Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
onkohan tuo nyt sitten millaseen ryhmään sopivaa tavaraa kun tuli korjattua keltatuleentumisasteella olevaan älyttömän tiheää ohra-juolavehnäseosta kräkkerillä olevalla ajosilppurilla kasaan, tuli vaan melkoinen rovio pelkäksi hiehorehuksi.
Kyllä toi varmaan on lehmillekin soveltuvaa tavaraa ja tuskin tarvii paljo väkirehu lisäyksiä hiehoille.
Herneiden ja papujen tärkkelystä ei lasketa mukaan viljatärkkelyksen kanssa. Eli ne pannaan suunnitelmiin nolliksi.
Suomalaisissa kokoviljasäilörehuissa tärkkelystä on yleensä 0, koska ne on korjattu maitotuleentumisasteella. Parhaimmillaan tärkkiä on ollut 35% kuiva-aineesta, kun on puitu keltaisen viljan latvat kräkkerillä siiloon.
Joo,korjuutapa ja lajike vissiin ratkasee onko siitä mitään iloa tuotannossa olevalle lehmälle.
Hyvä kokoviljasäilis toimii erittäin hyvin. Huonoa ei kannata lehmille syöttää. Meillä on lehmät lypsäneet parhaat tuotokset silloin, kun appeessa oli 1/3 karkearehun ka:sta herne-ohraa. Jälkeenpäin ajateltuna hyvä tuotos taisi perustua murhaavaan tärkkelyksen määrään, mutta ihme kyllä pysyivät hengissä 
Herneen tärkkelys ei ole samalla tavalla sulavaa kuin viljojen. Mulla on sellainen yksinkertainen 1/3 ruokinta ollut silloin, kun kokoviljaa on ruokinnassa: 1/3 nurmisäilistä, 1/3 kokoviljasäilörehua ja 1/3 väkirehuja. Säätää voi vielä väkirehuja alaspäin Ja hernettä on aina mukana...
Sulaa vissiin hitaammin ja lehmä saa siitä enemmän irti?
Kuinka vähän/paljon ootte käyttäny kokoviljasäilistä seoksessa,kuinkas ulkomailla käytetään?
Kaikki tieto asiasta olisi tervetullutta!
Oliko toi ny joku yllätys et taas kerran kaupan omat kurat (rainbow,pirkka)
veti pohjat
JF 900:n perässä vedetty 37m3 multivaa,alkuperäset navat hajotettu painavilla kokovilja kuormilla.
Navat vaihdettu bpw:n järeempiin napoihin,ei ongelmia vetokoukun nostovoiman kanssa.
Pitää rasvata vaseliinillä hyvin niin nostovoima kyllä riittää.
Veikkaan että ensiesittely nähdään marraskuussa agritechnikassa!
Kyllä toi on liian kovaa hommaa leflundeille kun eivät muutenkaan tahdo kestää.
jf 900:lla parhaimmillaan 3ha tunnissa,hyvä lohko ja 3*320 karho 1.sato.
Sadonkorjuu ajankohta d-arvo n.70.
Veturi 185hv.
Uskoisin että enempää ei voi kyseisestä silppurista mennä läpitte.
Varjopuolena helvetinmoinen ketjujen venyminen vaikka parasta rullaketjua mitä markkinoilta löytyy!
Timppa on kuulemma saanu urakoita loimaan seudulta ja kuormat tietysti veturin mukaan
Tehtaan päässä on ranskalainen ******* joka jatkaa *****ilua!
Tyypillistä keskon touhua
Puomin sisältä letkut 2krt,kauhankääntö sylinteri revenny päätyhitsauksistaan 2krt,syyläri,starttimoottori,vesipumppuja,vakaajasylinteri revenny kiinnityksistään,2 virtalukkoo sulanu,kardaani irronnut kulmavaihteen kyljestä,ovenlukko lähtenyt irti,oven toppari revennyt,termostaatti,4 hydrauliikka letkua.
Tämmösiä tuli nopeesti mieleeni,konetta on huollettu ohjeiden mukaan ja käytetty kalliita oljyjä.
Täysi susi!
Pysy kaukana merkistä jos meinaat pitää ruokintapöydällä rehua "säännöllisesti".
Takamoottoriset manitout hieman luotettavampia mutta vain hieman.
Ittellä 741-120 mikä vastaa tekniikaltaan 735:sta,vm 2005 3384h mittarissa ja 5000e-10000e palanut rahaa korjauksiin.
Sälesiipiä on lähestulkoon kaikilla auran valmistajilla tarjota.
Onko muuten kuhnit raskaat vetää/nostaa?
Se kyllä nostaa ylös sen 3000+, mut lukituksesta pois ei jaksa nostaa.
Tosin harvoin joutuu kuorma päällä jättään perästä pois mut sais siinä tosiaan enempi voimaa olla.
