Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itse yli 25 vuotta lampaita kasvattaneena olen tykästynyt muovikonttiin jossa pyörät alla. Ensimmäiset neljä tehtiin, Salosta kun ollaan, käytöstä poistuneiden Huhkien päälle. Niitä sai välillä poisvienti palkalla ja niissä oli kaikki oleellinen, runko, pyörät ja aisa. Letkulla vesi uimurilliseen laatikkoon. Nykyään lauman kasvaessa on hankittu vanhoja risoja peräkärryjä, joihin saakin laittaa jo kolme pyttyä. Sen kun vie laitumelle ei tarvitse viikkoon vettä kuskata. Traktorilla sen joudut laitumelle viemään, mutta kuten sanoin, aika harvoin. Päivittäisen tarkastuskäynnin saakin sen jälkeen ajaa maasturilla täyttä vauhtia. Allas pitää putsata tarvittaessa, mutta säiliön pesen vain keväällä, eikä ongelmia ole ollut. Hiukan on seinämissä vihreää. Säiliötä täytettäessä aina vanha vesi ensin pois. Kärryjä saisi olla niin monta, että voi viedä täyden ja tuoda paluukuljetuksena tyhjän komentopaikalle. Toki säiliöitä voi kuskata kärryllä laitumelle ja nostaa etukuormaajalla trukkilavapinon päälle. Jos kuormaaja on käytettävissä.
Meillä on pari vuotta ollut yhteiskäytössä Majorin juntta. Kuvia linkissä:
http://www.major-equipment.com/machinery/18/9/73/Post-Driver/140 mm tolppa menee vielä hyvin kosteaan maahan, mutta keskikesän kuivilla savilla saa hakata kauan. Juntta toimii vetämällä yksitoimisella sylinterillä 350 kg:n puntti ylös ja päästämällä se vapaasti alas. Paluuputki saa olla tavallista avarampi, ettei ahdista. Koneessa on kolme lohkoa: yksitoiminen puntin nosto, kaksitoimiset sivukallistuksen säätö ja hydraulisen työntövarren säätö. Sivukallistusta voisi tietenkin säätää myös nostolaitteen kallistussäädöllä laittamalla letkut junttaan. Kallistusten säädöt on parempi hoitaa juntasta kuin traktorin hytistä.
Puntti ei lyö suoraan tolppaan, vaan välissä on juntan kiskoa pitkin liukuva karhea levy, joka pitää tolpan suorassa. Kun tolppa on riittävän syvällä, levy kiinnitetään ketjuilla punttiin ja vedetään ylös. Sitten seuraavalle tolpalle.
Juntta ostettiin huutokaupat.comista 2012 hintaan 2750 + ALV.
Suoramyynnistä 13€/kg (sis. alv) puolikasruhona paloiteltuna ja pakattuna. Teurastamosta 4,3€/kg +alv.
Tai siirtyy luomuun. Luomussa ei kolmen kasvilajin- ja kesanto"pakkoa".
Omassa kärryssäni oli aluksi lautapohja. Liukas. Tämän jälkeen se vaihtui viirapinta vaneriin. Se oli parempi. Seuraavaksi heitin vanerin päälle parsimatot. Taas parani, mutta edelleen kun sontaa oli kertynyt ja satoi kunnolla vettä niin liukasta oli. Nyt olen levittänyt parsimaton päälle hiukan hiekkaa ja on hyvä. Pelkkä parsimattokin toimisi jos kärryn pesisi joka käytön jälkeen. Kärryn pohjan pitää olla sorkan alla pitävä, ettei tule venähdyksiä.
Neliveto lava-auto. On niin paljon paremman näkönen. Paku näyttää työkalulta. Muttei missään nimessä lepattavaa, paskasta pressua, vaan pikakiinnitteinen kuomu.
Tätä on usein kysytty, mutta vastausta on paha antaa. Riippuu tilasta ja tukialueesta ym. Jotain arviota nyt kuitenkin. Olen itse A-alueella vajaan 400 uuhen lampurina. Lampaita on ollut vuodesta 1990, mutta viime vuoden aikana tila muuttui kokonaan lammastilaksi. Rotuna on texel ja eläimetkin ovat tästä vuodesta lähtien luomussa. Lammas kuuluu ehdottomasti luomuun jolloin saadaan maksimoitua tuet. Uuhet poiitetaan vasta huhtikuussa, jotta karitsat voidaan lihottaa valkoapilanurmella. Emot pärjäävät näin talven korsiintuneemmallakin rehulla.
Kolmesataa uuhta vaatii noin 75ha peltonurmea. Jos jokinotkoja tai luonnonniittyjä niin paljon enemmän. Tuki tästä kaikilla luomukotieläintilan tuilla noin 75*850=64000€. Tuki uuhista noin 300*70=21000€. Lihaa 8200kg*3,6=30000€. (Perusteet:teuraspaino 21kg; sikiävyys vanhoilla 1,7 ja vuosikkailla 1,1; uudistus 25%; karitsointi kerran vuodessa.) Tulot yhteensä 115000€.
Lampola: Rakennutin viime kesänä kylmälampolan 130 uuhelle. Se maksoi noin 75000€, josta vähennetään investointituet. 20 vuoden poistoajalla ja 2% korolla noin 21€/uuhi/vuosi. 300 uuhella 6300€/v.
Rehua menee vuodessa noin 1,5 piukkaa Viconin 3D-käärittyä paalia (landehande kyllä tietää) per uuhi ja vilja,herne tms seosta noin 50kg. Lisäksi kivennäisiä, suolaa, tarkailumaksua sun muuta tilpehööriä. Paalauksen kun jättää pois niin kymppitonnilla pääsee jo pitkälle tuolla katraskoolla.
Pellon vuokraa/korkoa 400*75=30000€. Varsinkin laitumena käy heikompikin (ja halvempi) pelto. Viljelytyötä ja kuluja on varsin vähän. Lisäsiementä keväällä ja joskus kalkkia. Lannankin voinee levittää pintaan. Kerran kokeiltu.
Tuosta kun ynnäät niin huomaat, että lampaalla ei rikastu, mutta tulee toimeen. Ja kaikki lisäalueet joiden laiduntamista tuetaan tai LHP-pellot ovat plussaa.
Tappoiko Saddam Husseinkin elävänä ?
[/quote]
Joo
Nehä on nitä juutalaisten kosher-rituaaliteurastuksia, misä vedetään kurkut auki elävältä elukalta..
[/quote] Kamalaa. Tapetaan elävänä.
Kiitosta vaan landehandelle. Kun hätä on suuri, niin kyllä ihminen voi alentua uskomattoman alas. Mutta pohjalta pääsee vain ylöspäin ja verkut on jo siivottu pois nurkista.
Texelin tiinehtyminen on aika mystistä. Uusimmassa Luomu-lehdessä Samuli Näri kuitenkin toteaa muutoksen uuhen elämässä saavan aikaan kiiman. Tämä selittäisi tapauksen parin vuoden takaa. Laskin tammikuussa poikineita ja jo vieroitettuja uuhia tilanpuutteen takia huhti-toukokuun vaihteessa laitumelle. Ne ruokittiin vielä paalirehulla. Lisäksi pistin myös pässit samalle laitumelle, koska texelhän ei tule toukokuussa tiineeksi. No syksyllä suurin osa näistä noin kuudestakymmenestä uuhesta poiki. Yleensä tekut tulevat hyvin tiineeksi elokuulta jonnekin helmikuulle. Kai. Tai sitten ei.
Sitten texel-pässin käyttöön sl-uuhilla. Kaksi vuotiailla ei ole poikimisvaikeuksia, mutta vuosikkailla,niin sl. kuin tex.emillä ykköskaritsat voivat olla hankalia jos uuhet ruokkii kunnolla. Niukalla ruokinnalla taas kaksoset ovat mielestäni turhan pieniä. Viime syksynä kokeilin ruotsalaisia turkislampaita isäpässeinä. Poikimiset olivat helppoja, mutta teuraslaatu paljon huonompi. Tänä vuonna aionkin skannauttaa vuosikasuuhet ja ruokkia ykkösten ja kakkosten emät eri ryhmissä. Toinen vaihtoehto olisi astuttaa emot ensimmäisen kerran vasta puolitoista vuotiaana.
Ja sitten takaisin kaappiin.
Apiloista jalostukseen. Vieläkö eturivin suomenlammasjalostustilaltasi löytyy legendaarisen Pontuksen jälkeläisiä? Omissa tekuissani on kyllä lihakkuutta tarpeeksi, mutta kaipaisin katraaseeni suomenlampaan lauhkeaa luonnetta, sikiävyyttä, suippoa nenää ja ennen kaikkea ylivertaista makua. Jos vaikka uuhikaritsoita?
Paljonko valkoapilaa kylvätte ja mitä lajiketta?
Europ kunnossa, mutta rasvaa liikaa. Teuraspainot myös aika korkeat (keskim. 24kg), joten johtuneeko tuosta?
