Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12

Viestit - kusti65

Claas ranger 965 kurottajasta katosi jarrut. Jarrunestettä ei katoa. Ihan kun olisi ilmaa. Pikaisella tutkimisella järjestelmä vaikutti aika monimutkaiselta, lienee hydraulisesti tehostettu tai jotakin.
Samanmoisia on varmaan muissakin kurottajissa.
Mistä lähden vikaa etsimään??
Yllämainittua hommaa olisi tarkoitus kokeilla ensi keväänä. Minkälaisilla koneilla/siemenillä olette homman tehneet. Onnistuuko Tumen juurikkaan kylvöyksiköillä, niitä olisi kohtuuhintaan saatavilla.
En tiedä missä valmistetaan tai on valmistettu. Luotettavaa tekniikkaa jossa kaikki tarvittava. Näitä ei enää tehdä. Valitettavasti.
Aiheesta on ollut juttua aikaisemminkin, mutta päivitetään tietoa.

Eli olisi tarve ajo-opastimelle, joka merkkaa esim. ruiskun ajolinjan, mittaa pinta-alan jne. Mitään automaattiohjausta tai senttitarkkuutta ei tarvita.
Onko tabletteihin tai älypuhelimiin saatavilla ohjelmistoja joilla homman voisi hoitaa?

Pari tonnia opastimesta tuntuu kovalta rahalta vähäiseen tarpeeseen ja kannattavuuteen suhteutettuna.
5 siipistä paluuauraa tekisi mieli kun nykyinen sarka-aura on 5-siipinen. Veturi on Case MXM155 (NH TM155). Tuohan vie sarka-auraa miten vaan, mutta kuinkas on 5-siipisen paluuauran kanssa, kulkeeko?
Millä traktorilla vedätte ja mitä auraa?
Auran merkeissäkin on kai aikamoisia eroja.

Viekö Case 5-siipistä vai onko parempi tyytyä 4-siipiseen?
Aihe ollut esillä joskus aikaisemminkin, mutta tilanne on varmaan aikojen saatossa elänyt ja monelle voisi olla hyötyä jonkinmoisesta koosteesta.
Eli käytettyjen koneiden sivustoja esiin joista on hyviä kokemuksia. Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Ranska jne...

Myös niitä joista on huonoja kokemuksia, varoittavana esimerkkinä.
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
onko kustilla 50 vuotta ikää? Ja omaa peltoa  plus 100 ha? Jos on niin eikö kannata ottaa vain rennosti?

Jos ei löydy enää motivaatiota, niin mahdollisimman nopeasti sivuun ja jatkajalle mahdollisuus astua remmiin  :o
Viiskymppinen voi tehdä muutakin kuin odotella eläkepäätöstä ja elämä on silloin mielekkäämpää  ;)

Ei oo kustilla ikää vielä 50, eikä ole motivaatio hukassa. Päinvastoin. Eläkeikään on vielä matkaa ja tulevat ratkaisut tehdään oman toimeentulon varaan.

Kaikki tässäkin ketjussa mainitut palikat on suunnilleen kohdillaan. Navetat on toimivat, aperuokinnalla. Omien rehujen laatuun on panostettu, päiväkasvut on kohdillaan. Peltoa on suhteessa eläinmäärään riittävästi. Velkaa ei ole suhteettomasti.

Ainut mikä ei ole kohdillaan on kannattavuus. Nyt kun navetoiden tekninen käyttöikä on tiensä päässä olen päätynyt pohtimaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisi reilulla sadalla hehtaarilla tehdä, jäisikö jollakin muulla tuotantosuunnalla viivan alle enemmän tai sama vähemmällä työllä. Miten pitkään tuon +200t€ remontin kuoletus kestäisi?

Tämä 240 kasvatuspaikkaa on siitä harmillinen että se vie päivästä niin suuren osan että ns. sivubisneksille ei ole tilaa. Ei edes muuhun maatalouteen liittyvään. Kuitenkin se on liian pieni että sillä hankkisi kahden ihmisen elannon. Pelto on tällä alueella niin älyttömissä hinnoissa että laajentaminen ei ole järkevien mahdollisuuksien rajoissa.

Naudanlihantuotanto oli hyvää hommaa vielä 2000 luvulle tultaessa. Sitten tuli hullunlehmäntauti joka romahdutti hinnat, sitten keksittiin kolmivaihekasvatus, missä ketjuun tuotiin lisää jakajia ja vasikan hinta nousi pilviin (ostajalle), sitten tuli 2007 viljan, lannoitteiden ja polttoaineen hurjat hinnan nousut, niihin ei lihan hinnassa ole koskaan saatu korvausta. Lihan hyvä hintakehityskin on taittunut alamäkeen.

Jos verrataan vuotta 2000 vuoteen 2014 on sonninpidon kate1 pudonnut puoleen. Siitä ei rakennus ja konekustannusten jälkeen enää jää pääoman korolle ja omalle työlle riittävää pottia.

Meikäläisen suurin ongelma on aina ollut se, että vihaan ilmaisen työn tekemistä. Olen aina pyrkinyt välttämään sitä ja aion pysyä linjassani jatkossakin. Tämä on ollut pakon sanelemaa, perhe on elätetty maan viljelyllä ja sonnin kasvatuksella. Rahaa ei ole tullut palkkatyöstä, ei metsästä, eikä sivuelinkeinoista. Taskulaskimessa on aina patterit ja sitä myös käytetään. Tätä toivoisin kaikilta viljelijöiltä. Niin kauan kun suostumme tekemään työtä puoli-ilmaiseksi, ei maatalouden kannattavuus tule paranemaan. Koskee ihan kaikkia tuotantosuuntia. Ja koskee myös kaikkia päätoimisia ja sivutoimisia viljelijöitä. Ansaintamielessä me kaikki kai tätä hommaa teemme??

Niin ja lopuksi; missä syy? Tuntematonta lainaten "Ei tässä mitään syyllisiä kaivata, Lahtista ja konekivääriä tässä kaivataan" Tällä mennään.
Antaisi hieman perspektiiviä jos kertoisitte minkä verran eläinpaikkoja jää tyhjäksi.
Kasvatuspaikkoja jää tyhjäksi n 240. -90 luvulla rakennettuja, kasvattamot vaatisi täydellisen peruskorjauksen. Kustannusarvio 200t€++. Ei kyllä tällä kannattavuudella houkuta. Peltoa on suhteessa eläinpaikkoihin sen verran että paskanlevitys ja ostorehukustannus ei hirveästi rasita, mutta kuitenkaan ei jää viivan alle riittävästi. Jäähän sitä toki, mutta tehtyihin työtunteihin nähden ei ollenkaan sitä mitä pitäisi.
Vuodesta 2007 alkanut pohdinta sonninkasvatuksen kannattavuuteen alkaa tulla päätökseen. Näillä näkymin viimeiset välikasvatetut vasikat tälle tilalle tulivat viime viikolla. Navetassa olevat kasvatetaan ja se on sitten siinä. Viimeiset teuraat lähtevät keväällä 2016. Surullista.

Hommaan on uskottu ja hommaan on panostettu. Mutta nyt on tultu siihen pisteeseen että tämä on tässä. Käteen ei jää kun työ ja paska.

Onko kohtalotovereita, kokemuksia, teenkö virheen? Vielä voin perua.
Pitäisi juntata n. 3m pitkiä n. 100mm tolppia maahan vähän enemmän. Maa on niin kuivaa että kaivurilla painamalla on hankalaa.
Tuli mieleen pienen tolppajuntan rakentaminen, ei vaan ole mitään käsitystä millä periaatteella nuo toimii.

Onko kelläkään tietoa tai peräti kokemusta?
Jos kulma ei ole iso niin ei muuta kun pultin kanta hylsyn sisään. Vielä kun laittaa rasvanipan niin kestää ikuisuuden. Eikä ole kallis ;D
Ostin muutama vuosi sitten WORX merkkisen akkuporakoneen ja käsisirkkelin. 18v sarja, 4 akkua ja 2 laturia. Toisesta laturista tuli toimintasavu pihalle takuuaikana, nyt tuli toisesta ja ennuste on että pian tulee viimeisestäkin. Myyjä pesee kätensä kun sarja on kuulemma niin vanha, ei saa uutta laturia.

Tietääkö kukaan mistä noita saisi, tai tietääkö joku paikan joka noita osaisi korjata. Vika tuskin on kummoinen mutta pitäisi ymmärtää jotakin. Harmittaa hylätä hyvä sarja.
SAS voi olla vielä oikeassa ennustuksineen. Puinnit pitäisi alkaa vasta ensi viikolla, ei ole toukokuun lopussa kylvetty kaura vielä valmista :o :o
Olisiko tuo kehittyneempi versio juurikkaan/turnipsin siivuttamiseen lehmien ruuaksi?
Täällä oli joskus Agri-Kymin maahantuoma, muistaakseni latvialainen kahdella roottorilla oleva monitoimipöyhin. Sillä sai pöyhittyä ja myös karhotettua. Pöyhintään en sitä ikinä kokeillut, eli siitä ominaisuudesta en tiedä, mutta kaksi 320 karhoa sillä sai nätisti yhteen ja oli hyvä paalattava. Karhotti siis keskelle.

Ei näytä olevan enää Agri-kymin eikä Tenkasen listoilla, mutta niitä voi löytää käytettynä varsin kohtuulliseen hintaan. Eihän tuo samanlainen ole kun nämä nykyiset huippukarhottimet, vaatii tasaisemmat pellot, pyörävarustus on varsin vaatimaton jne. mutta kyllä se hommansa hoiti. Lähti pois talosta kun totesin että karhottaminen ei ole tämän talon juttu.
Sivuja: [1] 2 3 ... 12