nyt miettinnä tosiaan paluuta näppäin puhelimeen kun ei tuo laatta oikein taho mahtua kulkemaan mukana töissä ja kun kesäkin tulossa....

Eikun meet työvaatekauppaan ostamaan uusia työvaatteita. Nykypäivän työvaatteissa on jo isoja älypuhelimille tarkoitettuja taskuja.

Vai teetkö töitä vanhassa rippipuvussa?

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 17.04.24 - klo:13:05

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c0958fa9-ff1a-49e4-afd5-7b172d41ba30

Yrittämisen edellytyksiä avitetaan.

Eli liikenteen päästövähennystavoitteet kasautuu henkilöautoille, mitäpä luulette siitä seuraavan... 

Taas tuota vihreää sössönsöötä.....ammattiliikennettä ei pidäkään rasittaa typerillä päästövähennystavoitteilla.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.04.24 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.04.24 - klo:12:59

Parisen viikkoa, ehkä alle, ja siittä lähtee, tiistaille näyttää jo +16.

Siinä ja siinä lyöko se kasvipeitteisyyden ahnehtiminen sormille muokkauskieltopäivämäärineen...

Tuliki minitalvi kesken kevään.

Joo ja näyttää pitkät ennusteet ainakin tänne sellaista ettei sitä aikasta kevättä tullutkaan. Vaikkei lunta ole oikeastaan enää missään niin lämpötilat pysyvät ennusteiden mukaan tosi matalina toukokuun puoleen väliin asti jolloin vasta päivälämpötilat alkavat ylittämään 10 astetta.

Voihan siinä sen jyvän tietysti laittaa sinne peltoon odottamaan mut saattaa siinä eka kylvös mätäntyä pois..

Kymenlaaksoon tuli lannoituskelit. Yöpakkasia nyt muutama yö putkeen.

Yöpakkasia ensi viikon alkuun asti, onko mitään lannoitettavaa enää niiden jälkeen, kestääkö sv nämä yöpakkaset?

Talouselämässä osuva kolumni siitä, miten Ruotsi kerää kaikki vihreän siirtymän investoinnit, samaan aikaan kun Suomessa keskitytään puuhastelemaan turkistarhojen ja turpeen kanssa.  Ja sitten ihmetellään sormi suussa miksi Ruotsilla menee meitä paremmin... 

Vihreä siirtymä on sittenkin totta, ja se ohjaa miljardit Ruotsiin

Tappio SSAB-hankkeessa on vain jäävuoren huippu, kirjoittaa Pekka Lähteenmäki Pelin henki -kolumnissaan. Ruotsi rakentaa kahta vihreää terästehdasta, tekee miljarditehtaassa akkuja, rakentaa latausverkostoa rekoille ja pääsee päästötavoitteisiin. Suomi kevensi vanhojen bensa-autojen veroja. Kannattaisiko sittenkin matkia naapuria?

https://www.talouselama.fi/uutiset/vihrea-siirtyma-on-sittenkin-totta-ja-se-ohjaa-miljardit-ruotsiin/a47cc7c3-2fc1-4bb6-a8ac-2a505ff74af0

Lainaus

Suomalaiset pettyivät karvaasti heti aprillipäivän jälkeen. Ruotsissa pääkonttoriaan pitävän SSAB:n ruotsalainen toimitusjohtaja kertoi, että isolta osin ruotsalaisten omistama yhtiö rakentaa 4,5 miljardilla eurolla vihreän terästehtaan Ruotsin Luulajaan.

Suomi ja Raahe hävisivät kisan ja syyllisten etsintä alkoi. Hallituksen ministerit vihjailivat, että päätökseen vaikuttivat ay-liikkeen poliittiset lakot.
Tilaa tästä Talouselämän maksuton uutiskirje

SSAB:n johto tosin kertoi päätökselle ihan muita syitä. ”Eivät lakot ainakaan auttaneet asiaa”, lisäsivät poliitikot, koska se on aina totta.

Oppositio puolestaan vihjaili, että tappio oli pikemminkin hallituksen vastuulla, koska periaatteessa kaikki on.

Tappio vihreässä miljardihankkeessa olikin hallitukselle vähän kiusallinen, sillä ministerien kielenkäytössä vihreää siirtymää ei ole olemassakaan. Sen sijaan Suomessa on poliittisesti korrektia puhua puhtaasta siirtymästä.

Nyt kävi ilmi, että vihreä siirtymä on sittenkin olemassa ja se siirtää puhtaan bisneksen sinne, missä ruoho on vihreämpää.
Hävisimme kisan toisestakin vihreästä terästehtaasta

Ruotsissa porvarihallitus ajattelee kuten muinoin Kiinan johtaja Deng Xiaoping. Ei ole väliä onko siirtymä vihreä vai sininen, kunhan se pyydystää miljardihankkeita, nyt siis Pohjois-Ruotsiin.

Suomessa on vahvaa osaamista siinä, miten miljardien maalailijat lannistetaan. Se on nähty mainiosti norjalaisen Blastr -yhtiön Inkoon teräshankkeen lyttäämisessä.

Miljardihankkeet vaativat aluksi utopistisen suunnitelman. Joskus se onnistuu, joskus ei. Vuonna 2015 Teslan ex-johtajalla Peter Carlssonilla oli idea miljardien eurojen vihreästä akkutehtaasta, mutta ei rahoitusta.

Nyt Northvoltilla on 5 500 työntekijää ja valtava akkutehdas Skellefteåssa. Northvolt tekee kovia tappioita, mutta niin vain yhtiö tammikuussa keräsi viiden miljardin euron rahoituksen Ruotsin laajennusinvestointiin. Laina oli vihreä.

Northvoltin perustajien kakkoshanke on vihreä teräsyhtiö H2 Green Steel. Se on kerännyt 6,5 miljardin euron investoinnit tehtaaseen, joka on rakenteilla Bodeniin. Onneksi kukaan ei Suomessa huomannut, että hävisimme tuonkin teräskisan.
Ruotsi kuljettaa kohta sähköllä, Suomi ei

Suomessa surraan turpeenpolton loppua, tuetaan turkiksia, suunnataan verokevennyksiä vanhoille bensa-autoille sekä kutsutaan tuulivoimaa sattumavoimaksi.

Ruotsissa Volvo teki juuri viimeisen diesel-henkilöautonsa. Kiinalaisten omistama yhtiö investoi Göteborgiin miljardin sähköautovalmistukseen.

Scania, Volvo ja Ruotsi siirtyvät nopeasti sähkökuorma-autoihin. Tänä vuonna sähkörekkojen julkisia latausasemia pitäisi Ruotsissa olla jo 130 ja valtion tuki on avokätistä.

Suomessa on yksi julkinen raskaan liikenteen latausasema.

Ensin ruotsalaiset tekevät tuuli- ja vesivoimalla vetyä, jolla valmistetaan vihreää terästä Scanian ja Volvon sähkökuormureihin ja sitten niihin tulee Northvoltin akut.

Parin vuoden päästä Ruotsilla onkin kilpailuetu vähäpäästöisistä, edullisista kuljetuksista. Vielä silloinkin Suomessa pohditaan varmaankin sitä, miten dieselistä saisi marginaalisesti halvempaa kuljetusyrityksille.

Mutta on Suomessakin jotain: ajatus puhtaasta siirtymästä.

Miten ihmeessä sä saat turkistuotannon yhdistettyä tuohon aiheesen, mistä kirjoitat, ei turkistuotanto saa esim. mitään  valtiontukia, käsittämätöntä jorinaa nyt Apilakselta, etkö parempaa keksi?

Oli valtavan hyvä kirjoitus MT:ssä, tekijänä lehden toimittaja. Suomalaisen maataloustukibyrokratian monimutkaisuus ei johdu niinkään EU:sta, sen määräyksistä vaan ennemminkin suomalaisista itsestään.  Monenlaiset eturyhmät ovat halunneet tukisysteemiin omia vaatimuksiaan ja ne on sinne viety.  Ja nyt vielä vaaditaan lypsylehmäpalkkiotakin takaisin.

Tällä viikolla  olisi taas tiedossa tukikoulutusta Teamsin kautta. Mietin että viitsiskö taas tuhlata aikaa sen diipadaapan kuuntelemiseen. Siellä taas väännetään rautalangasta joitain yksinkertaisia asioita. Sit joku kysyykin sellaisen kysymyksen, johon paikalla olevat viranomaiset ei osaakaan vastata. Onneksi voi etukäteen  valita ne koulutusosiot, joiden kuuntelu voi olla itselle hyödyllistä, ei tarvi koko 4 tuntia kuunnella niiden jaarituksia. Onneksi tuli viime keväänä sen verran hyvin sisäistettyä asiat, että ei tarvi kuin kerrata, toivottavasti ei ole tullut paljonkaan uusia asioita verrattuna viime vuoteen.

Outo päivä foorumilla, kukaan ei oo vielä servannut ketään tai mitään.

^^Kun kunnon välineet on, mm kuumavesipesuri, ensin vaahdottaa
Auton  ( vaahtopesuaine, esipesu) sitten huuhtelu, sen jälkeen varsinainen
Auton pesu pesuaineella ja harjalla, ja huuhtelu lopuksi,


Taitaa mennä reilu 5 min pesussa.

Ei noita vaiheita missään reilussa 5 minuutissa ehdi tekemään, tai sit homma on "juosten kustu"

Tästä jaksaa autoilijat aina  kiistellä, kumpi on hellävaraisempaa auton maalipinnalle, pesu itse käsin kotipihalla vai pesettäminen autopesulassa?

Yleinen mielipide tuntuu olevan että käsinpesu  on parempi, että pesulassa harjat muka naarmuttavat pintaa, mun mielestä asia  ei ole näin yksiselitteinen.  Huolimaton käsinpesu saattaa naarmuttaa jopa  enemmän kuin koneellinen pesu.   Ja muutenkin tuntuu siltä että tuo konepesun naarmuttavuus on enemmän urbaanilegendaa kuin arkista todellisuutta..   Kenelle oikeasti on käynyt niin että on tullut konepesun seurauksena naarmuja, vakuuttavia todisteita kellään ei ole esittää, ehkä ne naarmut onkin itse aiheutettu huolimattomalla käsinpesulla.  Huolimaton tarkoittaa käytännössä sitä, että harjataan autoa likaisella, hiekkaisella harjalla, tai pesuvedessä on  hiekkaa ja muuta likaa tai ei ole suoritettu kunnollista esipesua, jolloin harjataan likaista,  hiekkaista maalipintaa harjalla, jolloin varmasti syntyy pieniä naarmuja.   

Onko sitten konepesulaitteiden harjoissa hiekkaa, joka naarmuttaa autoja, ehkä joskus vuosia sitten on ollut ,  kun laitteet oli kehittymättömämpiä,  mutta nykyiset laitteet ja pesumenetelmät on jo  niin hyviä,  ettei hiekkaa pesuharjoissa ole, näin uskon.  Kun esipesu tehdään  paineella ja hyvillä pesuaineilla,   saadaan hiekka  ja muu karkeampi lika pois jo esipesun aikana, jolloin harjoihin ei mitään naarmuttavaa likaa enää  jää.

Ja mitä tulee kustannuksiin, niin jos käsinpesua varten hommataan kunnolliset pesuaineet,  jää se käsinpesu kotona vain vähän halvemmaksi kuin pesulassa pesettäminen, tämä riippuu tietysti siitäkin, kuinka usein pestään kotona tai pesetetään pesulassa.   Itse pesetän toisinaan pesulassa, mutta välillä pesen kotona  käsin.

Täällä on foorumilaiset näköjään oppineet uuden sanan, "servaaminen" ja sitä nyt innokaasti käytetään.

https://urbaanisanakirja.com/word/servaus/

Meidän kylällä eläkeläisillä on uusimmat autot ja ne vaihtaakin niitä tiheämmin kuin työssä käyvät.
Ja eläkeläiset ostaa nimenomaan uusia autoja, ei niille käytetyt kelpaa.  Toisaalta lapsiperheillä on vanhimmat ja huonokuntoisimmat autot.   Niin että kyllä niitä isompia eläkkeitä ainakin on varaa leikata.

Nyt on siis PAKKO lakkauttaa muutama maakuntasairaala, että saadaan puoli miljardia lisää yksityispuolelle. Joutuvat poloiset taas nostamaan toimistomaksuja... 

Jos tuo 500 miljoonaa olisi annettu hyvinvointialueille, olisi raha jäänyt sinne byrokraateille, eikä hoitojonot olisi yhtään lyhentyneet, nyt se vaikuttaa suoraan hoitojonojen lyhentymisenä.

Keitä on nämä Apilaksem kehumat sivistysporvarit? Ehkä Ben Zyskowicz on sellainen, mutta  kyllä hän usein mielipiteillään ärsyttää vasemmistoa. Vasemmistolaisten mielestä siviystysporvari on sellainen,  joka mielistelee vasemmistoa ja on itse asiassa piilodemari tai piilovihreä. Sirpa Pietikäinen on esimerkki tälläisestä vasemmistoa mielistelevästä sivistysporvarista.

Mikko Hyppöseltä kylmäävät terveiset: ”Tätä emme ole vielä nähneet, mutta pian näemme”
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010344740.html

Pitäiskö siirtyä "manuaaliin" kaikessa? Pelottavaa tulevaisuutta Mikko Hyppönen maalailee.

Esim.  rahat patjan alle ja käteisellä kaikki maksaminen.

Järkyttävän alas on viljojen hinnat painuneet, nyt on hyvät neuvot kalliita, nyt menee suunnitelmat uusiksi.

Olisiko tässä totuus, vai löytyykö muuta tietoa?
https://vyr.fi/app/uploads/2024/03/Viljatasearvio-8.3.2024.pdf

Aika pieniä nuo tuontimäärät, ei ne sotke markkinoita eikä vaikuta hintoihin mitenkään.

Vilkas mielikuvitus on Eemelin ainoo huvitus.