Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onkos kokemuksia, että jos on traktorissa ohjaamojousitus mutta ei etujousia tai molemmat jouset, niin onko siinä oleellista eroa kyydin tasaisuudessa.
Käytettyjä T7 Nyykkäreitä katsellut ja joko on super steer tai etujouset. Super steer akseli kiinnostaisi muuten, muuta menettääkö siinä sitten ajomukavuudesta liikaa
Tietenkin moni kyntää suuria aloja, muta sanoinkin että en minä enää, kun olen nimenomaan tottunut nykyisen homman nopeuteen. Tuntuu vaan niin loputtomalta urakalta lähteä kyntämään kaikkia peltoja, kun ei se kyntö niin järin nopeaa olis 6-siipiselläkään. Vasta 9-siipisellä alkais olla edes työleveys nykyisen koneen luokkaa, mutta aletaan kyllä sitten tarvitsemaan vähän naurettavan suuria vetokoneita näille mun tilkuille.
Kaiken lisäksi sitten tarvis varmaan alkaa taas vielä äestämäänkin, kun nyt tuohon syksyllä lautasmuokattuun voi kylvää Nova Combilla suoraan.
Todella toivon, että tästä nykyisestä systeemistä ei ongelmia ala tulemaankaan, koska olen kaikinpuolin tyytyväinen tähän viljelymenetelmään.
Kai tuo maalajistakin tai jostain riippuu. Olen meinaan jo ainakin kuusi vuotta lautasmuokannut peltoni, enkä ole mitään eroa sadoissa huomannut, vaikka olen kyllä tosi märkänäkin muokannut. Luulis nyt munkin huomaavan jos sato olis pudonnut puolella, niin kuin edellä väitettiin. Maalajit mulla on pääasiassa HHt, Ljs tai Hts ja multavuudet erm tai rm.
Muokkaan kyllä aina yleensä syksyllä vaikka olis vähän märkääkin ja kohtuu matalaan, eli vain vähän reilu kylvösyvyyteen. Voisiko olla niin, että se tiivistymä mitä mun lautasjunttauksesta saattaa aiheutua, tulee niin matalaan että routa murentaa sellaisen. Suorakylvönkin väitetään vaan parantavan maan rakennetta, niin eikö tuo ole toisaalta lähellä sitä, paitsi pääsee vaan vähän aiemmin keväällä kylvöille.
En ole mitenkään ehdoton lautasmuokkauksen kannattaja, mutta kyntämään en kovin helpolla yli sataa hehtaaria syksyssä lähde, kun on tottunut tähän lautasmuokkauksen nopeuteen. Kultivointi vois olla hyvä vaihtoehto, jos tämä nykyinen muokkaus osoittautuu valtavaksi virheeksi, mutta en tosiaan ole vielä ongelmaa huomannut.
Mitä eroa sitten on Commonrail koneellisilla JD 6520 ja 6620, muuta kuin 6620:ssä vähän enemmän nostovoimaa ja heppoja. Saako niistä molemmista samat tehot ulos ohjelmoimalla ja onko niissä sama perä ja laatikko, eli onko periaatteessa ihan sama ostaa 6520 kuin 6620 jos tulee hyvä vastaan?
Ai JD AP:kin kestää viritystä, vai onko noiden portaattomien hajoaminen yleensäkään virityksestä riipuvaista? Tuollainen portaaton olis kyllä pirun asiallinen kone, jos vaan laatikko kestäis. Entä jos tuollaiseen on jo laatikko vaihdettu, niin onko ne vaihtolaatikotkaan yhtään vahvempia, meinaan jos niistä olis jo ongelmat korjattu ja miten järkyytävän hintainen tuo portaaton laatikko yleensä on, jos sellaisen remontin joutuis itse maksamaan?
Joo Kyllä tuo 6820 olis vahvempaa tekoa, mutta alkaa tuo hinta varmaan karkaamaan aika ylös, kun ei nuo vähän ajetut 6620:kään ilmaisia ole ja eikös tuollainen vähän ajettu 6820 sentään aikalailla enemmän maksa.
Pitäis varmaan tutustua omaan traktoriin tarkemmin, ennen kuin puhuu mitään.
Muistin vaan, että olen ne suodattimet vaihtanut sieltä alhaalta, niin se tosiaan onkin, että ylhäältä se ilman silti kuuluis ottaa. Täytyy tutkia, et jospa mulla sit on alkanut tiivisteet vuotaa tai jotain.
Mites sitten vaikka tollanen 6620 JD, kestäiskö se tollasia reilu 160hp tehoja? Olis kans mukava ajella ja tollasen yleiskoneen kokoluokkaa.
Kävin yhteen MXU135:een tutustumassa lähemmin, niin näyttäis tosiaan olevan sen veran kevyempää tekoa, ettei sitä ole tehty millekään 200hv tehoille. Mukavalta traktorilta tuntui kyllä, kun käsinojassa oli kaikki vaihteiston, nostolaitteen ja hydrauliikan hallinnat. Harmittikin kyllä, että se oli niin paljon pienemmän oloinen, vaikken nykyistä traktoria juurikaan tehokkaampaa kaipaa, mutten tosiaan pienempääkään. Nykyisellä NH:lla vedän 3,5 lautasmuokkaria, 3m Novacombia ja vielä ruiskutankin. Sen takia olen katsellut traktoriktoria, millä vois vähän kaikkia hommia tehdä ja nuo +200hv traktorit tuntuvat vähän turhan järeitä tuollaisiksi yleistraktoreksi.
Toisena traktorina minulla on kyllä 6400 JD, millä vois ruiskutella ja hommais järeän vetokoneen muihin hommiin, mutta JD:stä puuttuu ilmastointi ja se ottaa ritisilman takaa alhaalta läheltä taka-akselia, jolloin pienelläkin tuulella tulee myrkyn hajua hyttiin, toisin kuin NH:ssa. Sen takia en ole sillä ole nykyään muuta kuin keväällä ruiskutellut glyfoa, kun toisessa traktorissa on kylvökone perässä.
Kestääkö Case MXU135 enää ottaa lisäheppoja ulos, kun se on mallisarja suurin, vai onko siinä vahvempi perä kuin pienemmissä. Paljon siitä ilmoitetaan ohjelmoimalla lähtevän tehoa, vai onko ne liki 200hp teot käytössä sitten vain lisäteholla.
Tuollaista Casea vähän tekis mieli, mut ei oikein nykyistä turbotettua ~160hv NH 8160 laiskempaa traktoria viitsis ostaa.
Hel**tin lapsellista itkeä jostain olemattomasta alle 4e hehtaarimaksusta, kun kuitenkin tuo raha on tarkoitettu satoisampien ja muuten parempien lajikkeiden jalostamiseen.
Pitäiskö se tosiaan mennä sitten teidän mielestä niin, että toiset jalostavat hyvät uudet lajikkeet ilmaiseksi ja te vaan nautitte työn hedelmistä maksamatta siitä senttiäkään.
Koittakaa nyt hyvät ihmiset ottaa järki käteen ja miettiä, että meneekö tässä maailmassa nyt mitkään muutkaan asiat niin.
Minkälainen sato tuli pavuista?
***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.
Ja lautasmuokkari nostaa maata koko työleveydeltään.
Tiedetään että seuraavaksi joku sanoo, että muokkarissa on pakkeri mikä painaa maan taas piukkaan. Mutta kyllä se maa vaan kuohkeaa on koko muokkaus-syvyydeltä/leveydeltä muokkarin jäljiltä, ettei se pakkeri kovin paljon maata tiivistä. Päisteissä muokkari kyllä taas kulkee pakkerin varassa, minkä tiivistysvaikutus on mielestäni pientä verrattuna siihen, että ison traktorin paripyörättömien takarenkaiden päällä on lisäpainona esim. neljäsiipisen kääntöauran paino.
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.
Esim. 3,5m kivipekka kulkee 23 lautasen ja kokoleveyden mittaisen kumipakkerin varassa, kun taas aura neljän siiven ja kapean kannatinpyörän varassa, niin eiköhän tuo pikkasen tasota painoeroa. Lisäksi, kuten sanoin traktori kulkee pellossa harvemmilla väleillä ja paripyörillä. Eikä tuo muokkaus-syvyyden ero varmasti ole käytännössä mikään 15cm, vaan alle 10cm tai jopa vaan 5cm, mikä minusta ainakin kuulostaa aika pieneltä erolta vaikuttaakseen merkittävästi.
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
En minä ainakaan kevytmuokkaukseen siirtynyt kustannussäästöjen takia, kun onhan se mahdollinen säästö tietenkin aivan olematon. Mun hermoille vaan sopii paremmin sellainen muokkaustapa, että työtulosta tulee monta hehtaaria tunnissa. Varsinkin kun jättää keväälle joidenkin lohkojen muokkaamisen tukien takia.
Neljättä vuotta nyt on lautasmuokkari käytössä ja aivan samanlaiset ovat kasvinsuojelukustannukset kuin kynnettäessäkin, tiedä sitten olenko ennen käyttänyt turhan suuria myrkkymääriä. Polttoainesäästöä on vähän tullut, mutta ei mitenkään ratkaisevan paljon (reilu 100ha viljelyksessä).
Satotaso on pysynyt ihan samanlaisena, kylläkin ollut pari viime vuotta sadoltaan hyviä, että en tiedä sitten olisko tullut vielä paremmat sadot kyntämällä, epäilen kyllä.
Tiivistymistä en ainakaan vielä ole huomannut, vaikka olen märkänäkin muokannut. Monenko vuoden jälkeen noita väitettyjä tiivistymisongelmia pitäis alkaa näkymään ja mistä sen ensimmäiseksi huomaa? Vielä ainakin vesi lähtee pelloilta hyvin, ellei jopa paremmin kuin ennen ja lierot ovat lisääntyneet.
