yksityisen asiakaan kohdalla esim. maksuhäiriö-tai lainanhakutilanteessa? Viina ja vaikkapa hirvipeijaiset ovat tilanteita joissa hyväkin mies saattaa vahingossa lipsauttaa sopimatonta tietoa julkisesti.
Sivuja: [1]