Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Viiteen senttiin on jyrsitty100 heppasella ja kolmen metrin koneella aitosavea. KUN jyrsin alkaa täristä, kiireesti vauhtia pois. Tasauspalkki on pidetty niin alhaalla, että pituussuuntaisia raitoja ei jää. Kuiva kevyt maa varmasti meneekin hyvin. savilla kokkareiden rikkominen vie voimaa. Jos lautasmuokkarilla saa pätkittyä oljen lyhyeksi silpuksi, voi lautasmuokkari jyrsinsysteemi onnistua. Miksi ei muokkari joustopiikkisysteemi?
Ei ole jyrsin patenttiratkaisu sinun ongelmaan. Vaatii paljon voimaa varsinkin liian kosteassa maassa ja märässä kohdassa hyydyttää isommankin traktorin. Parempi ratkaisu olisi kultivaattorilla ajo syksyllä, niin oljetkin lahoavat paremmin talven aikana.
Tjaa. Entä kultivointi ja jyrsintä? Ljs maalaji. Hht on kevyttä hötöä tuohon verrattuna.
No miksi ei onnistuisi? Jyrsin vaan on paljon hitaampi kuin jp.äes. Liejusavella jyrsin on kyllä voittamaton hevosenpääkokkareiden rikkojana syysviljaa kylvettäessä. Jos keväällä ei ole ollut ongelmia joustopiikin kanssa, ei jyrsimestä mitään lisäarvoa saa. Kultivoidun äestäminen onnistuu joustopiikillä ihan yhtä hyvin. kuin kynnetynkin.
Ei ole jyrsin patenttiratkaisu sinun ongelmaan. Vaatii paljon voimaa varsinkin liian kosteassa maassa ja märässä kohdassa hyydyttää isommankin traktorin. Parempi ratkaisu olisi kultivaattorilla ajo syksyllä, niin oljetkin lahoavat paremmin talven aikana.
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.
Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.
Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.
Olet aivan oikeassa. mutta keväällä, kun lumi sulaa ja maa on vielä roudassa, vesi kyllä virtaa pellon pinnalla eikä se kyllä maata mukaansa ota.
ei toi piirtäminen ongelma ole jos osaa niitä työkaluja käyttää. jos esim. 2,5 m koneella ajaa kolme leveyttä ni ei se 7,5 metristä paljoo heitä ja mittaustyökaluilla saa tasan oikein.
mulla on yli 5 ha mettänreunoja ja vaikeita nurkkia LHP-nurmina. perustamisvuonna otan riistan tuet ku laittaa semmoset siemenet. helpottaa töitä jatkossa ja osa paikoista semmosia ettei edes pystäis kylvämään samalla kertaa. eli etelän puolella synkkä metsä ym.
Mutta lohko ei ala siitä, johon kylvökoneella pääsee, vaan piiriojan pohjalta ?
-SS-
Muta alkaakin mitata siitä pientareen reunasta ilmavalokuvassa, ja lisää vielä sivupyöräkoneen pyöränleveyden.
Ei kuitenkaan ole kuin meillä kävi kelakuskin kans,kun se vielä eli:Soitti ettei kone liiku,vaikka suunnanvaihtajaa kuinka liikuttaa.Menin paikalle kattoon ja totesin ettei se ollu muistanu laittaa traktoria käyntiin.No se oli kelakuskilla aivoveritulppa ja alle vuoden se vaihtoi taivaaseen traktorikuskiksi 
Ziisus kraist! Kunpa se ei putoaisi pilveltä alas
Onko pakko pilkata? Kuka vaan voi sairastua koska vaan. Onneksi kone seisoi eikä Aiheuttanut vaaraa muille liikenteessä saadessaan aivoveritulpan.
Vms tarkoitti ilmeisesti minua. Tämäkin on asia, josta ei vaan voi syödä rusinoita pullasta. Jos päiste on märkä, ei saa mennä pyörimään koneilla. Jos päiste tiivistyy kylvökoneen alla, saa isäntä syyttää itseään väärään aikaan tehdystä työstä. Kyllä keväällä joka lohkolla on pintavaluntaa, samoin kesällä rankkasateen jälkeen. Aina missä vesi seisoo maa tiivistyy ja oravanpyörä on valmis. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mitään esteitä veden pintavirtaukselle ei saa tehdä, vaan pienimmätkin esteet tulisi poistaa. Tekee siihen reunaan hömppäheinäkasvulohkon, panokset lähes nolla, tuotto on tuet ja muu lohko hyvässä kasvukunnossa. Metsän puolelle tehty tie poistaa varjostavan metsän aivan pellon reunasta. Kun tehdään vielä riittävä määrä liittymiä, jää siirtoajo pellolla mahdollisimman vähiin.
Keskiyön aurinkoko se c-alueen huippusadot kasvattaakin?
Riisipelto mullekin tuli ensiksi mieleen vms:n ehdotuksesta. Onkohan vms riisinsiemenen maahantuojan agentti? Ei ymppi kiellä pellon muotoilua. Ilmoitus maaseutusihteerille olikohan se kirjallisena ennen työn alkua, korkea piennar pois, heinän kylvö pientareelle ja tärkein: kylvöpäivä lohkokorttiin.
Lähdetään poijat siitä, että huhtikuussa jätetään vaan suuntaa antava viljelysuunnitelma. Korjataan sitten kylvöjen jälkeen toteutuneet pinta-alat. Sähköiseenhän on helpompi piirtää kuin paperikarttaan, ja saa pinta-alat sieltä selville aarilleen.
Onpa harvinaisen hyvä ehdotus pilata lohkon vesitalous. Jos pellon ympäri tehdään muuta lohkoa korkeampi päiste, ei sulamisvedet pääse virtaamaan piiriojiin , vaan pitävät ison alan märkänä pitkälle kesään. Päisteen pitäisi aina olla muuta peltoa alempana. Parempi olisi salaoja täytettynä pintaan asti salaojasepelillä siinä päisteessä. että pohjamaa on hyvin kantavaa. Käytä ne kaivuritunnit ennemmin etäsäiliön tekemiseen sinne pellon läheisyyteen. Siitä ehtii ajamaan pienemmälläkin pytyllä eikä pelto tallaannu, kun voi paripyörät olla joka akselilla.
Jos on fosforin tasauksia, täytyy syöttää tasausjakson kasvi- ja lannoitustiedot.
Täytyykö nyt olla viljelykiertoa. Silloin täytyy tehdä ensivuodelle uusi suunnitelma ja käyttää näitä kahden vuoden suunnitelmaa. Ei minulla peltotuki pron kanssa ollut mitään ihmeenpää vaikeutta, ainoastaan käyttäjän vajavainen kyky käyttää ohjelmaa. Viljavuustuloksethan saa kopioitua edelliseltä kaudelta ja muuttaa sitten arvoja, kun uudet viljavuustulokset tulevat. Tosin viljatilalla suunnittelu on helpompaa. Ainoa mistä tarkastajat mutisi, kun ei ollut Jatkovuodelta suunnitelmaa. Kelpasi, kun sanoin, että ei ensimmäisenä vuotena tiennyt jatkovuosista, eikä oppaissa lisäsuunnittelusta mainittu. Eikö siihen viranomaistulosteeseen saa tulostettua suunniteltuja? Kai se lyhyt yhteenvetokin kelpaa viljelysuunnitelmaksi.
No päräytä, jos saat aurat menemään maahan. Märkä maa jäätyy nopeasti. Viikolla 41 oli vaikeuksia pellon reunalla, kun oli metsä eteläpuolella eikä aurinko sulattanut päivällä.Silloin eisavimaa ollut edes märkää.
Hollannin pojilla on vähän järeämmät jankkurointimenetelmät mitä Suomipojilla. Tämä lienee entistä merenpohjaa ja sekoittavat kivennäismaata pintakerrokseen. Kai sillä jotain parannusta peltoon haetaan.
