Morjes,

pitäisi levikepyörien kiinnitysketjujen pulttipäiden ja muttereiden kierteet kunnostaa, kun ne ottavat aina päälle laittaessa ja irrottaessa vähän siipeensä. Mutterit olen jo aikoja sitten vaihtanut jatkomuttereiksi, jotka ovat mielestäni paljon parempia kuin tavalliset, mutta nekin jo vähän takeltelevat, kun pultit ovat huonossa kunnossa.

Mikä lienee Rajujen ja varmaan muidenkin merkkisten kiinnitysketjujen pulttien ja mutterien kierrekoko?

Morjes,

pitäisi hommata kierteentekovälineet Raju-merkkisille levikepyörien kiinnitysketjupulteille ja muttereille. Mikähän on noiden millikoko?

Tuppaavat kierteet aina vähän kärsimään kauden aikana kiinnityksessä ja poisotossa, ja mietin josko kierteentekovehkeillä saisi niitä vähän tuunattua paremmiksi, jos sattuu kolhuja tulemaan.

Kiitoksia.

Viestiketju on vanha, mutta vastaava ongelma ilmeni nyt. Eli John Deere 6410 ja suunnanvaihdin toimii pätkimällä eteenpäin, mutta ei pätki taaksepäin.

Välillä kone kulkee eteenpäin ihan hyvin, mutta sitten suunnanvaihdin pompahtaa N-asentoon ja traktori tietysti pysähtyy. Taaksepäin menee taas ok, mutta eteenpäin yritettäessä mitään ei tapahdu kun kytkimen nostaa, ja muutaman sekunnin kuluttua vipu palautuu itsestään N-asentoon.

Kun traktori on ollut sammuksissa hetken, suunnanvaihdin saattaa taas toimia hetken ok.

Suunnanvaihtimessako vika vai missä? Tuo hieman ihmetyttää, kun taaksepäin meno toimii ongelmitta.

Seuraavanlainen ongelma IKH:sta ostetun StrongLine-kolmivaihekompressorin kanssa:

Kun ilmanpaine nousee kompuran käydessä n. 10 baariin, kompressori ei pysähdy automaattisesti, vaan jokin (varo)venttiili poksahtaa auki ja paine laskee 8 baariin. Kompressori oletettavasti huomaa, että ahaa, paine on laskenut, ilmaa tarvitsee kompressoida lisää. Ja tätä kehää kompressori tekisi sitten varmaan niin kauan kuin maailmassa sähköä piisaisi.

Käyttökytkimen kannen alla on 13-millin avaimella säädettävä mutteri, jossa on + ja - suunnat, mutta mitä tuo säädin tekee?

Mistä säädetään tuo paineen taso, jossa kompressori pysähtyy automaattisesti? Entäpä alapaine, jossa kompressori käynnistyy?

Olisiko kenelläkään Palax KS 35 Ergo tai S -mallin kokemuksia jaettavaksi? Palax Combi M II voisi myös tulla kysymykseen, mutta kun on noita paksumpiakin runkoja seassa, niin ketjusahamalli taitaa olla parempi vaihtoehto?

Sattuipa tuossa, että JD 6610 takapyörän keskiö repeytyi 90% irti kesken äestyksen. Vauhtikaan ei ollut mitenkään kova eikä pelto ollut kynnöstä vaan kultivoitua. Traktorissa oli takana levikepyörät. Onni onnettomuudessa tosiaan oli, että rengas paripyörineen ei irronnut kokonaan, vai jäi kallelleen repeytymän suuntaan. Paripyörä ja traktorin oma pyörä saatiin helposti pois lankkujen ja tunkin avulla.

Uusi vanne saatiin myös alle pikavauhtia. Kumia uudelle vanteelle asennettaessa pitkän työuran tehnyt ammattiasentaja moitti, että traktorin renkaiden paineita ei saisi missään nimessä pitää liian alhaisena, vaan esim. takapyörissä pitäisi aina olla vähintään 1,5 bar, myös levikkeissä, ja etupyörissä 2 ja jos on etukuormaaja, edessä pitäisi olla jopa 3 bar.

Itse olen aina kuvitellut, että löysempi rengas on niin pellon tiivistymisen kuin vanteenkin kannalta parempi, kun se antaa periksi enemmän esim. kynnösmaalla. Olen pitänyt takapyörissä 1,0 bar ja etupyörissä 1,5 bar. Tuo rengasasentajan kommentti oli juuri päinvastainen.

Mitä mieltä on arvovaltainen Agronetin raati?

Niin ja tosiaan tuo uusi vanne on vahvistettu malli ja toiselle puolelle hankin vahingosta viisastuneena vahvikepalan, mutta varsinainen kysymys on siis tuo rengaspaineen merkitys.

Nykäistäänpä tällainen vanha keskusteluketju takaisin ylös kun kysymys liittyy suoraan teollisuusimureihin ja niiden lisävarusteisiin.

Eli katselin tuossa nuohoojan touhuja ja huomasin, että kaverilla oli teollisuusimurissaan järjettömän pitkä letku, varmaankin 15-20 metriä tms., ja hyvin tuntui toimivan. Joku iso Clen näytti imuri olevan.

Itsekin olen joskus kaivannut kuivurilla varsinkin yläkerrassa tuota vakio 4,5 metrin letkua pidempää letkua.

"Jatko"letkua saa varmaankin hyvin varustetuista kaupoista, mutta kuinkas pitkät letkun teollisuusimuriin voi liittää, ja käykö tuo ylipäätään "liiaksi" moottorin päälle, vai aleneeko vain imuteho? Joku 10-15 metriä olisi varmaan riiittävä.

Netistä kun luki, niin olivatpa jotkut liittäneet noihin teollisuuimureihin Uponorin 50 mm putkesta tehdyt "kiinteät" imuputketkin, ja käyttivät sitten imuria keskusimurina. Kuivurilla tuo voisi olla kätevä, jos vaan imuri kestää. Kiinteät putket alhaalta ylös ja imuri alakertaan huristelemaan.

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa 15/2012 oli mielenkiintoinen juttu Android-puhelimiin suunnitellusta Torque -ohjelmasta ja uudehkojen autojen moottorin ym. tietojen ja vikakoodien tarkkailemisesta suoraan autojen OBDII -väylästä bluetooth-sovittimella. Myös säädöt onnistuvat jos juttuun on uskomista.

Adapterina jutussa oli ELM327 OBDII, jonka teknisissä tiedoissa netistä katsottuna näkyy myös että "Supports CAN bus". Tämä siis välittää tiedot auton väylästä bluetoothin välityksellä suoraan älypuhelimeen.

Torque-ohjelmasta Android-kännyköihin löytyy juttua Google Playstä:
https://play.google.com/store/apps/details?id=org.prowl.torque

ja valmistajan sivulta
http://torque-bhp.com/

Noinkohan tuollaisen lelun saisi kiinni traktoriinkin ja onko olemassa jotain ohjelmia, jotka on räätälöity traktoreita varten, vai toimisikohan periaatteessa tuo Torque myös traktoreiden kanssa? Tosin tuo ohjelma taitaa toimia vain OBDII-väylän kautta.

Jep,

entinen omistaja tai se kuuluisa Joku oli todennäköisesti pessyt ahkerasti noita säätönuppeja painepesurilla. Kaikkien neljän lohkon nupit olivat totaalisen ryydyksissä. Nuppien kotelon purkaminen ja runsas CRC-käsittely parina päivänä peräkkäin helpotti, ja nyt vivut ja säätimet toimivat taas. Kelluntakin alkoi pysymään päällä kuten pitääkin.

Kiitos neuvoista.

Mitenkäs tuo John Deeren hydrauliikan säätö taas toimikaan?

Eli lohkoja oli 100, 200 ja 300-sarjalaiset ja niissä joitakin peruseroja?

Nyt se tieto mikä tarvittaan on tuo kellunnan päälläpysyminen, eli miten tuo hytin takana oleva nuppi tulee kääntää, että kellunta toimii ja vipu pysyy edessä kelluvassa asennossa? Nyt vipstaaki palautuu keskelle kun sitä on käyttänyt alhaalla. Nupeissa on kaksi epämääräisen näköistä kuvaa, mutta ne eivät tunnu helpolla säätyvän puoleen tai toiseen, lienevät ehkä ryytyneet. Kyseessä ovat siis ne nupit, jotka ovat lohkojen päällä, ja joiden alapuolella on virtauksen nopeudensäätö.

Mikä muu kuin tuo nupin väärä asento voi estää tuon kellunnan päälläpysymisen?

Euro -sovitteet (tai kiinnitteet, miksi niitä nyt sanotaan) lienevät jo jonkinnäköinen de facto -standardi, mutta onko niitäkin kaksi tai useampaa kokoa (leveyssuunnassa)?

Eli ainakin Quickesta on kahta eri aisanleveyttä etukuormaajissa, leveämpi (uusi?) malli ja kapeampi pitkäaisainen malli, esim. vuoden 2004 malli 950.

Onko tuo Quicken leveä ja kapea malli kuitenkin kiinnikkeiltään sama? Olen ymmärtänyt, että tuohon kapeampaan Quickeen käy myös Trima -sovite suoraan?

Jos tuo toinen Euro on Euro8, niin mikä toinen malli Euroista on?

Mitenkäs muuten tuollainen jälkiasennettu vaimennin pelittää, jos traktorissa on jousitettu etuakseli? Eli alkaako kone niiailla jo liiaksikin, jos sekä akseli että kuormaaja on vaimennettu? Vai onko vaan tatsi entistä pehmeämpi?

Eikä ainakaan kannata kysyä, että jos se tulis halvemmaksi hydrolilta tilaten? 

Mutta se onkin varmaan sitten ylivoimanen jos mikko sen myy.....

Kyselin Hydrollilta tuota vaimenninta. Sieltä niitä ei suoraan myydä hyllystä, vaan tekevät vain niitä tilaustyönä pääasiassa jälleenmyyjille. Suoraankin niitä voi ymmärtääkseni tilata ja toimitusaika on 3 viikkoa, mutta pääasiassa mötikät menevät jälleenmyyjille ja teollisuuteen.

Jälleenmyyjät varmaankin sitten hinnoittelevat tuotteen omalla tavallaan, joten samaa mötikkää saa varmaankin eri hintaan eri paikasta.

Tuotetta voi kuulemma kysellä hydraulialan jälleenmyyjiltä.

Hydrollin kaksoisvaraajassa on kaksi mäntää ja kaasu mäntien välissä ja sylinterin männän ja varrenpuolen öljyt painavat kummaltakin puolen kaasupatjaa. Silti hyvä olla vastusvastaventtiilit jarruttamassa jouston liikkeitä, eli vapaa virtaus vaimentajalle ja takasin virtausta jarrutetaan, saahaan tavallaan iskunvaimennus. Hydrollin kaksoisakku toimii ilman vastusvastaventtiiliäkin, sillä saa hienosäädettyä joustoliikkeitä. Quiken systeemeissä pitäisi olle vastusvastaventtiilit, ne rakennettu kiinteet, johokin nipansisään. En tiedä tästä uudemmasta systeemistä, siinä on kaksi erilaista jousitusta tarjolla.

Oho, ompas vanha viestiketju, mutta asia on ihan nykypäivää. Ymmärsinkö nyt oikein tästä viestistä, että Quicken kuormaimissa (esim. vm. 2004 950/960) on jo vakiona vastusvastaventtiilit, joten sellaisia ei tarvitse miettiä, jos kytkee tuollaisen Hydrollin vaimentimen vanhaan kuormaajaan?

Mihinkäs väliin tuo Hydrollin värkki laitetaan?

Samsung XCover Android-kosketusnäyttömallia saa päivitettyä Samsungin omalla PC ohjelmalla nimeltä Samsung KIES. Se haistelee mikä Androidin versio puhelimessa on, ja jos on uutta tulossa, niin tuolla sen saa kätevästi sisälle. Softa tekee varmuuskopion ennen päivitystä.

Kyllä nämä Androidit ovat mielestäni valovuoden edellä Nokialaisia.

Navigon on ainakin yksi maksullinen navigointisofta Androideille. Hinta lienee jotain 80 euron luokkaa. Sitten on tietysti ilmainen Google Maps, joka kyllä reitittää, mutta ei ainakaan toistaiseksi sisällä ääniopastusta.