Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lidl tiedottaa useista toimenpiteistä, joilla se tukee ruotsalaista viljelijää, keskiössä on saada asiakkaat suosimaan ruotsalaista lihaa.
http://www.landlantbruk.se/lantbruk/lidl-prioriterar-svenska-bonders-kott/
Nyt myös ruokaketjut Willys, Hemköp ja Tempo ovat liittyneet seuraan.
https://www.expressen.se/dinapengar/sveriges-rikaste-kvinna-ska-hjalpa-svenska-kottbonder/
Suomessa S- kauppa ja Lidlli tukee hyin suomalaasta viljelijää. Varsinkin tizinkoottaja on hyin tuettu Koti Maista ja Pohjolan meijeri tuotemerkeillä. Tämäkös mikä wituttaa Juha Marttilaa.
Eikös k-ryhmä tue paremmin viljelijää, esimerkkinä paikallisenviljelijän kesäperunat S 1.1e/kg ja K 1,95e/kg, varhaisperunat yleisesti taas S kaupassa 0,9e/kg ja K kauppa taas melkein 2e/kg. luomumaitotilallisen varhaisperunat 3,95kg K kaupassa, kananmunissa K kauppa 50c-1e arvokkaampaa. elikkä K-Kauppiaat maksavat parempaa hintaa viljelijöille katteistaan tinkimättä?
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.
Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.
En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.
Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.
Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.
Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.
No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.
