Kyllä alennusvaihteellisen lingon yksi huomattava etu on että kartaani on suorassa ja pyöriminen värinätöntä.

Nuorena miehenä kynnin paljon fiskarssilla kh-fk siivillä. Eloperäisillä mailla oli aina paataminen rintapalan seutuville ongelmana. Fk siivessä oli etuna leveä vako johon mahtuu 650 rengas jollain lailla. Sitten ostin kvernelandin ja jotenkin tuntui että sitten alko ollä jälki jo aika hyvää mutta siinäkin oli maan tarttuminen ongelmana siipeen. vaihdoin sitten muovisiipeen ja sen jälkeen kiivu on kääntynyt kunnolla ja juolavehnä on pysynyt paremmin kurissa. Kvernelandissa on mielestäni parenpi raudan laatu kuin fiskarssissa. Kai se ööverumi on samaa luokkaa kvernelandin kanssa. Tärkeintä on mielestäni siipimalli joka sopii kynnettäville pelloille. Savikolle erilainen siipi kuin muhakoille.Kvernelandissa on siipi nro8

autovahinkokeskuksella on valtra 980 aisat sovitteineen ja lohkoineen 3500 euroa. Ovat tietysti vääntyneet mutta käteville käsille sopivat. Ovat nähtävästi seinäjoella jossain välivarastossa. Kuka ehtii ensin? Pitäkää kiirettä!

Onko niissä pelkästään siivet terinä vai onko lisäksi hanhenjalkateriä käytössä? Kyllä se hyvillä pelloilla vastaa lautasmuokkainta mutta miten lienee kivisillä mailla ja raivauksilla?

Jäärällä on väderstad 425 hinattava. Se on opetteluttanut mutta kun sen tavat tuntee niin kyllä sillä pärjää. Suurin ongelma siinä on kun sillä ei pysty paljoa peruuttaan kun jyräpyörän kaapimet on matalalla ja siinä on heti maavalli edessä ja jyräpyörästö ei pyöri. Tämä on eloperäisillä ja märillä mailla ongelma. Kivennäismailla ei ongelmia. Toinen ongelma on pomppiminen suurella ajonopeudella eloperäisillä mailla. Pomppiminen alkaa 16 km ja yli ajonopeuden jälkeen kun  on sopivasti työsyvyyttä. Siihen vauhtiin pitää olla noin 170 kaakkia.

Lautaskarhi ei tasaa maata jos siinä ei ole eriksen lataa. Kerta-ajolla tulee hyvä kylvöalusta jos on hyväkynnös ja levyllä tasattu lopetusvaot ja reunat. Muokkauksen onnistumiseen vaikuttaa suuresti maan kosteus. Kyllä lautasissa saa olla vähän koloja että se paremmin pyörii. Olki ja muu kasvusto alkaa herkästi tulla mattona koneen edessä jos ahnehtii muokkaus syvyyden suhteen. Syksyllä ajetaan heti puinnin jälkeen sänki että lahoaminen  alkaa välittömästi. Noin 3 viikon päästä ajetaan toiseen kertaan. Syksyn säät voivat olla arvaamattomia mutta paras tulos saadaan kun maa ei ole liian märkää. Jos on märkää voi ajaa pakkasilla jos ei ole liikaa lunta. Rauta on heikompaa pakkasella joten järjen käyttö on sallittua.