Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 149

Viestit - Wejjo

Pitkästä aikaa asiaa keskusteluryhmän viisaille:

Sopiiko Valtran T-sarjan nokan alle etuakselin eteen tulevat etupainot yhtäaikaa etuvoimanoton kanssa?
Ainakin  meillä on pärjätty.

Jotain paalia ainakin tuossa nostelee https://www.youtube.com/watch?v=K3f5O2dj6q0  :-D
Kyllä Bobcat on aivan eri kone kuin Avant,moittimatta kuitenkaan Avanttia sillä on kuitenkin tietty käyttäjäkunta ,mutta kuitenkin plussat bobbarille se on aito pienkuormaaja jolla sitten todella voi tehdä töitä.Hankinta hinta  laatu ja kestävyys/lisättynä jälleenmyyntiarvolla sekä käyttökustannuksilla siitä muodostuu se todellinen kustannus koneelle.Varmaan Weijjo tuon asian on osannut sisäistää.

Siis mulle on bobcat tosi tuttu kun semmoinen oli aikoinaan harjoittelutilalla. Sitä jäi oikeasti kaipaamaan, vaikka se aluksi outo oli, niin parin viikon päästä sillä olisi vaikka isännän paidan napittanu - siitä tuli ihan kun omat kädet lopulta

Mutta mun kysymys olikin nyt lähinnä, että pärjääkö tuolla mallilla kuinka paalien kanssa

http://www.bobcat.com/historical_specs/skid_steer/553_2005   tuon mukaan nostanee 864kg?
Koneet, laitteet ja tekniikka / Bobcat 553
: 25.02.15 - klo:17:10
Pärjääkö moisella pyöröpaalien käsittelyssä?

Meinaan jos verrataan johkin avant-tyyppiseen ratkaisuun
eipä näy tiiillä, palautin hakemuksen sähkösesti, minne lie hakemus hävinny. Löytynekkö jäläkie?

Ootko muistanu kiinteistöveron maksaa... ovat hapineesti nykyään ottamassa sen tuosta palautuksesta jos ei siihen mennessä ole maksettu.

Ja niitä on paljon maksamatta, kun se kiinteistöverolaskelma maksulappuineen tulee niin aikaisin että unohtuu hyllylle
Jo ammoisessa 405:ssä oli tehty maahantuojalla (?) vastaavaan kohtaan Suomi-patentti (?), ainakin 1.6-bensakoneessa näin:
Vaihdelaatikolta peruutusvalon syöttöjohdin oli haaroitettu, ja siihen oli kytketty pieni lämmitysvastus, joka oli asennettu huohotinletkun alapäähän.
Tästä huolimatta kerran ampui öljyt pihalle. Sen jälkeen pistin nippusiteellä eristehuovan palasen huohotinputken etupuolelle. Siihen loppui oksentelut.

Onpa kummaa että ovat tämän konstin unohtaneet, johan se oli mullakin joskus 20v sitten silloisessa pösössä, telttapatjan pala roikkumaan huohottimen eteen, esti viiman vaikutuksen jolloin moottorin lämpö piti sen ihan hyvin sulana.
Kahdenkertainen kirjanpito tekee asian selkeämmäksi. Pankkitililtä nostettu viissatanen kirjataan käteiskassaan ja härvelin hinta sekä muut tilpehöörit kirjataan kassasta maksetuiksi.

Ei noista Sucroksen tilityksistäkään mitään tolkkua saisi ilman kahdenkertaista kirjanpitoa.

Oikea vastaus viimein :-D
Eikös se ole hyvä että keskustellaan ,kun tahtoo olla että sitä yhtä ja ainoaa
totuutta harvoin on.Jos en olisi yhtään provosoinut tuskimpa tähänkään ketjuun monta käyttökokemusta olisi tullut.
Kuten taiskeri kirjoitti on huono yhdístelmä vanha purutalo ja vesikeskuslämmitys pienillä pattereilla ja suurella kiertolämmöllä,siinä on haastetta kompuralle,tomiihan se mutta sähkölasku voi olla muheva.
Tuo Weijjon esimerkki tuo kymmenen vuoden sähkön kulutukseksi noin 10 000 euroa ei ihan pikku summa.

Viime vuoden hinnoissa tuo on vuodessa täällä noin 800e

Jos oikeen ison luvun haluaa niin miksei sitten 100v ajalla 100 000e, sehän on jo tosi iso summa  :-D
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?

Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.

Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.

Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.

Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.

Onko keruupiiri missä syvyydessä? Ilmeisesti kaksi lenkkiä?

Yksi lenkki, syvyys 80-110 cm

Jännää kun mulle on järkiään tarjottu kahta lenkkiä kun pituutta tulee yli 300m. Mistähän mahtaa johtua?

Muistaakseni tuo 400m oli silloin just rajana. Sehän riippuu tietenkin vähän valmistajasta, mikä on kiertonopeus, millainen putki, millainen maalaji. Mulla näkyy nyt tulevan maasta tuolla kierrolla 8 asteisena, siitä on jo hyvä pumpata.
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?

Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.

Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.

Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.

Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.

Onko keruupiiri missä syvyydessä? Ilmeisesti kaksi lenkkiä?

Yksi lenkki, syvyys 80-110 cm
Kertokaapas veroasiantuntijat, että voiko tasausvarauksen purkaa rakennusten menojäännökseen. Vai pitääkö olla viime vuonna tehty investointi? Ainakin tuo tilituki antaa purkaa sen mihin tahansa rakennukseen.
verotoimiston täti purki johonkin menojäännökseen,kun oli unohtu purkaa tasausvaraus.

Hieman joustavaa verolakitulkintaa tehnyt :-D
Kerronpa nyt omat käytännön kokemukset maalämmöstä. Kovasti tuntuu herättävän aihe intohimoja niissä joilla EI ole maalämpöä?

Talo171 m2, 1,5kerroksinen, pyöriväkennonen lämmöntalteenotto, joka paikassa vesikiertoinen lattialämpö, rakennusvuosi 2009. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lämpötila sisällä 21 astetta. Puuta kuluu takassa ja saunassa vuodessa jotain 4 irtomottia.

Pumppu Gebwell Ci6, keruupiiri 400m pellossa, pumppu+keruupiiri kustannukset yhteensä 11000e. Laite täystehoasetuksella eli ei ota vastuksia käyttöön.

Käynnistyksen jälkeen yhden kerran on sammutettu n.15min ajaksi mutasihdin tarkastusta varten. Reilun 5v ajalta maalämpösysteemin sähkön keskikulutus 5054 kWh /v.

Oma mielipiteeni on että on vaivaton, toimiva ja omasta mielestäni edullinen. Muut saa olla minun puolestani mitä mieltä tahtovat ja tehdä omat ratkaisunsa.
http://www.nettikone.com/fendt/930-vario/1373938 Rupes kaduttaan ku naapuri olikin tilannut 936:n..
Huomas 35tunnin jälkeen että ei ehkä ollutkaan rahan arvoinen.

 EI käyp katteeksi myyjää näillä haastavilla markkinoilla.

Hups... tuossa saattaa tulla hintaa noille tunneille kun tuon saa myytyä
Millaisessa pesässä vapaa lehmä nukkuu? Muniiko vapaat lehmät peltojen reunoille poikaset? Riveistä ne keväällä kuoriutuvat?



- Jos vapaan lehmän maito ei yllä luomumaidon tasolle, tarkoittaako se että tuotannossa voi käyttää esim. geenisoijaa ja lehmiä on saanut lääkitä lääkityksen perään?

- Jos vapaan lehmän maito ei ole ihan kuin luomumaitoa, tarkoittaako se että tilavaatimukset per eläin ovat pienemmät kuin luomussa?

- Jos puolestaan vapaa lehmä on vapaa tuotannossa, tarkoittaako se että kuluttajia hämätään myymällä luomumaitoa joka tuotetaankin tehokkaammin kuin vapaan lehmän maito? Eikö luomulehmä olekaan vapaa, kysyy hämmentyvä kuluttaja?

- Millä perusteella vapaan lehmän maito on parempaa kuin tavallinen maito jos se kuitenkin on huonompaa kuin luomumaito?

Ei tätä varmasti pysty ymmärtämään kuin jalasjärveläiset. Burlkkimaidon tuotekehitystä ilmeisesti.  ::)


Kuluttajana hämmentyisin entisestään ja päätyisin arvojen pohdinnan jälkeen luomumaitoon.

Sinänsä osoittaa ihan hyvää luovaa ajattelua ja rohkeutta. Ja varmaan jollain tasolla voi onnistuakin saamaan näkyvyyttä markkinoilla.

Sinänsä äkkinäisellä tarkastelulla oliko niin että ei noiden "vapaiden" tarvi kuitenkaan päästä laiduntamaan. Ja jos niin, niin tämä saattaa kyllä tulla omaan nilkkaan mikäli kuluttaja tuntee itsensä petetyksi.
Aika iso haitari työsaavutuksissa...

Lähinnä kiinnostaa yleiskuva, siis millaisia rehumääriä omatoimisella työllä karjanomistaja pystyisi paalimenetelmällä vuositasolla kohtuuvarmuudella korjaamaan lypsykarjalle. Voisi asettaa kysymyksen niinkin, että minkä kokoisille karjoille tiedätte korjattavan rehusadon tällä menetelmällä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 149