Että silleen.

Juu tiedän että on oltava latausnurmia, mutta ei kai niitä koko pinta alalla pidetä.
Jos itse olisin luomussa pitäisin osan pelloista latautumassa, osan pavulla ja loput viljalla.
Josta vilja ja papu on ymmärtääkseni myyntikasveja.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 12.11.19 - klo:11:23

Luomu viljelijän pellon pinta alasta vähintään puolet satoa tuottavaa kasvia joka todistettavasti myydään. (Tätä on kyllä hankala valvoa).
Jotenkin se kylvä kesäkuussa ja kynnä syksyllä, ilman että se puimuri edes käy pellolla ärsyttää.

Ei ole mistään kotoisin sellainen . Sää olot pitää ottaa huomioon mutta muitoin korjuu pakko .

Milloin on ollut sellainen vuosi että vaikka puolet sadosta olisi jäänyt peltoon?
Aina on kaikki puitu.

Luomu viljelijän pellon pinta alasta vähintään puolet satoa tuottavaa kasvia joka todistettavasti myydään. (Tätä on kyllä hankala valvoa).
Jotenkin se kylvä kesäkuussa ja kynnä syksyllä, ilman että se puimuri edes käy pellolla ärsyttää.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 08.11.19 - klo:14:06

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 07.11.19 - klo:21:17

En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja

Ois varmaan syytä katsoa se kulupuoli ja satotaso kuntoon.

Miten se nyt meni... neljän ruiskutuksen taktiikalla 

Juu.
Mut en ole yhtään kuormaa 120e/t myynytkään.

Edit:
Viime talvena kun mallasohra kiinnitti ,sai 190e/t

En tiiä, mut 120e/t ei kata kuluja

Voitko yhtään tarkentaa.

Minkälaisia nuo kiinnityssopimukset yleensä on? Jos satoa ei tulekaan soviddua määrää, niin tuleeko sanktioita?

Kyllähän se määrä minkä on luvannut toimittaa täytyisi suurinpiirtein löytyä.

Eli jos vaikka on 30ha ohraa, laskee keskisadon sen mukaan mikä tulee yleensä joka vuosi ainakin. Eli 30ha*4t=120t
Yleensä on helppo laittaa aina auto kuormittan (50t)  hintaa kiinni.
Se että laittaako koko alan kiinni,vaiko puolet. Jonka sadon nyt ainakin saa varmasti kasaan, oli vuosi mikä tahansa. On sitten itsestä kiinni.

Jos viljelee mallasohraa hintahan tietysti kiinnitetään siitä. Sitten jos käy huonosti ja tavara ei menekkään maltaaksi. Voi myös kiinnittää rehuohran hinnan millä se sitten menee, tai jättää sen menemään sitten olevan markkinahinnalla.

Sitten on so*****na toimitus ajankohta, mikä on yleensä satovuoden lopussa. Tilitykset voi halutessaan yleensä sopia vaikka seuraavan vuoden puolelle.

Hintojen seuraamista pitää jaksaa tehdä, tiettyä kaavaa ne yleensä vuoden aikana
tekevät.  Jolloin hinta kannattaa laittaa kiinni.

Se mikä on hyvä hinta, näkee sitten kun tavara lähtee ja katsoo markkina hintaa. Välillä voi hymyilyttää enemmän, välillä vähemmän.

Pelkkää rahastusta taas.
Se on laiskuutta jos ei viitsi kuivauskauden päätyttyä ottaa pannun kylkeä auki ja tarkistaa paikkoja ja putsata mitä on putsattavaa.
Ilma putkessa pitää olla jyvätasku mihin jyvät tippuu ettei ne pääse pannuun saakka.

Yleensä ne kuivaamot palaa huolimattomuutta, ja sen takia tunnolliset kärsii.

Sorkkis ei vaan suostu myöntämään olevansa väärässä

Jos nyt seuraavaksi vänkäät ilmapäätyjen sulkemisesta,tuossa ylempänä.
Siinä kerrottiin kylmällä ilmalla ei huomattu suurta eroa tai jopa nopeammin, ja valitettiin alitehosesta pannusta.

Silloin on ihan järkevää sulkea ilmapäädyt vaikka yhdestä lennosta, jotta kuivaus lämpö saadaan nousemaan ylemmäs.

Koska vilja kuivuu ihan eri lailla jos lämpö on 60 astetta tai 70 astetta, vaikka  onkin yksi kenno vähemmän.
Ja jos lämpö ei nouse kun 55asteeseen sitä saa pyörittää ikuisuuden.

Minkälaista mallasohra laatua porukalla ollut.
Viking maltilta kuulin että valkuaiset ollut koholla tänä vuonna, ja vastaanottoraja nostettu 12.

Ei ole täälläkään joutunut lisäilemään kesken kuivausta.

Yhteen vetona koko hommasta, jos nyt etsitään jotain järkeen käypää. Sorkkiksen veljen kuivaamossa ei ole ollut kun yksi varastokenno, tai kaksi. Josta se toinen ei ole ollut täysi.
Muuten ei voi olla kun jos on 4 varasto kennoa, huleita kaappi täynnä jotka esiputsarin työntää ulos. Niin kun tuossa aikaisemmin mainittiin.

Kuminan saaminen ulos muovi syöttölaitteisesta kylvimestä on joskus lievästi haastavaa. Staattinen sähkö nappaa siemenestä kiinni.

En ole huomannut tuollaista ongelmaa.
Mutta jos laittaa paljon siementä säiliöön, holvaa helposti. Yleensä vaan muutama säkki kerrallaan. Kylvö määrä kumminkin niin pieni.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.10.19 - klo:21:47

Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.

Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?

1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?

Ei tietenkään.
Ihmettelin vaan suurta hävikkiä kuivauksen aikana, en muuta.

Itselläkin menee kaksi ylintä lämpökennoa kiinni(sähkömoottorilla), kun ylemmässä kennossa viljan pinta on alle puolenvälin. Yksi kenno kerrallaan tietysti.  Vaikka alipaine kuivurissa nyt niin tarpeellista ookkaan.(mutta ei nyt näkyvissä kumminkaan). Kun ei puhalla, vaan imee ilman viljan läpi.
Auttaa myös kaapin täytössä, varsinkin pavulla saa kääntää kaikki tulopuolen päädyt kiinni. Ei aja tavaraa ilmapäätyyn ja pannun pohjalle.

Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.

Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?