Hyvä homma! Kiitoksia vinkeistä, kyllä näillä vaihtoehdoilla saadaan rukiit eteenpäin

Ajaakos kukaan viljaa Hämeen alueella pienemmällä (6-akselisella) yhdistelmällä? Heinonen (?) ajaa, mutta ajaa/saako ajaa muuta kuin Keskon ajoja? Rakennustöiden takia yksi siilo väliaikaisesti vähän hankalasti tavoitettavissa ja voi pitkällä yhdistelmällä olla siinä ja siinä mahtuuko...

Noniin, hyvä että tuli tarkistettua! Jäänyt vanhoilta jurtinviljelyajoilta mieleen että kelpasi, mutta nyt juurikkaanviljelyn alettua uudelleen tuli mieleen että mahtaako olla enää noin... Kiitos vastauksista!

Ehkä hölmö kysymys mutta kun en yhtäkkiä löytänyt varmaa vastausta..
Eli kelpaako sokerijuurikaslohko, josta juurikas nostettu ja naatti jätetty peltoon, "aidoksi" talviaikaisen kasvipeitteisyyden alaksi?

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 10.10.17 - klo:18:41

Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

No tässä vieressä on pelto, joka on semmoista plinisavea, ettei paremmasta väliä. Huhkilla nostettiin, puhdistusharja oli rummussa. Nostot ja kynnöt tehtiin piikkipyörillä.

-SS-

Ootkos mistäpäin, on se varmasti täällä tullut esiin mutta en nyt saa päähäni?
Suurin osa Huhkeista kai ollut entisen Turengin tehtaan toimitusalueella, mutta toki varmasti muuallekkin on koneita myyty. Pienen Huhkin osalta kai juuri puhdistusteho märässä ja savilla oli ongelma, siksi noita harjoja ja tuplarumpuja viriteltiin. S-Huhkista ei kauheasti kokemusta ole mutta ainakin täällä nostotappiot tehdaskunnossa oli isot, eli olisi pitänyt itse parannella jos hyvän olisi halunnut.

Oli kirja tallella vielä... Ymmärsin ettei siinä ole tiivisteitä vaan suojatut laakerit.
Laakerinvaihtoa tietäisi.

Kun se vaihde on muutenkin pellistä hitsattu rungon osa, laittaisin itse vahvempaa öljyä tai vaseliiniterästyksen. Hiljaahan se rumpu pyörii.

Taidat olla oikeassa, laakerinvaihtoa tietää viimeistään kun on juurikkaat ylhäällä.

Ketju tosiaan kannattaa pitää kunnossa ja uusia ajoissa, jos pääsee katkeamaan niin on todella veemäinen laittaa uusi tilalle. Kun vanha ketju on ehjä niin uusi on helppo vetää paikalleen.

Vuosien varrella kun on oppinut koneen heikot paikat ja ne on vahvistettu, ja kun osaa ennakoivasti huoltaa niin näillä on pärjätty. Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

Lähes museovärkkejähän nää on mutta kun reilu parikymmentä hehtaaria tänäkin syksynä kolmen tilan yhteistyöllä näillä jurttia nousee niin kysytään:

Sattuuko olemaan ketään joka olisi vaihtanut tuon puhdistusrummun kulmavaihteen tiivisteen, onko millainen ja minkälainen homma vaihtaa? Äkkiseltään varaosakirjassa ei kyseistä tiivistettä mainita lainkaan...

Onkos kenellekkään jääny nurkkiin A2:n Huhkin vantaita? Ei haittaa vaikka olis kuluneitakin, niitähän voi kyllä täyttöhitsata mutta muutamat aihiot kelpais...

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 06.09.17 - klo:13:21

Tällä viikolla puidun hybridirukiin kyntö täysin toivotonta. Onko mitään järkeä ajaa sänki+pahnat esim Cabella, vai meneekö kyntö vain vaikeammaksi? Haaveissa siis ruis rukiin perään. Myöhäiseksihän se kylvö joka tapauksessa kyllä menee

Kallis siemen hukkaantuu vaan tähän aikaan kylvetttynä.
Mutta kynnöstä: eikös kiekkoleikkurin poisto ollut se ensimmäinen apu, jos ei läpäise.

-SS-

Varmasti on noinkin, ja kun sääennustetta katsoo niin taitaa siemenet säästyä ensi syksyyn..

Tällä viikolla puidun hybridirukiin kyntö täysin toivotonta. Onko mitään järkeä ajaa sänki+pahnat esim Cabella, vai meneekö kyntö vain vaikeammaksi? Haaveissa siis ruis rukiin perään. Myöhäiseksihän se kylvö joka tapauksessa kyllä menee

Höpöhöpö ei täällä kukaan itke. Mutta kiivas reaktio kysymyksiini kertoo kyllä kuminayhteisöstä jotakin, vai kertooko.

Eli jonkinlainen suosittelubonus olisikin käytössä ? Se selittääkin sen kuminan työnnön. Onko se sitten hyödyksi ennestään viljeleville, se onkin sitten toinen kysymys. Tuota työntöä joo ihmettelen, Bernerkin on monta kertaa lähestynyt tiedotteella, ymmärtäisin, jos Berner itse olisi viljelyttäjä, mutta ei taida olla.

Hinnoittelu siis on jonkinlainen takuuhinta ja siihen jälkitili jos hinnat nousevat. Miten hinnan lasku esimerkiksi kolmevuotiskaudella, onko sopimus sinne asti, vai pyritäänkö sopimukselle joka kesäksi erikseen, vanhallakin kasvustolla ?

Tukipolitiikka on todella hyvin lobattu, mutta uusien mukaan tulevien viljelijöiden perustoimenpiteen nousu noin 150:llä on jostakin rahoitettava. Eli jos lisähehtaareja hankitaan vaikkapa 3000, tekee se vuosittain noin puoli miljoonaa ympäristökorvauksen lisäkuluja. Tämä on luonteeltaan erilainen kuin tuotantopalkkio, joka jaetaan kulloinkin viljelyssä olevien alojen kesken.

Onko kolmen toimijan välillä alueellinen ja hintapoliittinen aluejako. Vientiyhtiö näyttäisi ainakin kahdella toimijalla olevan yhteinen. Eli onko kolmeen osaan jaettu viljelyttämistoiminta jonkinlainen näennäinen kilpailuasetelma.

-SS-

Asiallisiin kysymyksiin asiallisia vastauksia. Yhteisöistäsi en tiedä, itse tunnen yhden kuminanviljelijän ja hänen kanssaan jaetaan kokemuksia ja vinkkejä, oletko kateellinen siitäkin?
Jos viitsit lukea viestini niin "suosittelubonukset" mainitsin jurtin yhteydessä. Kuminalla en moisista ole kuullut. Viestintäsi muistuttaa Vihreitä: Ymmärretään tahallaan väärin ja väännetään vastapuolen sanomiset tavalla tai toisella omiin tarkoitusperiin sopiviksi.
Jos oikeesti vaivaa niin pistä yv, vastailen parhaan kykyni mukaan.

Oon ehkä vähän tyhmä mutta en ymmärrä mikä tässä kuminassa nyt hiertää. Jos se pikkuisen parantaa kannattavuutta bulkkiviljan tuotantoon verrattuna niin keneltä se on pois?
Kai sen nyt tyhmäkin tajuaa että jos tuotanto ylittää kysynnän niin hinta putoaa, tarviiko sitä täällä suu vaahdossa meuhkata. Niin markkinat toimii. Jos tällä hetkellä kuminalle olisi enemmän käyttöä kuin sitä tuotetaan niin lienee ihan luonnollista että jalostajat houkuttelee uusia viljelijöitä. Niinhän jurttipuolellakin tehdään vaikka kukaan tuskin oikeasti tietää mitä tapahtuu kun kiintiöt poistuu. Muutama vuosi sitten jurtinviljelijä sai pienen bonuksen jos houkutteli esim naapurinsa aloittamaan viljelyn. Kymmenen vuotta sitten viljelijälle maksettiin jos lopetti jurtinviljelyn. Ei tämä kuminahomma sen kummempaa ole.
Jossain vaiheessa tämä "buumi" menee ohi, se on selvä. Tai sitten halukkaita tosiaan ilmaantuu liikaa. Toistaiseksi kyseessä on varsin kannattava välikasvi, ja jos siitä joku jonkun euron hyötyy viljaan verrattuna niin tarviiko täällä sivukaupalla itkeä?

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 17.07.16 - klo:12:56

Yhtä tai vieläkin ketjuohjatumpaa on esim. broilertuotanto. Kesäkanoja on turha tarjota Kariniemelle.

Käsittääkseni kuminan tukimix v. 2016 on A7B-alueella seuraavanlainen:
Perustuki: 118
Viherryttämistuki: 74
LFA: 217
Ympäristökorvaus: 200
YHTEENSÄ: 609
Kumina lasketaan talviaikaiseen kasvipeitteisyysalaan.

Se on varmaan parempi kuin viherkesannon, mutta verrattuna viljaan ja öljykasveihin en minä ainakaan löydä tuosta mitään, minkä takia juuri kuminaa pitäisi viljellä. Kyllä se viljelymotivaatio ainakin itselläni lähtee ihan tuottajahinnasta, työhuippujen tasaamisesta, viljelykierrosta ja esikasviarvosta ja suoraan sanottuna siitäkin, että on kiva asioida sellaisen sopimuskumppanin kanssa, joka ei koko ajan yritä pissiä silmään ja veeteillä. Viimeksi mainitussa asiassa esimerkiksi Viking Maltilla olisi runsaasti opittavaa.

Onhan tuki 150 euroa parempi kuin syysvehnällä, 200-250 euroa parempi kuin viherkesannolla (kesannolla ei kasvipeitteisyyskorvausta, enkä oikein ole ilahtunut siitä) . Rukiilla ehkä satasen ero. Ainoa joka pääsee lähelle, on syysrapsi.

Ja varsin perinpohjaisesti perussyy tuli, kuminan sopimuskumppanin kanssa siis henkilökemia toimii, tämä saattaa olla sattumaa, koska muutakin viljelyä tehdään sopimusviljelynä, kuitenkin ns. "villi" tuotantomahdollisuus pitää näissä tapauksissa viljelyttäjät varuillaan. Yleisesti maailmalla tällainen 100% sopimusviljely on yleisempää, varsinkin kehitysmaissa. On todellakin teollisessa broilerituotannossa (muualla kuin Suomessa) tunnettua, että hyvät markkinat eivät heijastu enää viljelijäportaaseen asti, vaan esimerkiksi 10%  tuottajista irtisanotaan säännöllisesti laadun ja suoritustason perusteella, parhaimmat saavat lisätuotanto-oikeuksia, ja vasta viime hädässä värvätään uusia sopimustuottajia. Ja kaikki tuottavuusloikat palkitsevat sopimusisäntäporrasta, ei viljelijöitä.

Ja joissakin paikoin sopimuskumppanit kilpailevat sopimusviljelijöittensä kanssa suoraan, herää kysymys, miten reilua kilpailu sellaisessa tilanteessa oikeastaan on...

Uskoisin, että kuminankin keskisato nousisi nopeasti, jos tuet olisivat pienemmät, ja viljelyttäjät pitäisivät laatu- ja määrätarkkailutuloksia sopimuksen uusimisen perusteena. En tietenkään usko näin täällä tehtävän, suomalainen kuminasopimusviljely lienee Reilun Kaupan tuotantoa muutenkin.

-SS-

Katkeran miehen(?) katkeraa puhetta. Jotenkin ei nyt tämä kitinä aukene yhtään. Ja aika tympeää epäsuorasti rinnastaa kumina näennäisviljelyyn, vaativa kasvi joten epäonnistumisiakin tulee väistämättä.

Lainaus käyttäjältä: aveii - 06.07.16 - klo:19:32

Tässä samalla voiki kysyä että minkälaista toi kumina oikeesti on viljellä. Kuinka paljo tarvii ruiskuttaa ja ketä vastaan? Eka vuosiko haastavin? Onko yhtä työlästä ku rapsi?

Tekisi mieli kokeilla ku oon ottanu tavotteeks maanrakenteen parantamisen, tekis varmaan pellolle hyvää! Ja verrattuna vln:n tai lhp:n, voisi kuminasta vaikka saada jotain myytävääkin. Minkä takia sitä siis ei sen enempää viljellä? Eikä tarvi kylvääkään joka vuosi.

Taitaa kuminanviljely olla semmoista pienen kellokasryhmän talutusnuorassa kulkemista, eli 100% sopimusviljelyä. Eli siihen hommaan tulee lähinnä kutsu, ei siihen haeta pystymetsästä. Kuminan tukeakaan ei saane ihan vaan kuminaa kylvämällä, eli pitänee näyttää sopimuspaperi.

Kyllä kumina olisi nimenomaan viherkesannoksi ja maanparannuskesannoksi oiva, koska tuen saa kylvökesäksi, esim. syysrapsista poiketen, ja seuraavaksi kesäksi, ja sitten alkusyksystä ruista tai syysvehnää perään. Puinti- kuivaus - ja kasvinsuojelukysymykset tarvinnevat teflonhermot, että sietää katsella totaalisia epäonnistumisia ja rikkojen valtaamia rytöjä.

Valituilla sopimusviljelijöillä lienee konsulentti mukana toiminnassa, tuo aineet ja kasvinsuojeluohjelmat paikalle, pitänevät kurssejakin, ja nettimainoksissa kuminaa vilautellaan koko Suomen peltoviljelyn vaihtoehdoksi, vaikka eihän se sitä ole.

-SS-

Mistä SS:n epäluulot, alat kuulostaa SASsilta?? Otas ny vähän asioista selvää ennenkö meuhkaat...
Sopimusviljelijäksi pääsee kyllä halukkaat, niin mekin eikä olla mitään "eturivin täppäreitä". Järkevä etäisyys tehtaaseen lienee avainasia, kuten vaikka jurtillakin. Kasvinsuojeluaineet hain ihan ite marmoritiskiltä samalla kun viljojenkin aineet, ei oo konsulentteja näkyny aineiden kanssa.. Viljelyyn saa kyllä neuvoja tehtaan suunnasta kun kysyy, onko siinä jotain väärää?? 
Kuten edellä todettu, maan rakenteelle todella hyvä välikasvi ja onnistuessaan pesee viljat taloudellisesti mennentullen. Tasaa kevään työhuippuja ja aikaistaa puintikauden aloitusta. Pelto pitää olla rikoista puhdas ennen kylvöä.

Itsellä ensimmäinen kumina kylvetty vuonna 2010 pääosin savimaille. Osin meni harjoittelun piikkiin kasvinsuojelun ja kylvöajankohdan osalta. Kuitenkin kaksi kohtuullista satoa otettiin.
Nykyinen kasvusto kylvetty 2013, erittäin kevyille maalajeille. Eka sato huonohko, viime vuonna erinomainen. Pienellä riskillä koemielessä nyt kolmas satovuosi. Kumina lähes yhtä hyvä kuin viime vuonna mutta saunakukkaa tahtoo vähän tulla läpi. Omilla mailla kolme satovuotta varmaan ehdoton maksimi. 

Valtran kaasuvaijeri. IKH:lta ei löytynyt sopivaa ja kiireessä oli haettava Valtran tiskiltä. N. 1,3 metriä vaijeria suojakuorineen 80 € verolla. Terrrrve