Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Spray Control II A vaatii sen välipurkin, nopeus anturia varten.
Nopeus anturin johdon liitin ei edes käy suoraan spray Controllin taakse.
Mulla voi jossain hyllyssä vielä olla se väli poksi.
Siihen syötettiin + ja -. Ja anturin johto
Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-
Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.
Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?
Ja SS.
Jos Salossa on kuivaa, ei se tarkoita että koko maassa olisi kuivaa.
Tällä hetkellä viljat yhtä hyviä kuin 2017 ja lippulehti melkein näkyvissä.
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.
Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla myäs hyvät. Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.
Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.
Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.
Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.
Kuva: maissin juuria. ©Debra L Ferguson Stock Photography
-SS-
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen
Yöllä ukkoskuuro antoi 7mm lisää.
Viikonpäästä voisi ottaa uuden satsin
8mm, saa nähdä tuleeko illalla lisää
Viime vuonna kun keskisato viljalla oli kai 1500kgha ja normi lannoitus alle. Huomas nytten kun ruiskulla kiertelin, edelisvuoden viljapeelot, tummempaa kun edelisvuoden lannoitamaton heinä. Kyllä se edelisvuoden hyödyntmättä ollut lannoite vaan on siellä, ei se kaikki valunnu itämereen.
Sitten kun laskette suhdelukua halpa lannoite-halpa vilja vs kallis lannoite-kallis viljan kipukynnys, otatteko huomioon myös nytten pö hinta ja muut huomattavasti kallistuneet tarpeet?
Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.
Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta. Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(
Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.
No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
No eihän mullakaan kylvössä mene kuin 96kgN.
Loput typet laitetaan jos kasvi tarvitsee, ja sen kertoo taas mittaukset ja anturit.
Normi vuonna satotasot pyörinyt 5-6t välissä
Anora tarjoaa 399e/tonni edelleen ohrasta
Ja viking malt 400e/t
Vaikka ei tällä hetkellä ilmoita hintoja kun sopimusviljelijöille
Juu.
Veroton ja rahditon, olisikin ollut jo muuten "halpaa"
Ei näiltä savilta mitään satoa saa jos ei lannoita.
Keväällä kylvössä Y10 400kg/ha, ja salttua sitten pintaan tarpeen mukaan 100-200kg/ha
Ohra ja kaura kyllä sen 120-130kg N tarvii hyvään satoon, vehnä enemmän.
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan. 
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
Nyt on vähän laskettu. Kyllä sen viljan hinta on oltava 280e/t jotta pääsee 0 tulokseen.
Kaikki kun ei ole omaa pelto, pitää vuokratkin maksaa.
Käytin satovarmaa 3t/ha tasoa
Lisäisin vielä et eka nosto tulee varmaan viikonloppuna. Et nyt nopeasti tilaamaan.
Onkos kukaan laskenut vielä että miten kustannusten käy jos syksyn 23 kiinnityshinnat on luokkaa 250e/t?
En ole laskenut vielä, mutta takkiin tulee.
Äsken kyselin alustavasti Y10 724e/t alv 0
Kysyin voiko samalla kiinnittää sadon 23. 500e/t, mut ei ollut kuulemma mahdollista
Nouseekohan enää 400€:n 🤔
Vai joko laskee alle 300€:n ?
Veikkaan että yrittävät vaan pelotella, ja jos siilot vielä tyhjentämättä. Kohta ne on pakko tyhjentää uuden sadon tieltä, ostavat halvalla tyhjäksi.
Toiseksi saadaan aikaan pelko hinnanlaskusta ja saadaan hinnan kiinnityksiä halpaan hintaan.
Jos 22 sadon hinta ei ala nelosella, pidetään jyvät siilossa. Eiköhän joku ala niitä joulukuussa jo kaipailemaan.
Nyt ollut 10 päivää poutaa.
Rikka, hiven kierros ajettu.
Nyt voisi vaikka tulla 20mm vettä lisää
