Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?
Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin 
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää 
Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.
Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.
Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?
Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.
Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.
Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.
Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??
Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
