Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - Jouko Jaakkola

Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.

On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö

Niin siis itse jäin luomukurssilla siihen käsitykseen, että ainoastaan yhden vuoden typen keräys saadaan talteen. Apilalla se toisen satovuoden typenotto on tehokkaampaa ja sen vuoksi käytettäisiin 2 vuoden vln luomussa. Toinen syy on kai sitten se, että rikkoja päästään niittelemään enemmän ja kolmas syy on kai sitten ettei niitä vaikeita viljavuosia olisi niin paljon  ;D
Itse näkisin valkomesikän paljon järkevämpänä. Ei vie kuin yhden vuoden ja varsinkin, jos on tavanomaisessa  niin kestää mcpa:ta jolla hankalat rikatkin voi torjua. Kylvö vain tehtävä oras vaiheessa mahdollisimman myöhään ja sittenkin olisi suositeltavaa olla lyhyen kasvuajan kasvi, että ehtii sadonkorjuun suorittaa aiemmin. Mitä tässä näitä luomu juttuja on tullut opiskeltua niin tämä tuntuu olevan se oikeiden luomutuottajien konsti jotka haluavat pellolla jotain tuottaakin eikä vain imuroida tukea. Näin saadaan vain pakollinen palkokasvi siihen kiertoon ja keskikesän kesantokin voidaan suorittaa normaalisti.

Kiitos ! Innostuin mesikästä, alotin lukemaan tietoja siitä ja näyttää hyvältä vaihtoehdolta verrattuna apilaan
Useissa viherlannoitus oppaissa lukee että typpeä tulisi maksimissaan 250kg ha yhden perustamis vuoden ja 2 kasvu vuoden aikana. Jollakin seoksella. Se on eriasia mitä tulee mutta kaikkeen on mahdollisuus.

On sillä kai joku vaikutus murskaako sen vai kerääkö
Puhun nyt sellaisesta apila nurmesta jonka perustan suojaviljaan ja on 2 vuotta vln. Eli pellon täytyisi tuottaa se 200 kg typpeä. Myös täytyisi parantaa maata.

Siis puhun siitä apilana mutta tarkoitus olisi tottakai kylvää joku seos, haen siihen parhaillaan vaihtoehtoja. Millaisia seoksia te kylvätte?
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita

Ei niitä siemenvantaita kannata pois ottaa vaikka heinää kylvääkin. Kait se johonkin 2cm on paras saada. Itte Jukottimella pelkkää heinää kylväessäni ruuvasin pyörät alemmas, mutta kait se vantaiden säätövipukin jotain vaikuttaa. Mutta jos oot vasta alku konetta ostamas, niin menee ne varmaan sillä uudellakin. Millaisista pinta-aloista puhutaan sun suojaviljan kylvössä. Meillä siis tuollaisella Jukolla ja nuoremmallakin on taittu kylvää ainakin 40v suojavilja nurmea sekoittaen se heinä sinne viljan sekaan. Ihan pommiin sekään ei varmaan mennyt koskaan. sanoisin , että pintaan tiputtelemalla heinä siihen takapyörien eteen on vaihtoehdoista huonoin. Siksi mä olen vetänyt muutaman vuonna ne piensiemen laitteen putket etuviistoon narulla. Näin ajattelin että heinä tippuu sinne kylvövantaiden tasolle ja osaksi multautuisikin. Tänä vuonna ei tuostakaan kait mitään hyötyä. Tai sitten kesä ja kuivuus vaan on tappanut sen heinän.

Joka vuosi kylväisin n 10 ha apilaa. Joka vuonna yhteensä apilaa 20ha kun apila 1nurmi ja apila 2nurmi.
Vai tarkoititteko jos kylvän viljaa ekasta laatikosta ja tokasta tippuis sit heinän siemeniä maan päälle kun ei vantaita
apupaskalaatikko sopii siihen hyin.  syötöt pienille--...

Siis senkö takia ne vantaat otetaan pois ettei ne hajoo? Vallan uutta toimintaa tälläinen :D  Siis jos kylvän nurmen siemenen siemenlaatikosta sentin syvyyteen.
Siis tälläinen juko meillä on :)  Entäs se siemensäätö sit?
Aivan. On kylvökoneen hankinta edessä niin mietin pitäiskö tulevaisuuden nurmet kylvää sillä vai mitä keksis siihen hommaan. Siis käytetty kylvökone, alle 10 000 euroa. Leveydeltään 3 metrinen. Vanha on 2 metrinen juko.

Tulevaisuuden kiertoon kuuluu 2 viherlannoitusvuotta tai siis kerrallahan se kylvetään suojaviljaan, mutta jos tarttee paikka kylväillä, niin mietin että pitäiskö suosiolla ostaa rikkaäes jossa olisi siemenkylvömahdollisuus. Niitä ei ole paljoa myynnissä käytettynä ja uusi maksaa varmaa 15 000 euroa...
Millaisilla laitteilla teette nurmen kylvön suojaviljaan perustettaessa? Piensiemenkylvökone, normaali kylvökone jotain muuta....

Kylvetäänkö samalla ajokerralla kuin "isäntäkasvi"?
Kasvintuotanto / Vs: Pellon arvo pirkanmaa
: 16.07.18 - klo:19:53
Minun mielestäni ne suo pellot eivät näytä yhtään rahan arvoiselta :DD Nii ovat kamalia, ei sinne paista edes aurinko, mutta jos hölmöjä kerta riittää niin...

Niin puhut ha hinnoista nyt?
Kasvintuotanto / Vs: Pellon arvo pirkanmaa
: 16.07.18 - klo:19:15
Etelä, vaiko pohjoispirkanmaalla?  Pirkanmaalla aika vähän
Peltokauppoja >>> nostaa hintaa, sijainti ,maalaji, ja lohkokoko vaikuttaa
Melkoisesti hintaan, viljelyskelpoisella pellolla ihan eri hinta kun
Hömppäheinällä pidettävällä suopellolla ( jos vielä avo-ojissa)

Kyllä se tuuppaa lähempänä kymppitonni olemaan, sivukulut huomioiden,
Lohkomiskulut, lainhuudatuskulut, ja kaupanvahvistajana kulut.

Jos puhuutaan n 1 ha lohkoista (kolme vierekkäin), maalaji multamaa (suo), etelä pirkanmaa. Osa pelloista vakavasti ravinne ja kalkituspuutteellisia ja lisäksi vuosia hömppäheinällä, tie paha. Avo-ojat kasvaa 9 metristä puuta. Varmaan max 2000 e ha. 

Hyviä peltoja kalkitus hyvä, lohkokoko 4 ha, maalaji hiue, sama sijainti, viljeltyjä mutta sisältää juolavehnää, valvattia. Hyvät tiet. Lievästi kalkitus puutteellisia. Varmaan max 7000 e/ha
Kasvintuotanto / Vs: Pellon arvo pirkanmaa
: 16.07.18 - klo:18:29
Eikö pellot oo noussu 5000:sta? Ainakin varsinais-suomes mennää jo kovaa kyytiä
Poltettua ajoivat aikoinaan hevosella Förbystä. Oli vähemmän rahdattavaa.

Vai niin :D
Kasvintuotanto / Pellon arvo pirkanmaa
: 16.07.18 - klo:18:12
Mikähän olis pellon arvo alv tällähetkellä pirkanmaalla? Jos ajatellaa että ei olisi salaojia vaan avo-ojat. Sisältäen tuki oikeuden.

Riittääkö 7500? 8000?
Luomu näyttäisi maksavan sen kalkituksen takaisin.

Joo luomulisällä voinee ostaa neljä tonnia nopeavaikutteista kalkkia vuosittain. Eiköhän vaikka Tytyrin kalsiitti käy luomuun. Tai Cresco jauheet.  Biotiitit ovat kalkitusvaikutukseltaan pitkävaikutteisia, ja niitä tarvitaan 50 tonnia jotta alkaa välitöntä vaikutusta näkyä. Levityskulu ratkaisee, käyttääkö nopeavaikutteista esim. tuhkaa vai biotiittiä, jossa on myös fosforia ja muita mineraaleja.

-SS-

Mutta en saanut vastausta siihen että jos kalkitsen peltoni nyt vaikka 20 tn ha väli muokkauksella nii ja siirtyisin ensi vuonna luomuun, niin voiko se vaikuttaa siirtymäajan pituuteen että maassa on "tavanomaisen" vaikuttavaa kalkkia?
Sivuja: [1] 2