Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - tane

Kasvintuotanto / Vs: Hivenpeittaus
: 14.03.23 - klo:11:57
On olemassa semmosta grafiittijauhetta mitä sekoitetaan kylvökonetta täytettäessä siemeniin, pitäisi parantaa juoksevuutta merkittävästi. Syngenta sitä on testannut Suomessa.
https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/kasvinsuojeluaineet-ja-biosidit/peittausaineet/ia-grafiittijauhe-parantaa-siementen-juoksevuutta-kylvokoneessa-2034510/
ei 20kiloa vielä oikein itsellä riitä, 2t ohralla ainkaan kun vieskalla kylvää
Kyllä sitä uutta kalustoa kurkistaa konehallista sikamiehillä, kovin ihmeellinen kriisi?
On myös otettava huomioon, että Suomi oli katkeran ylituotannon maa vielä 1960-1990 välisen ajan. Kaikesta oli ylituotantoa, viljasta, sokerista, maidosta, kananmunista, lihasta. Jostakin sen ylituotannon oli synnyttävä, ei ainakaan tippunut avaruudesta. Viljelyssä oleva peltopinta-ala on tällä hetkellä suurempi kuin pitkiin aikoihin. koska pakettipellot on kynnetty pelloiksi, ja raivattuja peltoja on ilmestynyt kolmessakymmenessä vuodessa jopa 200000 ha, olivat sitten tuellisia tai tuettomia peltoja.

Väestö ei ole niin paljon lisääntynyt, että imisi merkittävästi suuremman määrän elintarvikkeita itseensä. Lannoitusrajat ovat keinolannoitetuissa osissa maata johtaneet eräänlaiseen satokattoon, muistan vielä, kun tuo jo häviöön painunut hallitseva kartano tuossa piti Kemiran koealoja, ja vehnäsadot olivat 7 t luokkaa. Vieläkään ei sellaisia satoja noin vaan oteta rajoitetuilla typpitasoilla, muuntamatta todellista tilannetta.

-SS-
Vanhoja ilmakuvia katselee aika usein on savimaallakin lakoa,muuallakin kuin meijärin sikala vieressä.nykyää harvoi näkee lakoa savimaalla.Onhan korrensäätteet mutta kaikki ei niitä käytä.
Paljonko satoa 60-70 luvulla tuli rukiista tai syysvehnästä ?,jos tuli hyvin.
Kasvintuotanto / uudet kaksitahoiset ohrat
: 07.08.22 - klo:21:22
millä näillä uusilla kaksitahoisilla ohrilla on paras kuivuuden kesto,kaikki kehuu omiaa ja kevereiden lajikkeita?.Takarivistä oikein selvää ota
kuin paljon voi vauhtia pitää vm sk:lla,ja kuinka jyrkkää käännöstä vantaisto ja jyrä pyörät kestää?
Vapaa sana / karjalaisten asuttaminen
: 03.01.22 - klo:13:49
Tuossa kun vanhoja muistelin kaivelin, niin tuli mieleen täällä päin noista karjalaista mieleen. Et kun yleesä ne oli jotain päälle 10 hehtaaria, tiedä pari karjalaista taloa joilla oli 20 hehtaaria peltoa ja keskellä kylää. oliko  jotain isoja herroja karjalassa vai kuin ne sai enemänän maita? vai mistä se johtu?
Kasvintuotanto / Vs: 2-tahoset ohrat
: 07.02.21 - klo:13:17
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mistä saakka a-rehu ostaa viljaa?
Sivuja: [1]