Pulut oli aikanaan mulla isokin riesa kuivurin nurkissa joka kolossa ja putkessa sekä viereisellä pellolla isossa parvessa,  mutta kyllä niillekin lääke löytyi ja hävis sen siliän tien eikä sen koomin isommin ole enää kiusannut.
Pellon reunaan pesuvatiin jyviä evääks ja alle pätkö dynyy sähkönallilla ja simarit kuivurin ovien taa, sieltä oli hyvä tihrustaa millon laittaa paikat lämpöseks ja teho oli nopea ja samalla hyvin pitkäaikainen, lupaan että sama resepti toimii myös naakoilla.

Eipä niillä juuri mitään virkaa ollut, kolmisen vuotta sitte tilasin omaan koneeseen ja petyin.
Ensinnäkin olivat liian pitkät (tiedän olis ollu helppo lyhentää) ja toiseksi ovat  niin löysää kumia että ajaessa maa vetää ne niin taakse ja auki että en kokenut niistä olevan mitään apua, en oikeen ymmärrä mitä näillä lirvakkeilla on kuviteltu voitettavan.
Heti seuraavaksi syksyksi hain Etolasta sopivan paksuista/jäykkyistä muovilevyä (myyjä suositteli tarkoitukseen sopivan materiaalin) mistä silppusin käsisirkkelillä lirvakkeet. Tein niistä sopivan mittaiset että maa ei juurikaan vedä niitä taakse auki ajettaessa (paksuudella myös ryhtiä) jolloin ne ohjaavat sekä pidättävät jyvät suurimmaksi osaksi kylvörivin pohjalla toisin kuin se vetelä ja pitkä kumi viiksi.

Kuullut juuri tuosta ilmamäärästäkin ristiriitaisia mielipiteitä.
Mulla pykälää tarpeettoman suuri uuni (jaksaa pitää lämmöt kovallakin ilmamäärällä) poltinasentaja oli sitä mieltä että ei ole optimaallista kuivautusta  pitää imua täysillä.
Antilla taas joku neuvoi että imu vaan täysille kunhan tarkistaa että ei vedä tavaraa palautuspäätyyn.

Otettais mielellään vinkkejä/neuvoja vastaan kokemusta omaavilta alipainekuivurilla kuivaavilta ”henkilöiltä”.
Mulla tulossa ensimmäinen syksy kyseisellä vehkeellä.
Mitähän huomionarvoisia eroja säädöissä kannattaa huomioida ylipainekuivuriin verrattuna?
Esim. näissä asioissa,  imuilman määrä, kuivauslämpötila, kierronnopeus, ... kaikki vinkit tarpeen tehokkaaseen kuivatukseen otetaan kiitollisuudella vastaan.
Pääasiassa viljoja kuivaan, mallasohra ja myllyvehnä.

Unohda Broadway ,huonompi teho  Atribut C:n verrattuna ja jopa vanhaan Atribut superiin.

Äeatyskuivaa oli jo tänään  syksyllä kultivoidut.
Huomenna kylvöille.

Naulankantaan, tätä tarkoitan.
Näkyy juurikin noin jokatoisen rivin epäsasaisena itämisenä.
Välillä näkyy enemmän tai vähemmän ja piensiemeniä kylvettäessä lähes aina.
Tämä säätö siis hienosäätöä mutta lopputulos aina tasaisempi.
Käyttänyt ja seurannut jo useita vuosia.

Kone suorassa tietysti.
Takavantaat  vaan ei  voi multautua samalla tavoin kuin etuvantaat jotka takimmaiset multaavat, joten tästä syystä.
Kokemusta VM:llä suoraan sängelle, äestetylle, märälle, kuivalle, savelle ja multamaalle vuodesta 2003 lähtien.
Vinkki tuli mulle alunperin tehtaalta missä myöhemmin lisättiin tämä puolikas säätö uudempiin koneisiin.

Saa käyttää, ei ole pakko👍

Kyllä, eka kevät suurinosa suoraankylvöä, hietamaat aika kovia jo nyt, ei uppoa saappaankanta enää kunnolla.. Pitää opetella VM 300 säädöt vielä tarkemmin pellolla ilman kiirettä ja kontaten..

Tärkein pointti VM:llä kylvettäessä että säädät heti alkuun  takavantaat puolireikää  syvemmälle että itää tasan.
Jos kyseessä vanhemman liiton VM niin reikiä on hieman poralla suurennettava että saa puolikkaan säädön.

Hyviä vinkkejä kiitos niistä!
Kannattaako varastokennojen eristäminen vai ainoastaan lämpökennot?

Ok, tosi hyvät vinkit heti kärkeen👍🏻
Kiitti.

Hyviä vinkkejä olisin vaille.
Millähän ”liimalla” kannattaisi kiinnittää Parocin 30mm kovavilla eristelevyjä kennojen kylkiin?
Etsin ratkaisua millä pysyy kiinni eikä rapise ajan kuluessa irti en mielellään ruuvaa peltiin reikiä ruuvattavilla kiinnikkeillä.

Epäilen että ei ole vielä noussutkaan jos ei ole tähänaikaan kypsänoloista.

Mulla Mistralin sako 209, puintikosteus 20-23 ja noin 7600kg/ha ,valkuainen 13 molemminpuolin.
130kg typpeä kylvettäessä ja 30 tähkälle, Etelä-Suomi.
Saa mahdollisuuden myös ensivuonna.

Eiköhän vehnien sako ole mennyt suurimmalta osalta jo ajat sitten
Tänävuonna sakoluvut muutenkin normaalia alemmalla.