Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Käytetty hinattava sivupyöräkone saattaa olla nopein ja edullisin ratkaisu tähän ongelmaan. Bonuksena voi vielä säiliöt korottaa ja hyvin kulkee pienelläkin koneella.
Ota kiekkovantailla. Sietää roskia ihan eri lailla.
Ei aivan yhtä varauksetonta kehua MF3090 metsämallista. Tosin traktoriin on vaihdettu ilmapenkki joka vaatii enemmän tilaa joka suunnassa. Vakiopenkillä voinee pyöriäkin aika hyvin. Ilmapenkilläkin mahtuu kääntymään kun vähän asettelee rattia eteenpäin ja penkkiä tuo myös sen verran eteenpäin että pystyy vielä kohtuudella ajamaan. Kun penkin saa ympäri niin tilaa on hyvin ja kaasu takana. Jonkinlaiset taakseajolaitteet pitäisi asennella niin loppuisi se penkin pyörittäminen. 100% hammaslukko tässäkin ja kuutoskoneenakin mielestäni riittävän ketterä metsään. Kääntöympyrä kuitenkin alle 10m.
Kestävyysvaje hoituu kätevimmin siirtymällä keskieurooppalaiseen malliin mitä tulee eläkkeisiin ja vanhustenhoitoon. Ottakaa mummot ja vaarit saman katon alle tai edes samaan pihapiiriin niin säästyy valtiolta rahat.
Eikö Volvossa hajoa suunnilleen kaikki aina tasaisesti 200tkm välein. Siinä mielessä hyvin suunniteltu. Itse ostaisin 300tkm ajetun. Suurin osa koriahan on alumiinia tai muuta veneenrakennusmateriaalia. Takaluukku on sulatettuja trabantteja.
Koiranluut pallonivelet.... muuta?
Ne koiranluut olivat heikko paikka. Sai uusia joka öljynvaihtoon. Kuintenkin halpa ja helppo. Minulla on ollut kaksi V70 volvoa joissa 200tkm kohdalla sai uusia koko alustan. Jousi poikki, iskarit vuotaa, nivelet kolisee, pyöränlaakerit huutaa. Itse konehan on aika luja joskin janoinen ja se tojotan sukua oleva automaattivaihteisto on toiminnaltaan hirveä, mutta kestää kuitenkin kohtuullisesti.
Eikö Volvossa hajoa suunnilleen kaikki aina tasaisesti 200tkm välein. Siinä mielessä hyvin suunniteltu. Itse ostaisin 300tkm ajetun. Suurin osa koriahan on alumiinia tai muuta veneenrakennusmateriaalia. Takaluukku on sulatettuja trabantteja.
Täs on nyt myös oleellista pohtia millainen on se metsä ja metsänpohja.
Vastakkain esim. Lounais-Suomalainen hiekkakangas mäntymetsä, jossa ainoat esteet ovat kantoja. Puiden väliessä voi ajaa henkilöautolla jos ei viitsi kävellä.
Ja toisena ääripäänä Savolainen rantakusikko jossa maalajina on pakkasarkunkokoiset kivet ja rinteen kantevuus 10-90 astetta. Välissä on sitten 3 metriä syviä vesikuoppia jossa on just 3 metriä suomutaa.
Kyseessä on Pirkanmaalainen välimuoto, jossa on tähän asti selvitty nelivetotraktorilla. Kai tuommoisella pystyy samoja uria ajelemaan ainakin maan ollessa jäässä. Hyvä pointti aikasemmin oli tuo kiertonivelen puuttuminen ja rajallinen etuakselin keinunta.
Joo lähinnä tuota tarkoitin että kuinka hyvin tuommonen kulkee yleensä metsässä. Ei tällä urakointiin ole tarkoituskaan lähteä. Lähinnä vain että jos on tuollainen mehumaija ennestään tai sille on runsaasti muutakin käyttöä niin selviääkö sen kanssa energiakourahommista omissa metsissä pienin (halvoin) muutostöin. Lähinnä siis tuo jatkopuomi ja ketjut. Sillä 6-pyöräisellä motolla on aika vaikea toisaalta kaivaa ojaa sitten.
Kävi mielessä, että onnistuisiko tuollaisella runko-ohjattavalla isopyöräisellä lusikkahaarukalla metsässä mikään työ? Voisi esimerkiksi laittaa jonkun kiinteän jatkopuomin, johon pyörittäjä ja energiakoura. Lisäisi koneen käyttömahdollisuuksia talviajalle. Mutta en pysty kuvittelemaan kuinka kömpelö tuollainen laite on metsässä tai soveltuuko ollenkaan hakkuuseen? Yhden videon löysin, mutta siinä pysytellään turvallisesti tiellä.
https://www.youtube.com/watch?v=yZ2GFuZetCoMitä arvelette?
Käytättekö sitä tyhjennystä kaasu pohjassa?
Tietenkin kaasu pohjassa ja tyhjennys ajaessa jos vain kuskeja löytyy. Paikallaan tyhjätenkin kaasu pohjassa ja hyvissä ajoin jo vaihde silmään että pääsee hyökkäämään takaisin pellolle heti säiliön tyhjennyttyä. Puintiaikana myös juostaan aina paikasta toiseen ja hosutaan muutenkin kuin viimeistä päivää. Vilja puidaan raakana ja aina sade uhkaa.
Näin se vaan menee vuodesta toiseen vaikka puitavaa alaa ei ole juuri mitään.
Ei ole omakohtaista kokemusta Sampoista tai niiden pelliviritelmien kestosta. Saattaahan ne kestääkkin. Kovasti vain Fahr miehen henkeä salpasi kun kurkisti Sampon pellin alle.
Voithan tehdä itse Sampon hihnapyörän. Ota kaksi tikkurilan maalipurkin kantta, vääntele niitä polvea vasten kevyesti kartiolle, aseta vastakkain ja pistehitsaa keskeltä.
*tyrsk*
Ehkä asialle on luonnollinenkin selitys. Maa valitaan jostain pudotusvalikosta jossa on lista valtioista.
Fidzi - Finland - France - Gabon... ja sitten hiiri on lipsahtanut yhdelläl kun piti valita France ?
Eikös oikea valinta tälle olisi ollut GB?
Kverne ei tuttu, Agroluxeissahan on perussäätö että aura kulkee ensin keskellä ja vetolinja siis suora. Esim työntövarsi on suorassa ajosuuntaan nähden. Jos ei ole niin säädetään ao. vanttia. Sitten eka viilu kohdilleen, pitäisi pysyä sitten samana kumpaankin suuntaan. Jos ei pysy niin jossain on jotain vikaa vikaa vikaa ... :-)
Onko Kvernessä kartun sivusäätöä jollakin systeemillä? Syy voisi löytyä siitä ?
En tiedä mitkä aurat "nakkisormella" on mutta kysehän oli siitä että aurat kulkee toiseen suuntaan suoraan mutta käännettynä tulee sivussa. Nuo kuvaamasi Agroluxin säädöt on symmetrisiä kummallekin ajosuunnalle. Jos säätö on toiseen ajosuuntaan kunnossa niin pitäisi olla toiseenkin.
Veikkaisin että nostovarret ei ole samalla korkeudella, tai sitten takarenkaiden rengaspaineet on erilaiset.
Tätä minäkin veikkaisin. Huomasin omassa museotraktorissani että nostovarsissa on melko reilusti väljää eri paikoissa pystysuunnassa. Piti säätää samaan mittaan ennen kun otti aurat perään. Aurojen vääntäessä nostolaitteita niitä ei saanut enää säätöihin. Olen miettinyt myös ketjua työntövarren korvikkeeksi, mutta en ole vielä kokeillut. Tuota työntövarren vapaakelluntaa saatan kokeilla ja sillä lailla kyntäisin varmasti jos olisi päisteautomatiikkaa käytössä.
Normaalisti kytken aurat (agrolux) traktorin päässä alimpaan reikään ja aurassa pitkään reikään. Tällöin ainakin etenee hyvin. Agroluxin siivet (yksittäiset) saattavat kivikosketusten jälkeen kulkea vinossa, eli se viilunleveyden säätöä varten oleva siipikulman säätö pääsee liikahtamaan. Tällöin tulee epätasaista jälkeä. Kannattaa ainakin auraa muuten säätäessä katsoa että siivet ovat tasavälein.
