Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15

Viestit - MRP

Minäkin suosittelen lämpimästi ainakin ottamaan yhteyttä yhdistykseen ja mahdollisesti jopa liittymään siihen. Olen vuosien varrella kirjoitellut tällä palstalla aiheeseen liittyen, joten etsi kirjoituksiani nimimerkilläni. Niistä löytyy vastaus oikeastaan kaikkiin kysymyksiisi. Tilavierailuja kannattaa myös tehdä. Valitettavasti tuo kesäkuun 7. päivä meni jo, jolloin meillä oli 27 tilan yhteinen tempaus. (sivumennen sanoen oli muuten loistava menestys - yhteensä vierailijoiden määrä laskettiin tuhansissa!) Periaatteessa samoilla tiloilla on sovittaessa "avoimet ovet" vuoden ympäri.
Hightensile tms. en tällaiseen aitaukseen ole ajatellut.
Mikäli kyseessä on muutaman aarin kokoinen tarha, niin OK. Jos kuitenkin mennään lähelle hehtaarin kokoluokkaa tai jopa suuremmaksi, niin high tensile on vertaansa vailla. Kustannustehokas ja noihin muihin vaihtoehtoihin verrattuna helppo rakentaa. Gallagherin 2,5 millinen lanka kestää aikamoisia töytäisyjä ja on käytännössä ikuinen. Heikon lenkki aidassa on aina ne välipaalut. Nytkin piti kymmenen hehtaarin LUMO kohteessa uusia puolentusinaa välitolppaa ( halk.60mm), kun hirvet olivat mellastaneet talven aikana. Kaikki muu oli ehjää - jopa eristimet olivat ehjiä, vaikka suunta olikin ulkoa sisään. Eristimet laitetaan aidan sisäpuolelle, joten niihin ei omien eläinten toimesta kohdistu oikeastaan mitään rasitusta. Mikään ei estä laittamasta niitä järeitä (vaikka 140mm on välitolppana turhankin raju) välitolppia vaikka 7-8 metrin välein. Kestää kaikki nautojen lähentelyt taatusti. Laita vaikka viisi lankaa, jos ala on pieni, niin taatusti pysyy oikeat eläinlajit oikeilla puolilla - naudat sisällä ja pedot ulkona.

Olennainen oli vielä tuo asia, että jaloittelevina eläiminä on EMOT ei sonnit. Siitä syystä on mielestäni aivan turha rakentaa biisoneita kestävää bunkkeria.
onko jollain ollu tällästä ??
Tämä sinänsä asiallinen kysymys sai vastaansa provoojien tulvan, joka ei ole tällä palstalla kummoinenkaan yllätys. Yhdistyksen oma, huippuvilkas foorumi on hc kysymyksille ylivoimaisesti paras paikka, koska siellä ollaan rehellisesti omalla nimellä ja sitämyöden keskustelun taso pysyy korkeana. Tämänkin näkemyksen tietysti joku ahdasmielinen lyttää ja kirjoittaa tästä suomen suurimmasta rotuyhdistyksestä sellaiseen sävyyn, että saa purettua kaiken oman pahan olonsa agronetin uumeniin. Just go for it!

Highland hullulle sanoisin, että seleenin puute lienee ainakin yksi vaiva, koska se tulee ilmi juuri heikkona imurefleksinä. Tätä kirjoittaessa vasikan elämä on varmaan kääntynyt jompaan kumpaan suuntaan, mutta voi olla, että ternimaidon saantiin silloin alussa meni valitettavasti liikaa aikaa.
Ajattelin ensivuonna kylvää perustettava laidun Grindstad/englannin raiheinä/valkoapila seoksella, sekä ajaa samaisella seoksella vanhoihin laidunnurmiin täydennystä.
Lisäisin vielä nurmi- ja/tai ruokonataa plus sopivan määrän punanataa ja niittynurmikkaa. Ideana olisi siis mahdollisimman monipuolinen seos ajatuksella, että aina siellä joku menestyy.
paikallinen agrikusetus tarjos 60mm ja 150cm tolppia 1,5€kpl kalliimmalla kun kuusisto group netissä olevat hinnat
Juu. Se on tullut kyllä opittua, että hintaerot on suuret eri paikoissa ja tinkiminen kannattaa aina. Laatueroja ei sitten ainakaan heti huomaa. Kuusiston paalut oli kyllä tosi siistejä. Ota kuitenkin 1,8 pituudella, niin ei tarvi jälkikäteen haikailla  ;)
eräänlainen rinkula jonka sisältä varsinainen lanka menee. Rinkula kiinnitetään tolpan sisänurkan puolelle aitalangalla joka tulee tolpan ympäri.
Ihan kohtuullinen ratkaisu, mutta tarvikkeiden hinta on varmasti kymmenkertainen siihen verrattuna, että lanka kulkee takaa ja käytetään kaksi W-eristintä. Työkin on suurempi, joten......
www.tak-sai.com
Kiitos linkistä. Menee pahasti aiheen sivuun, mutta sieltä löytyi myös tosi mielenkiintoisia piensiemenen kylvölaitteita. Sellaisia mönkijään sopivia, että pääsisi pellolle jo viimeisten lumien vielä sulaessa.
Rengaseristimetkin kestävät nurkissa melko hyvin, kunhan laittaa ne ulkokaarteen puolelle.  Eli lanka painaa niitä syvemmälle tolppaan.  Ulospäin vetoa ne eivät kestä
Juuri näin. Aina ulkokautta - oli mikä hyvänsä eristin. Rengaseristimen ongelma (ainakin meillä on ollut ongelmia heikkolaatuisilla) on se, että kosketuspinta on aika kapea, jolloin lanka painuu muovin sisään. Eikä tarvitse painua kovinkaan syvään, kun lanka ottaa ruuviin ja sitä myöden virta katoaa maihin  :(
muovinen ympyräosa katkeaa suoran osan tyvestä, johon ruuvi loppuu.  Jospas joku valmistaisi sellaisia, joissa olisi  metallia  myös ympyräosan sisässä
Prim-aita myy sellaista XDI-rengaseristintä: http://www.prim-aita.fi/contents/fi/d58_01.html Kokemukseni tuosta on aivan hyvät, mutta itse pidän W-eristintä kaikin puolin parempana - kulmissa tai välipaaluissa.
onko 50mm suoralla ja tasasel liian ohut tohon valtatien rinnalle?
Viime kesän projektiin, jossa tuli 1,4 km aitaa rantatyyppiselle LUMO-laitumelle, noudin paalut suoraan Parkanosta http://kuusisto.f-solutions.fi/pylvaat-c-21.html  Hinta oli noudettuna asiallinen. Käytin 60 millisiä, koska siellä ei ole juurikaan hirviä. Hintaero 50 ja 60 millisillä on olematon, joten säästö ei kannata. Liian ohuella tolpalla on se vaara, että halkeaa eristintä kiinnitettäessä.
Välitolppien pituudeksi on 1,8 m paras vaihtoehto. Silloin ne saa riittävän syvälle maahan ja loppputulos on tukeva ja siistin näköinen. Langasta vielä sen verran, että 2,5 mm on oikea paksuus. Jotkut markkinoivat 1,6 mm HT lankana, mutta lujuus on vain murto-osa 2,5 millisestä. Poikkileikkaus on suoraan verrannollinen vetolujuuden kanssa. Prim-aidan sinkki/alumiinilanka on paras, koska se on samaa ainetta läpeensä, joten korroosiovaaraa ei ole. Lisäksi sen sähköominaisuudet ovat paremmat, kuin sinkityllä teräslangalla.
mikähän ois "oikea" tolppaväli ht aitauksessa? ja muitakin hyviä ohjeita ht aidan tekemiseen oisin vailla.. jousien väli? kiristimien väli?
Välitolpat maaston mukaan 7-10 metrin välein ja nurkkapaalut puolestaan jopa 300-350 metrin etäisyydelle. Yhden kiristimen/jousen perään voi vetää tuon 300-350 m aitalankaa suoraan linjaan. Pidemmillä vedoilla jousi kuoleentuu paljon nopeammin. Mikäli kaarteita, niin sitten 300 m alkaa olla maksimi. Yhden jousen vedolle saa tulla yksi 90 asteen kulma (tai kaksi 45 asteen). Kaikkiin kulmiin järeä paalu (3m, josta maan alle noin 2m). Kolme lankaa varsinkin jos maastossa on korkeuseroja ja/tai alueella petoja. Paras eristin on mielestäni Prim-aidan W-eristin, koska sen voi laittaa kiristettyynkin lankaan Sama W-eristin sopii myös nurkkiin paalun takapuolelle, jossa toimii paremmin, kuin ehdotettu putki. Putken ongelma on nimittäin se, että lanka painuu pikkuhiljaa syvemmälle ja pian se vetää maihin paalua pitkin. Kannattaa huomioida, että jännitteet pitäisi olla vähintään noin 3500-4000 V. Silloin virta loikkaa helpommin, kuin tavanomaisissa kotitalousjännitteissä.

Hanki highlandyhdistykseltä 2008 vuosikirja, jos niitä sattuu yhdistyksellä vielä olemaan jäljellä. Siinä on parikin perusteellista artikkelia aiheesta.

Langan oikeaoppinen purkaminen kelalta äärimmäisen tärkeä, ettei tule kierroksia, jotka kiristettäessä katkeaisivat. Punontoihin kannattaa myös paneutua - parasta olisi saada ensimmäisellä kerralla kokeneen ohjausta. Tai ainakin kannattaa katsoa kunnolla kuvista. ;)

Kansalaisen karttapaikassa on kätevä mittaustoiminto, jolla mittaus käy sata kertaa helpommin kuin maastossa. Valitse asetuksista kiinteistörajat ja vaihda ilmakuva, niin helpottuu sen oman tontin löytäminen. Sitten vain hiirellä klikkaamaan laitumen nurkkia, niin saa kuin itsestään aitojen pituudet. Muutenkin maanmainio palvelu, joka on vieläpä ILMAINEN (kielemme kaunein sana)  ;D

   Se on oleellista että eläimen mahdollisesti vahingossa juostua aitaan tai sen läpi niin lanka jää paikoilleen.  Se yksi eläin ei yleensä mihinkään karkaa
Juuri näin. Lisäksi pitää huomioida hirvien ja peurojen tihutyöt tavallisissa langoissa.

riittääkö kaksi lankanen aitaus 1kk+ naudoille? ja minkälaisia kaarteita pystyy tekemään ht aitauksessa 60mm välitolpilla? 60mm oon välitolppana aatellu käyttää..
60 mm välitolppana OK, ellei ole kovin hirvipitoinen alue. Hirvien kanssa 70-80 millisten kanssa pääsee helpommalla. Kaarteisiin aina järeä paalu. Möllikkä kirjoitti asiaa, eli pyri saamaan mahdollisimman suoria linjoja.

maku asia. keväällä on tärkeämpiä hommia mulla ainakin.
HT on "laiskan aitaus". Eli sellaisen kuin minä  ;D  Teet kerran ja seuraavan kymmenen vuoden aikana korkeintaan vaihdetaan pari välitolppaa.

kaikki kiinnostaa vaikka ei tiiä ottaako noita elukoita vai ei... Tai sitten harrastaa viljanviljelyä ja koittaa keksiä jonkun pienelle tilalle sopivan kasvin.
Tuo pienelle tilalle sopiva kasvi saattaa sittenkin olla se paras vaihtoehto. Tämä karjatouhu kun vaatii mielestäni sellaisen mielentilan, että eläinten hankinta on oikeastaan jo kysyessä täysin kristallinkirkas. Pohdinta käydään sitten vain rodun/tuotantomuodon kesken. Mikäli pohtii, että ottaisko niitä eläimiä vai ei, niin valitettavasti ne väistämättä eteentulevat vastoinkäymiset saattavat lannistaa liikaa. Ja jos tulevaisuudessa niin käy niin, niin mitäs sitten tehdään :o
luomuun ja moneen muuhunkin olen jyrkästi eri mieltä
Itse en kyllä tahdo millään keksiä miksi emolehmätila ei olisi luomussa. Nyt kun omakohtaisestikin tuli todettua, ettei se satotaso romahtanutkaan....
Tällä alueella kun on jo noita HC:n kasvattajia, niin suoramyynti vähän arveluttaa.
Käytännössä tilanne on juuri päinvastoin kuin voisi pikaisesti kuvitella. Mitä enemmän rotu on esillä ja mitä enemmän on tarjontaa, niin sitä enemmän on kysyntääkin. Paikkakunnallamme pitäisi olla parikymmentä kokoistamme tilaa, mikäli 10% naudanlihan kulutuksesta olisi highlandia. Nyt meitä on kaksi tilaa, joten ainakin täällä on paljon tilaa. Se on totta, että suoramyynti aiheuttaa työtä ja jollei sitä halua niin on onneksi muitakin järkeviä tapoja. Moni meistä suoramyyjistä myy ajoittain "eioota", joten oikein kasvatettu highland löytää aina osoitteen. Olennainen asia on kuulua yhdistykseen, koska sitä kautta on helppo verkottua muiden tilojen kanssa. Kierrä tiloja - niitä muitakin rotuja - niin saat käsityksen onko alkuperäinen ideasi toteuttamiskelpoinen. Luomu on myöskin erittäin suositeltava oli emorotu sitten mikä hyvänsä.
Yllättävää, miten asialliseen sävyyn keskustelu on täällä sujunut, vaikka ylämaankarjasta puhutaankin. Ollaanko meitä siis huolimassa yhdeksi roduksi muiden joukkoon :D
Ylämaankarja varmaan olis sopivin, mutta kuka ostaa vasikat ja teurastettavat?
Voihan se olla sopiva, jopa sopivin. Tärkein juttu on se, että HC:n kanssa pitää olla markkinoinnissa omatoimisempi. Aivan kuten täällä jo kirjoitettiinkin.
Tarkotus oli pohtia tuota mahollisuutta, vaikka välttämättä sitä ei toteuteta.
Kierrä siis tiloja, eri rotuja ja eri kokoisia tiloja. Ainakin SHCC yhdistyksen avoimilla sivuilla mainostavat ottavat mielellään vieraita vastaan.
Lähistöllä on muuten Ylämaannautoja parilla tilalla, yks alotti jopa "tyhjästä".
Tuo määritelmä sopii meidänkin kohdalle ;) Pikkuhiljaa on laajenneltu, mutta suurin yllätys on ollut peltojen kovat hinnat. Sitä ei silloin 2004 osattu aavistaakaan millaista hintarallia peltokaupoissa on ollut. Keskimäärin voin laskea, että joka kymmenes hehtaari on päätynyt meille, joista on tarjousta jätetty. Muissa sitten hinta karkasi järkevän rajan ohi. Meillä on ollut taloudelle tosi ISO asia perinnebiotoopit ja LUMO kohteet, joiden hoitoon HC on ehkä jopa paras rotu. Varsinaiset peltomme ovat lähes kokonaan säilörehutuotannossa - laitumia niistä on vain noin 10% pinta-alasta.
Mieti myös, että jos vaikka jotain ihan oikeita liharotuja ihan oikeassa pihatossa..
Kyllä se HC on ihan oikea liharotu, joka jopa kasvaa - ei siinä mitään. Ne harvat, jotka yrittävät kasvattaa sonnit "kuloheinällä" ovat aiheuttaneet tämän sitkeässä elävän käsityksen.... Lese on kuitenkin oikeassa - kannatta miettiä ja voi olla ihan hyvä ratkaisukin. Se mitä kannattaa pohtia sen pihaton kanssa on se, että mitä jos muutaman vuoden kuluttua homma alkaa tympäistä. Eläimistä pääsee aina tavalla tai toisella eroon. Highlandin kanssa sinulle jää edulliset katokset, ruokintatelineitä ja nippu aitalankaa, eli tarvikkeita joista ainakin osan voi jopa realisoida. Se tyhjä pihatto voi olla ongelma jos siinä on vielä velkaakin päällä....
Sopiskos joku muu rotu sitten ulkokasvatukseen, jos Ylämaankarjassa on ongelmana markkinointi?  Se kuivitettu katos tietysti tulis olemaan. Entäs metässä laijuntaminen... Onko kuusikko pilalla muutamassa vuojessa, kun elukat poleksii juuret rikki?
Ylämaankarjassa ei ole mitään ongelmaa markkinoinnissa. Tiedän monta tilaa, jotka ostavat vieroitettuja vasikoita. Lihankin saa myytyä suoraan, mutta toki se vaatii tilat ja osaamista (jonka tietenkin voi opetella). Highlandyhdistyksen suljetulla jäsenfoorumilla löytyy hyviä viestiketjuja, joista saa vinkkejä käytännön toteutukseen. Myös yhdistyksen säännöllisissä tapaamisissa on hyvä kysellä kokeneempien vinkkejä.
Meidän puolen hehtaarin kuusikko on kestänyt jo melkein kymmenen talvea. Pidempään kuin uskalsin edes odottaa. Muutama puu vain on kuivanut pystyyn katoksen vierestä.

Olen aivan samaa mieltä, kuin tänne jo kommentoineet HC kasvattajat. Paalikulutuskin on kutakuinkin niin kuin on kirjoitettu. Maahan ei saa ruokkia - tuplaa kulutuksen. Kunnon telineet pitää ilman muuta olla. Sellaiset joihin ei sarvi tartu. Yhdistyksestä saa apua tähänkin asiaan.

Kaikki jotka ovat jo kirjoittaneet eläinten hoidon sitovuudesta ovat aivan oikeassa. Meille ei ole tullut yllätystä sen suhteen, koska ennakkokäsitys oli oikea. Järkevästi toimien on mahdollista yhdistää emot ja molempien puolisoiden työ tilan ulkopuolella, mutta tosiasia on, että vapaa-ajan ongelmia ei sen jälkeen ole :)
Maidon tuotannosta en juurikaan tiedä, mutta yksi iloinen asia tuli vastaan tänään kaupassa. Valio oli tehnyt OIKEAA maitoa. Hyllyllä koreili kauniissa purkissa kahta erilaista HOMOGENOIMATONTA maitoa - kevytmaitoa ja taysmaitoa! Olen jo pitkään ihmetellyt miksi Valio tekee homogenoimatonta maitoa vain luomuna. Nyt tuli vaihtoehto, joka asettuu hinnaltaan selvästi luomua edullisemmaksi. Tässä kohtaa on pakko todeta, että ehkä aika ei sittenkään ole kokonaan ajanut ohi!
Eli onko kokemuksia??
Keväällä ois tarkotus perustaa laidunnurmia ja mietin toimisko seoksessa virna jonka syöttäs eka kesänä... ::)
Elikot emoja ja sonneja mallia HC.
Vastaukset lähtivät taas rönsyilemään perinteiseen "juupas eipäs" linjalle, joten palataan aiheeseen. Mikäli olet SHCC ry:n jäsen , niin omalla foorumillamme on lukuisia vastaavia keskusteluja, joissa on käsitelty eri nurmikasveja ja niiden soveltuvuutta. Tässä yksi: http://www.highlandcattle.fi/inside/foorumi.php?do=show_topic&topic=202&start=3
....ja ellet ole vielä jäsen, niin liity ihmeessä. Mukava lukupaketti seuraa liittymismaksua.

Tälläkin palstalla toki voidaan arvioida asiaa noin yleisesti. Meidän kuivilla hiekkamailla kasvaa/toimii ruisvirna paremmin, kuin rehuvirna. Ongelmana monivuotisessa laitumessa on mielestäni tallautuminen perustamisvuotena, mutta eipä se haittaa mikäli ajatus olikin saada aikaan yksivuotinen laidun. Meillä on tapana käyttää laajaa valikoimaa eri kasveja: westerwoldia, kauraa, virnaa...
Maittavuus on toki hyvä ja ainakaan meillä ei ole mitään ongelmia ilmennyt (puhdaskasvustoa ei toki ole koskaan ollutkaan, vaan aina seos)
Tukien takiahan näitä kannattaa vaan pitää ;D ::)
Näinhän se tilanne on kaikessa nautakasvatuksessa täällä euroopassa.... :-[
Sivuja: [1] 2 3 ... 15