Kaksinopeuksisesta ei ole kokemusta,mutta yksinopeuksinen Runva HWN 15000A/U ollut 6 vuotta Valtran keulalla ja pois ei kyllä antaisi.
Hidashan tuo on isompiin savotoihin,mutta satunnaisiin tuulenkaatoihin ja pelastusvinssaukseen omiaan.
Voimaa riittävästi liki 7 tonnia ja langattomalla kaukosäädöllä tosi näppärä esim.pihapuiden kaatoapuna.
Kestävyydessä ei ole ollut moittimista.
Hintalaatusuhde kohdallaan.

Ite vaihoin vasta Black Friday tarjouksesta operaattoria Elisasta Teliaan,kun tarjosivat 1200 min puhetta,1200 textaria ja rajattoman 100megan netin 20 eurolla kuussa ekaksi vuodeksi ilman määräaikaisuutta.
Vaihto oli jo pitempään mielessä,kun tuo Telian netti pelaa 4-g verkossa paremmin näillä perukoilla nykyään,mitä Elisalla. Muutama vuosi sitten oli toisinpäin.
Mutta auta aramias,mikä rumba alkoi Elisalta,kun saivat tiedon numeronsiirrosta. Viisi tekstaria ja yksi puhelu tuli viikon sisään ja tarjoukset vaan kovenivat päivä päivältä.
Lopulta olisi saanut rajattomasti puheluita,viestejä ja dataa 100 Megan nimellisnopeudella 18,90 ekua kuussa ekaksi vuodeksi ilman määräaikaista sopparia,mutta kun kuuluvuus ratkaisi tälläkertaa.
Eli omalla kokemuksella,rohkeasti vaan operaattorinvaihtoon. Sillon tulee entisellä toimijalla hätä käteen ja saa "omalta operaattoriltakin" kerrasta semmoisen tarjouksen,josta on tinkimiset valmiiksi suoritettu.
Tämä siis ainoastaan yhden tapauksen omakohtaisella kokemuksella,mutta tuntuu että operaatorit haluavat pitää kynsinhampain kiinni pitempiaikaisista asiakkaistaan.
Ja jos ei nettiä tartte puhelimeen,niin DNA:lla on liittymä,jossa kk maksu 4,90 puhelut 0,07€ min ja txt 0,07€ kpl.
Erillistä laajakaistaa meillä ei nykyään ole. Sillonkun läppäriä tarvii,niin netti jaetaan siihen puhelimesta.

En ole uuden Aalaisen kopissa käynyt,mutta vanhoissa ei kääntymistilaa ollut yhtään liikaa isommalle miehelle. Ainakin jos Patruuna tyyppiset pitkät vivut ranteen eteen-taakse koura ja jatke,ranneliikkeellä,niin aika sisälle vivut tulevat.
Esim. Patun poronsarvi mekaanisista vähemmän tilaa vievä. Sähkö tai hydr.esiohjattuja pöytiä nuo enemmän ajavat näkyvätkin suosivan.

Tuolla on kyllä oltava taksat kohillaan,kun vähän väliä vaihtuu uusi traktori rääkättäväksi maastoissa,joihin olisi metsäkone omiaan. Ketjuitta ei tuosta tule mitään jos lumi  yhtään lisääntyy,näkyy meno lipsuvan nytkin,vaikka maasto suht tasaista. Etupäässähän nuo näkyy monasti ketjut pitävän,nuo pojat ei kyllä remonttia pelkää.
Isoja savotoita ne näkyy vanhoilla Belkuillakin kelkkovan tien varteen,kun nuita itäpoikien videoita kahtoo.
Tuo takalasin pleksijatke lienee paikallista tekoa,Belaruksissahan noita on näkynyt jonkin verran.

Kaksinopeuksisesta ei ole kokemusta,mutta tuommonen yksinopeuksinen 6800 kiloa vetävä Runva on Valametin nokalla ollu nelisen vuotta. Hidashan se on mutta voimaa löytyy riittävästi pelastusvinssaukseenkin.
Satunnaisten tuulenkaatojen vetoon omiaan ja piha yms. ongelmapuiden kaadossa ollu hyvä apu,kun voi langattomalla kaukosäätimellä hallita vinssiä kaatosahauksen aikana.
Vinssi on pelannut ongelmitta talvellakin,eikä nuo mitenkään huonossa maineessa kuulu olevan offimiesten keskuudessakaan.

Tuolla Kaubamajassa,   http://vana.pmkaubamaja.ee/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=800&Itemid=20&lang=fi
on jotain puolalaisia pottukoneen osia kilohintaan,tiedä sitten ovatko käypäsiä. Itse laitoin nuita ellipsirattaita pikku-jukoon viime syksynä. Sai kaikki kuusi,mitä Pekomatilla olisi yksi maksanut. Hiukan sovittamista tosin vaati.

On ilmainen sisältäen maastokartan ilmakuvakartan ja molempiin saa kiinteistötunnukset ja rajat näkymään päälle halutessaan ja oma sijainti näkyy kartalla. Omia paikkamerkkejä voi myös tallentaa karttaan esim,tuulenkaadot,sienipaikat,mitä nyt kukakin tarvii.

Lisähinnasta saa sitten merikarttaa,kiinteistöjen pinta-alat, järvien syvyyskäyriä ja sensemmoista.

Latasin itselle tuon karttaselaimen koekäyttöön kuukaudeksi,ja olin juuri harkitsemassa tilauksen tekemistä,kun hoksasin,että maanmittauslaitos on avannut tämän vuoden alusta alkaen kiinteistörajatiedot vapaaseen käyttöön ja näinollen ne ovat mukana karttaselaimen viimeisimmässä päivityksessä ilmaisversiossakin.
Minusta tuo on hyvä karttaohjelma ja auttaa tosipaljon,jos rajasta ja pyykeistä ei ole ennakolta mitään hajua. Nyt ei hintakaan ole enää satunnaisenkaan tarpeen esteenä.

Vaimon metsät,kun on itselle vielä outoja ja ovat monessa monimuotoisessa palasessa ja "parhaassa" kappaleessa on vieraan palsta kokonaan omien rajojen sisäpuolella,niin on tuulenkaatoja etsiessä suuri apu,kun linjat epäselviä.

Meillä on kahden tilan yhteisenä Patu 505 Patu 65-kärryn aisalla vm-89. Tuolla on ajettu paljon puuta laidasta laitaan,kuormattu paskat,kivet ja kannot sekä nosteltu suursäkkejä ennen etukuormainaikaa. Rehuaumat levitelty sekä kaivuvarustuksella mätetty hiekkaa,siivottu ojia ja tehty vähän salaojiakin. Moni nautakin kuopattu ennen Lauhaluoma-aikaa. Kattotuoleja nosteltu ja viljakierukoita siirrelty.

Kerran on käännön valurunko uusittu,torni vahvistettu alapäästään,sekä siirtopuomi ratkennut. Lisäksi puslia, muutama kouran tappi ja poronsarven nivelet kertaalleen.

Vaunuun uusittu telin laakerointi kerran,nyt pitäisi taas. Lisäksi yksiputkirakenteen kiertojäykkyys alkoi vähetä,niin hitsattiin pankkojen väleihin reunoille rhs putket,niin tuli topakka kärry. niin ja renkaat kertaalleen.

Kohtuullisena olen pitänyt remontteja ikään ja käyttömäärään nähden. Pikkuhiljaahan tuo alkaa väsymään,saa nähdä mitä aikanaan tilalle.

Jos tuo on yhtään samanlainen paikka,kuin 100-sarjassa,niin ei se kovin vaikea homma ole. Ahdasta hieman ja se vaijeri tekee vaan lenkin siellä kopin alla,eikä ole kiinni kuin päistään. Itellä tosin pieni koura,eikä etukuormainta ollu haitoilla.

Täytyy sanoa,että Valtra on mennyt monessa mielessä taaksepäin noiden pienimpien mallien osalta. Hyttiergonomia huonompi,pienet renkaat, surkea maavara yhdistettynä alhaalla olevaan muovitankkiin.
Ei kyllä yhtään sytytä tuollainen Turkkilaisten tekele vanhaan kolmipyttyiseen 100-sarjalaiseen nähden,kun  tulee metsässäkin käytyä tuulenkaatoja ja ensiharvennuksia ja polttopuita ajamassa.

Ensimmäinen todellinen vaihtoehto olisi A83 Hitech,joka on taas turhan kallis muutaman sadan tunnin vuosittaiseen käyttöön. Paree vaan huollella entistä ja investoida uusiin renkaisiin,niin on nasakka "mehtäkone" pitkäksi aikaa. Pilasivat nuo pienet peruskoneet kyllä kunnolla,kun valmistus Suolahdessa lopetettiin.

Huskun radiokypärä ollut kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen sippasi takuuaikana,tilalle saatu pelannut näihin päiviin asti. Noin 2-3 kuukautta keskimäärin vuodessa käytössä.

Plussaa: asemat pysyy hyvin paikallaan ja patterit kestää aika pitkään. Miinusta: asemien haku hitaampaa,kuin nuppiviritteisellä ja patterit huonosti suojattu kosteudelta,joutuu putsaamaan kontaktipinnat ajoittain,kun hiki pääsee sinne vaahtomuovin läpi ruostutamaan liitokset.

Ja tuulenkaadoista sitä mieltä että,jos aikaa ja kuntoa/kiinnostusta ja kalustoa on,niin kyllä ne kannattaa kerätä pois sahapuiksi,myyntiin,tai polttopuiksi. Ei täällä maalla kaikilla ole päikseen vaihtoehtoa lähteä niihin "oikeisiin" töihin,eikä ole sitä täystyöllistävää lypsykarjaa. Surulla katsellut maantienvarsia,kun hyville paikoille mätänee kuutiokaupalla hyvää tukkipuuta korjuun kannattamattomuuden takia. Motoketjun jos saat tuntipalkalla hajakaatoja keräämään,niin puista ei jää käytännössä mitään itselle korjuukulujen jälkeen.

Firmalle/MHY:lle kun tarjoat tuulenkaatoja,niin hinta on mitätön,tai sitten on "muotoiltava" ympäristöä 0,5-1 ha,että saa siedettävän hinnan puista. Jataas seuraava myrsky tekee tuhoa entistä enemmän,kirjanpainajat kiittää ja kansantalous "kohenee",mitä enemmän tuulenkaatoja metsiin jää. Rupeaa jäämään hiukan työpalkkaa,kun laskee asian niin,että koko tuulenkaadoista saatu raha on työpalkkaa,kun ne muuten olisivat jääneet metsään märkänemään 0-arvolla.

Takalaatikko on myös todella kätevä tien hiekoitukseen. Kuuppa lähes täyteen ja vauhtia reilusti ja laskee kauhan jäätikköä vasten tärisemään ja pikkuhiljaa jatkaa hydraulityöntövartta hiekan vähetessä. Pääsee hiekan laadusta ja kauhan koosta riippuen 200-300 metriä kuupallisella. Ja on itselastaava eikä kamit tuki. Vetää palatessa kokkareet sileeksi tyhjällä kauhalla vetäen. Tolleen tuli takavuosina hoidettua pari tiekunnan tietä yhteensä noin 7 km pariin tuntiin,kun hiekkahautoja oli sopivasti teiden varrella.

Valtra 700:ssa on myös siellä kytkinpolkimen vivustossa semmonen kevennysjousisysteemi hytin alla,joka ei ainakaan mulla ollu tehtaan jäljiltä kevyimmässä asennossaan.

Rasvaus auttaa paljon tuohon asiaan,jos kauan huoltamatta,niin kannattaa lämmittää polkimen akseli nipan seutuvilta pillillä tai toholla kuumaksi,jos ei rasva meinaa muuten mennä akselille. Jos jarrupolkimet menee vapaaliikkeen verran alas kytkintä painaessa on em. toimenpide tarpeen. Ja apumies polkemaan pedaalia rasvauksen aikana,jos mahdollista,niin saa rasvan leviämään ympäriinsä jos oikein juntturissa.

Etuakseli on kyllä kantavuudelleen koneen kokoon nähden luja,kokoluokka sama kuin alapään 6000-sarjassa. Nipat kannattaa olkatapin laakereille laittaa jälkikäteen,niin saa lian ja veden pois laakereista. Noita olen nähnyt ruostuneen,jos paljon kurakossa ja paskassa uitetaan etuakselia.

Varta ollu hyvä tähän asti,mutta joulun alla kuoli 1,5 vuotias 125 ah Varta Vallusta kertaheitolla.
Ja tuolla mallilla takuu yksi vuosi niin Valtralla sanoivat voi-voi. Lataus on kunnossa ja vettä oli.

Otin kokeeksi Bilteman hopea-kalsium akun,kun sille saa neljän vuoden takuun. Biltsun akku ruohonleikkurissa kestänyt jo kolme kesää.
Rupee tuntumaan,että  sieltä akku,mistä halvimmalla ja pisimmällä takuulla saa. Tunnettu merkki ei ole enää laadun tae akuissakaan,ninnkuin ei missään muussakaan tavarassa.