Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - skuutteri

Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 30.08.19 - klo:18:48
Mulla oli jonkun verran jälkiversontaa RGT Planetissa mutta en jaksanut odotella sen kypsymistä. Jokunen vuosi sitten kun odottelin niin alkoi jo aiemmin kypsyneet tähkät roikkua melkein maassa.
Kaurassa oli vielä selkeemmin kaksi satoa, ja sitäkään en jääny odottelemaan, kerrankin saa puida pidempien päivien aikana. Kaurasta voi melkein silmämääräisesti sanoo että ei kelpaa suurimoksi noiden vihreiden takia.
Kasvintuotanto / Vs: Broadway
: 10.08.19 - klo:09:04
Mä oon kans käyttäny kevät ja syysvehnälle. Just kaadoin n 7t/ha syysvehnää joka oli 100% pystyssä ja rikkoja ei ollu kun jossain kiilan päissä johon ei ruutta osunut. Muutama valvotti yritti jossain pintaan ja hukkia nolla. Savimaalla toimii hyvin. Meinasin ottaa ens kesäksi tuon Sekatorin kokeiluun kun nuo luohot alkaa keljuilemaan parilla lohkolla.

Tehoaako Sekator luohoon ? Monitorin ja Broadwayn teho on pääasiassa luohoa lyhentävä, mutta myöhäinen Puma Extra näkyy olevan tehokas, ja ainoa pohjavesialueelle kelpaava. Pienempikin annos poistaa sen punaisen heinän. Grasp oli vieläkin tehokkaampi, mutta sitä ei enaa ole myynnissä.

Luoho oli todella suuri ongelma hybridirukiissa tänä vuonna. Syysrapsista sen saa sentään Targasuperilla  vähän piiloon.

-SS-

Kirjoittelin näköjään ihan puuta heinää. Eihän se Sekator mihinkään luohoon tehoa, mutta sitä saa ruuttaa ohralle myös, en ole Broadwaytä uskaltanut ohralle kokeilla. Luohoon piti siis tarjota jotain muuta kaveriksi kuten puma tai swipe. Onkohan sitä Hussar plussaa kukaan kokeillut, senhän piti tehota heinämäisiin?
Kasvintuotanto / Vs: Broadway
: 08.08.19 - klo:21:18
Mä oon kans käyttäny kevät ja syysvehnälle. Just kaadoin n 7t/ha syysvehnää joka oli 100% pystyssä ja rikkoja ei ollu kun jossain kiilan päissä johon ei ruutta osunut. Muutama valvotti yritti jossain pintaan ja hukkia nolla. Savimaalla toimii hyvin. Meinasin ottaa ens kesäksi tuon Sekatorin kokeiluun kun nuo luohot alkaa keljuilemaan parilla lohkolla.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 05.08.19 - klo:08:43
Mä ajelin muutaman hehtaarin Ceylonia pe-su, koitan saada kuivemmat paikat pois ennen sateita. Puintikosteus noin 19-21. Osa jyvistä on ihan kovia mutta hieman pullukoita joukossa.  Olisin antanu olla pidempäänkin mutta sateet tulee ja ohratkin alkaa kumartelemaan niin tällä kuivurikapasiteetillä pakko niittää nurin. Länsi-uusimaa. Saldo tähän mennessä yksi syöttösormen sokka ja revennyt pakoputki (tää onneks hajos jo konehallissa).
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2018
: 14.08.18 - klo:22:15
Ajoin kärryllisen demonstranttia paremmilta paikoilta, jos viime syksynä ei montaa kertaa tarvinnu vauhtia kiihdyttää niin nyt ei ollu montaa kohtaa jossa ois tarvinnu jarruttaa. Tähkät on laihoja ja harvassa. Eipähän tarvii siiloja rakentaa lissää.
Ihme jos 4 tonnia tuosta tulee hehtaarilta. Vihreet läiskät pitää kattoo sit kuukauden päästä uusiks...
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2018
: 14.08.18 - klo:08:20
Ceylon valkuainen 14,5%, sako 370 ja painaa 83kg. Reetta sako 212 ja painaa lähes 80.
[/quot

Täällä Ceylonin Hlp 84,5 esinäytteen mukaan.
Meillä tuli ceylonia ehkä piirun vajaa 5000kg/ha, hlp 85,3!! ja valkuainen 12, 9 sako 366. Puitiin 6.8. Etelässä Lohjan nurkilla.
Edellisvuonna vastaavalta lohkolta yli 7t. Ei ollu ihan oikea kevät tehdä jaettua lannoitusta kun ei niitä sateita sitten tullut koskaan :(
Kevätvehnät alkaa olla valmiit mutta vähän harvemmissa paikoissa (50%?) on vihreetä jälkiversoa seassa ja ne heinäkuulla itäneet aukkopaikat sitten ihan oma lukunsa..
Rgt planetissa sama ilmiö, keväällä itäneet olis ollu jo viikon puintikunnossa mutta tupsukorvia seassa joten odotellaan kunnes ensimmäiset alkaa roikkua liian alhaalla.
Ehkä tuo kaura (avenue) olis seuraavana. Kaura tuntui kärsivän kuivuudesta selvästi enemmän kun vehnät.
Tuo huolto on melkoisen tärkeä homma, onneksi itellä on kiinnostusta ymmärtää noiden vimpaimien sielunelämää, helpottaa melkoisesti vianhaussa ja pienemmät hommat sujuu omassa tallissakin. Meillä on onneksi kohtuullisen matkan sisällä parikin huoltomiestä joiden avulla täytyy pärjätä.

Ikävästi tuo vehkeiden digitalisoituminen vaikeuttaa hommia (pahimmillaan),  tutkiskelin juuri taannoisen koeajon päätteeksi  jontikan vikakoodeja ja siellähän niitä oli, mutta suurin osa jotain joutavanpäiväisiä matalien kierrosten ja matalien hydrauliikkapaineiden rivejä, hukkuu vakavammat virheet tuollasten sekaan jos ei jaksa vähän väliä kelata niitä valikon alavalikon alavalikoita läpi. Toki kivaa on että pystyy muokkaamaan kaikkia ominaisuuksia mutta onko ne kaikki asiat sinne tuhruiseen telkkariin tungettava. No, ajattelin myös joskus aiemmin ettei javasta tule ikinä mitään merkittävää ohjelmointikieltä ja että facebook on sellanen ohimenevä ilmiö, voi olla että jouduin vähän myöntymään ettei ihan täysin noin ollut...

Mitä noihin ventteihin tulee niin edelleen ongelma minun tapauksessani on se että uudet on liian kalliiita ja hinnalta ja ominaisuuksilta sopivia käytettyjä on erittäin vähän kaupan. Ja mitä olen erittäin pienellä otannalla haastatellut "ison" ventin omistajia niin eipä nekään vioilta vapaita ole, niinkuin ei muutkaan.
Aika paljon pystyy tiettyjä tuhoja välttämään kun vähän katselee ja kuuntelee sitä konetta, mutta nuo sähköviat vaatii että niitä kuunnellaan analysaattorilla eikä sekään aina suoraan kerro syyllistä. Jonkun ohjelman joskus tehneenä tietää että ohjelman korjaaminen ei auta jos testi on rikki.
Kiitoksia kaikille kommenteista, nyt näyttää pakka siltä että vähän ajettu 54xx sarjalainen massikka vie voiton. Tämä lähinnä siksi että kaikesta huolimatta noiden museoikäisten vaihtokoneiden arvo ei ollutkaan miljoonia  :o
Täytyy kyllä sanoa että se uusi 5R jontikka näyttää edelleen sellaiselta koneelta joka tulee paikkansa lunastamaan, ellei ilmene jotain mystistä. Siinä oli kyllä törkeän kallis orkkisetukuormaaja joka vähän latisti tunnelmaa.
Lähtöhinnaltaan nuo kaikki (mf 5713sl, jd 5120r, nh t5.120 ja valtra n104) oli aika tarkkaan samat 85-90t. Erot lähinnä lisävarusteista.
Jos tuota ei-maaatalouden kuormaushommaa jostain syystä tulisi enemmän niin sellainen jämerämpi avantti tai vanha trukki voisi olla siellä paikallaan, pihat on vaan sen verran  epätasaisia ettei ihan optimaalisia trukilla kurvailuun.
Jos tässä jossain mielenhäiriössä päätyy uuteen traktoriin niin onko noissa minkämoiset takuut nykyään?  Valtrahan jossain vaiheessa kamppisteli viiden vuoden takuulla, joku mielenhäiriö ilmeisesti sielläkin ollu. Kolme vuotta taitaa olla niillä vakio. Agriteekki ei hirveästi mainosta takuuta eikä peurakaan. Kai niissäkin jotain on.
Vihreistä keltavanteista ehkä 6620/30 että se äestäminen ole kovin vaikeaa.
Sillä pystyy sitten noihin muihinkin hommiin.

Tuota mietiskelin itekkin että 6230 varmaan liian nuhainen eli pitäs olla vähintään se 6430, tuo 6630 on sitten isompi, samaa kaliiperia kun tuo nykyinen 6800 jolla nyt tehdään hikisemmät työt. Sen verran löysäpiikkinen tuo äeskin alkaa olla että kulkee kevyesti ruuvatulla 6800:lla todella vaivattomasti. Joku Topline varmaan pistää enemmän hanttiin kun tuo.
Ventti toki olisi hyvä peli, niitä vaan huomattavasti vähemmän markkinoilla sopivan kokoisena, ja tuoreemmat tuppaa maksamaan saman verran kun joku toinen uutena.
Tuo nh t6 kampanjahinta tuntuu aika hyvältä kun vastaavaa 4 vuotta vanhaa myydään 2 tonnia kalliimmalla (ek ja 140hp toki). Toki hyvitykset vanhoista romuista voi tuohon kamppiskoneeseen olla vähän naftimmat.
Edit: painoa on tuolla t6:lla näköjään 5800kg joten ruiskutuksille vähän tuhti paketti. Valtratkin kyllä menee yli 5 tonnin.
Turbiinivaltra olisi varmasti hyvä, olen samaa mieltä tuosta turbiinista kuormailussa, kyntöhommissa ei ehkä niinkään. Toki aurat tulee tuon turpokuutosen perässäkin jos sikseen on.
Eli ensi kaudelle olisi haussa viljatilalle n. 110-120 hp traktori etukuormaimella. Nykyinen konekanta on pääasiassa sieltä 70-80 luvulta josta olisi tarkoitus päästä eroon samalla, tähän mennessä siis kaikki nostot on tehty 70-luvun takavetonatikalla ja nyt alkaa olla aika päästää se värkki perunanistutushommiin.

Käytettyjen koneiden hinnat tiedetään joten sillä muodoin on myös uusi kone harkinnassa. Käytettyjen osalta hakusessa tämän vuosituhannen laite järkitunneilla (< 6000 riippuen vähän merkistä)

Mihin sitä konetta sitten käytellään:
- ruiskutukset (= ei leveitä kumeja alle, paripyöräjumppa sujuu kyllä)
- suursäkkijumppaa (rapidin täyttöä)
- mahdollisesti kyntöä (3x16 kverne kääntöaura, vaihto 4x14 auraan harkinnassa) 
- viljakärryn kuskausta
- tavaranlastausta muutaman kerran kuussa sivuelinkeinon puitteissa
- äestystä (6m väderstad)
- lumenluontia talvisin omiksi tarpeiksi

Mitä ominaisuuksia siinä sitten pitäsi olla:
- mieluusti muutama pikavaihde
- suunnanvaihto ilman kytkintä
- vedonvapautus jarrulla olis plussaa
- kohtuullinen kääntöympyrä
- ilmajakkara joka kääntyy edes vähän johonkin suuntaan
- etukuormain, mieluummin vähän isompi kun pienempi, öljyntuottokin vähän sivuseikka kun ei päivittäin tarvita.
- mitoilla ei loppupeleissä kovin paljon väliä kun ei tarvii missään sisätiloissa kikkailla

Uusista näyttäisi sektoriin osuvan seuraavat koneet:
- Massikan 5712 SL
- Valtran N114
- JD uusi 5R sarja, 5115R esim (trumplandian tuotos, paperilla vaikuttaa tosi hyvältä, mielenkiinnolla kuulen hinnan)
- NH T5 tai T6 (t6 tarjous päällä 59t, mittojen ja ympyrän perusteella vähän kankeampi laite?)
- Casella lienee joku luxxumi tai pieni maxxumi

Käytettynä kiinnostaisi
- JD 6420/6420
- Valtra N113/123 H5 tms
- CNH:llla melkoinen kattaus malleja tuossa 2000-2017 välillä joten niistäkin löytynee joku sopiva, tähän mieluusti kommentteja mikä hyvä, mikä ei missään nimessä hyvä
- Massikoista ei oikein mitään tietoa, onko teillä?

Tämä on tuttu skenaario jota on palstoilla pohdittu ennekin, lähinnä kiinnostaa arvon kolleegoiden kokemukset ja tuntemukset mm. MF;stä noissa kuormainhommissa ja pellolla (oma kokemus MF65:sta vähän kauempaa historiasta). Ja yhtä lailla tietty kommentteja muistakin merkeistä, etenkin noiden käytettyjen osalta.
Sivuja: [1]